"Virikelapsi" ja oma paha mieli asiasta
Kerjään luultavasti paskaa niskaani, mutta pakko saada avautua :)
Olen hoitovapaalla kotona vauvan kanssa, vanhempi lapsi 5 v. on päiväkodissa, yksityisessä sellaisessa. Maksamme hoidosta täyden maksun, silti lapsi ei ole hoidossa täyttä päivää eikä viikkoa. Vauva on ollu huono uninen alusta saakka, ja mielestäni vanhempi lapsi ansaitsee ei niin väsyneen äidin ja vauva myös. Lapsi lähtee mielellään päiväkotiin, kotona hänellä olisi seurana vain todella väsynyt äiti ja vauva. Naapurin lapset ovat päiväkodissa. Vaikka tiedän että tämä ratkaisu viedä vanhempi lapsi hoitoon vaikka olen kotona on meidän perheen pelastus. Niin silti minulla on asiasta hirveä morkkis. Jos joudun kertomaan asiasta kerron sen vähän häpeillen. Päiväkodissa minulla tunne että minua katsotaan paheksuen, vaikka siis kyse on yksityisestä päiväkodista jossa maksamme täyden maksun. Harmittaa tämä oma paha mieli asiasta.
Kommentit (212)
Kiitos luvasta, jatkan länkytystä. :D Meidän perhe elättää suorilla veroillaan joukkueteltallisen lähäreitä ja kotihoidontukilaisia.
Itse taas en viitsi pikkuasioista länkyttää tai laskea montako joukkueteltallista sitä tulee oman perheen lisäksi elätettyä, koska on kuitenkin niistä veroista huolimatta valinnanvaraa ja varaa hoitaa omat asiat parhaalla mahdollisella tavalla. ;)
jotta sinun maksamasi verojen pitäisi riittää ainoastaan sinun käyttämiesi veroilla kustannettujen palveluiden kattamiseen vaan paljon muuhunkin. Jos olet sitä mieltä, että vähät siitä, et ole kreikkalaisia kummempi. Työssäkäyvien pitäisi kustantaa lasten, nuorten, eläkeläisten, työttömien, sosiaalitapausten ja sairaiden kustannukset sekä yleisinfra ja perusperhe, jossa tienataan yhteensä se keskimääräinen 6000 eur brutto ja hoidossa on lapsi pari, ei kata juurkaan edes itse aiheuttamiaan kustannuksia. On oikein mukava, jos meitä hyvätuloisiakin on jokunen tänne eksynyt. Ihmetyttää vaan, ettei esim. sinua kiinnosta yhtään valtion ja kuntien talous, sillä voisi kuvitella, että olet opiskellutkin jotain.
Voi olla että kiinnostaakin talousasiat, mutta yleensä näen järkevämmäksi keskustella niistä ihmisten kanssa, joilla ei ole yhtä mustavalkoisia ajatuksia kuin jossain sunnuntaihupipalstalla. Ja kun, todellakin, niitä veroja maksaa sen verran että tavallisella palkansaajalla ei riitä numeropää, tietää myös että kokonaisuus ratkaisee ja sen perusteella tehdään päätökset. Mutta kuten sanottu, suurinta ääntä näissä luuseri- ja epätoivohaukkumiskeskusteluissa pitävät aina ne, jotka a) eivät pysty näkemään muita ratkaisuja asioille kuin omansa ja toisaalta b) ne jotka luulevat olevansa suuria veronmaksajia ja siten kokevat tarvetta osoitella sormella milloin mitäkin vähempiosaisten ryhmää. ;)
ettet sinä ymmärrä edes alkeita, ja mahdolliset perheen rahatkin (jos niitä yleensä onkaan) on tehnyt joku ihan muu. Ettei peräti se palstan tavallinen taho eli "munmies", johon yleensä vedotaan.
No miksi ei, kun asia koskee lasta itseään aika lailla?
Hyvä ihme sentään! LOL
Tottakai aikuinen viime kädessä tekee päätökset, mutta ilman muuta lasta voi kuunnella häntä itseään koskevissa asioissa ikätasonsa mukaisesti, ainakin meidän perheessämme tehdään niin...
yleensä sellainen, jonka hän arvelee miellyttävän vanhempia, koska heillä on vanhempien miellyttämisen tarve.
VAROKAA!!! Nykymammoja EI saa syyllistää mistään. Vaikka laskisivat tenavansa vessapytystä alas!
Mutta nämä muut! Auta armias! MIKSI pykäätte niitä mukeloita, jos ei ole voimia hoitaa. Älä tule mun veropussille , kun olet liian monta kertaa tullut tiineeksi. Kiitos!
ja loistavasti on mennyt koulu. Eivät ole olleet missään kusessa.
Turha pelotella äitejä tuollaisella. Tunnen monta muutakin lasta, jotka menivät vasta eskariin ja hyvin ovat koulussa pärjänneet. Jokunen opettaja on sanonut, että pärjäävät jopa paremmin kuin päiväkodissa ylenmäärin virikkeitä saaneet lapset.
edes osa-aikaisesti, niin hän tulee olemaan täysin kusessa koulussa. Tietysti valittajien mielestä siinä vaiheessa on sitten hyvä alkaa valittaa, miten on lapsen oma vika, ettei osaakaan toimia ja pärjätä ryhmässä.
että tässä maassa on vielä toistaiseksi subjektiivinen päivähoito-oikeus, jota jotkut ymmärtävät käyttää, vaikka nämä kotihoitoon hurahtaneet ja kotiäitiydestä ainoan ihmisarvonsa ja elämän mielekkyyden itselleen hankkivat hurmosmammat mitä tahansa muuta länkyttäisivät.
Laiskat mammat joutuvat töihin! Sen siitä saa, kun väkää tenavia ja sitten sormi peessä ihmetellään, kuka ne hoitaa. En kai minä? Ihan itse?
No miksi ei, kun asia koskee lasta itseään aika lailla?
Hyvä ihme sentään! LOL
Tottakai aikuinen viime kädessä tekee päätökset, mutta ilman muuta lasta voi kuunnella häntä itseään koskevissa asioissa ikätasonsa mukaisesti, ainakin meidän perheessämme tehdään niin...
yleensä sellainen, jonka hän arvelee miellyttävän vanhempia, koska heillä on vanhempien miellyttämisen tarve.
Kyllä meidän lapset uskaltavat laittaa kampoihin ihan kiitettävästi. : D Ei ole pelkoa, että rakkaus loppuu, saa panna joskus vastaankin ja jopa kiukutella ihan turvallisesti.
Joltain 1 - 2 -vuotiaalta nyt on turha mielipiteitä pahemmin kysellä, mutta kyllä tuollainen 5-6 -vuotias osaa jo ilmaista, mistä pitää ja mikä on hänelle tärkeää.
ja loistavasti on mennyt koulu. Eivät ole olleet missään kusessa.
Turha pelotella äitejä tuollaisella. Tunnen monta muutakin lasta, jotka menivät vasta eskariin ja hyvin ovat koulussa pärjänneet. Jokunen opettaja on sanonut, että pärjäävät jopa paremmin kuin päiväkodissa ylenmäärin virikkeitä saaneet lapset.edes osa-aikaisesti, niin hän tulee olemaan täysin kusessa koulussa. Tietysti valittajien mielestä siinä vaiheessa on sitten hyvä alkaa valittaa, miten on lapsen oma vika, ettei osaakaan toimia ja pärjätä ryhmässä.
Eri kehitysvaiheissa lapsi tarvitsee erilaisia haasteita.Tavallisesti lapsen kehitys hyötyy ryhmätoiminnasta aikuisen kanssa joka ei ole lapsen vanhempi, kun lapsi saavuttanut kolmevuotiaan taidot.Tällä on siis positiivinen kehitystä edistävä merkitys.Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä että lapsen tulisi olla pitkiä päiviä ryhmähoidossa silloin saattaa hyvinkin haasteesta tulla liian suuri eikä odotettua hyötyä saavuteta, päin vastoin (kuten myös kouluissa opettajat usein myös näkevät).
Kyse ei siis ole siitä että lapsi välttämättä kärsisi ainoastaan kotihoidosta (etenkin jos käy kerhoissa tai muissa ryhmätoiminnassa), mutta ryhmäkokemus auttaa lasta usein kasvamaan.
Minun kolmannella lapsellani oli syntyessään maksavika, ja häntä piti syöttää kolmen tunnin välein yötä päivää puolivuotiaaksi asti. Tämänkin jälkeen ruokailut ja muu seuranta oli tarkasti määritelty. Kävin myös hänen kanssaan sairaalassa/neuvolassa/labrassa viikottain, kunnes hän oli 1,5 vuotias.
Silti minun keskimmäinen lapseni ei ollut "virikelapsena" päiväkodissa. Hän oli sekä 4- että 5-vuotiaana srk:n päiväkerhossa, sekä sai muita virikkeitä mm. muskarissa ja avoimessa päiväkodissa. Ja 6-vuotiaana kakkonen meni luonnollisesti ryhmäytymään pk:n eskariin.
Kohta minulle syntyy neljäs lapsi, ja kolmas lapsi käy puolestaan srk:n perhekerhoa jne. Ei tulisi mielenkään pitää häntä päiväkodissa, kuten ei toistakaan lasta.
Päiväkoti on lasten säilytyspaikka siksi ajaksi, kun vanhemmat ovat töissä, eikä juuri muuta. Pk:lla on liian vähän henkilöresursseja, ja ryhmäkoot ovat todella suuria. Yli 3-v. lasten ryhmässä on 21 lasta ja vain 3 hoitajaa, joista yksi on yleensä sairaana tai muuten poissa, eikä sijaista tietenkään ole.
Subjektiviinen päivähoito-oikeus on veroeurojen tuhlausta, eikä se ole kenenkään lapsen etu. Vaihtoehtoja todellakin, jos vain viitsii niitä etsiä ja hyödyntää!
Päiväkerho, esim. srk:n tai kunnallinen, riittää hyvin 5-v:lle. Kerhoa on yleensä tuon ikäisillä kolmisen kertaa viikossa. Lisäksi lasten kanssa voi käydä avoimessa pk:ssa, asukaspuistossa, perhekahvilassa, perhekerhossa jne. Vaihtoehtoja yleensä on, jos vain niitä viitsii etsiä.
päiväkodissa/päiväkerhossa. Olisi outoa, jos olisi kaiket päivät kotona äidin ja vauvan kanssa.
Kaikki ei ole aina kiinni pelkästään viitseliäisyydestä vaan joskus voi olla voimavarat niin kortilla ettei näihin kykene. Mutta sitähän ei voi tietää ihminen joka ei ole herännyt melkein jokaisena yönä 8 kk ajan. Tämän kaltaiseen uupumukseen ei auta päikkärit viikonloppuisin.
löhöämistä kotona virikkeettömänä.
Lapsen kanssa voi tehdä melko paljon kaikenlaista:)
Ihan vain vinkiksi...
ja loistavasti on mennyt koulu. Eivät ole olleet missään kusessa.
Turha pelotella äitejä tuollaisella. Tunnen monta muutakin lasta, jotka menivät vasta eskariin ja hyvin ovat koulussa pärjänneet. Jokunen opettaja on sanonut, että pärjäävät jopa paremmin kuin päiväkodissa ylenmäärin virikkeitä saaneet lapset.edes osa-aikaisesti, niin hän tulee olemaan täysin kusessa koulussa. Tietysti valittajien mielestä siinä vaiheessa on sitten hyvä alkaa valittaa, miten on lapsen oma vika, ettei osaakaan toimia ja pärjätä ryhmässä.
Eri kehitysvaiheissa lapsi tarvitsee erilaisia haasteita.Tavallisesti lapsen kehitys hyötyy ryhmätoiminnasta aikuisen kanssa joka ei ole lapsen vanhempi, kun lapsi saavuttanut kolmevuotiaan taidot.Tällä on siis positiivinen kehitystä edistävä merkitys.Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä että lapsen tulisi olla pitkiä päiviä ryhmähoidossa silloin saattaa hyvinkin haasteesta tulla liian suuri eikä odotettua hyötyä saavuteta, päin vastoin (kuten myös kouluissa opettajat usein myös näkevät).
Kyse ei siis ole siitä että lapsi välttämättä kärsisi ainoastaan kotihoidosta (etenkin jos käy kerhoissa tai muissa ryhmätoiminnassa), mutta ryhmäkokemus auttaa lasta usein kasvamaan.
Tosin minulla on vasta kaksi lasta mennyt kotoa esikouluun ja sitten kouluun. Molemmilla koulu on sujunut todella hyvin. Ja kavereitakin riittää! Kolmannen lapsen kanssa käy näillä näkymin samalla tavalla, ja hyvä niin.
ja loistavasti on mennyt koulu. Eivät ole olleet missään kusessa. Turha pelotella äitejä tuollaisella. Tunnen monta muutakin lasta, jotka menivät vasta eskariin ja hyvin ovat koulussa pärjänneet. Jokunen opettaja on sanonut, että pärjäävät jopa paremmin kuin päiväkodissa ylenmäärin virikkeitä saaneet lapset.
edes osa-aikaisesti, niin hän tulee olemaan täysin kusessa koulussa. Tietysti valittajien mielestä siinä vaiheessa on sitten hyvä alkaa valittaa, miten on lapsen oma vika, ettei osaakaan toimia ja pärjätä ryhmässä.
löhöämistä kotona virikkeettömänä. Lapsen kanssa voi tehdä melko paljon kaikenlaista:) Ihan vain vinkiksi...
ja loistavasti on mennyt koulu. Eivät ole olleet missään kusessa. Turha pelotella äitejä tuollaisella. Tunnen monta muutakin lasta, jotka menivät vasta eskariin ja hyvin ovat koulussa pärjänneet. Jokunen opettaja on sanonut, että pärjäävät jopa paremmin kuin päiväkodissa ylenmäärin virikkeitä saaneet lapset.
edes osa-aikaisesti, niin hän tulee olemaan täysin kusessa koulussa. Tietysti valittajien mielestä siinä vaiheessa on sitten hyvä alkaa valittaa, miten on lapsen oma vika, ettei osaakaan toimia ja pärjätä ryhmässä.
Eri kehitysvaiheissa lapsi tarvitsee erilaisia haasteita.Tavallisesti lapsen kehitys hyötyy ryhmätoiminnasta aikuisen kanssa joka ei ole lapsen vanhempi, kun lapsi saavuttanut kolmevuotiaan taidot.Tällä on siis positiivinen kehitystä edistävä merkitys.Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä että lapsen tulisi olla pitkiä päiviä ryhmähoidossa silloin saattaa hyvinkin haasteesta tulla liian suuri eikä odotettua hyötyä saavuteta, päin vastoin (kuten myös kouluissa opettajat usein myös näkevät). Kyse ei siis ole siitä että lapsi välttämättä kärsisi ainoastaan kotihoidosta (etenkin jos käy kerhoissa tai muissa ryhmätoiminnassa), mutta ryhmäkokemus auttaa lasta usein kasvamaan.
Suomessa on paaaaaljon paikkakuntia, joissa ei ole mitään kerhoja. Jos alueen kaikki isommat lapset ovat hoidossa, on tilanne aika ankea 5 -vuotiaalle.
Lisäksi tuo vanhemman aktiivisuus riippu tietenkin jaksamisesta. Äärirajoille väsymyksessään venytetty äiti ei yksinkertaisesti pysty lähtemään lähipuistoa pidemmälle, jos edes sinne. Muistan itsekin kerran olleeni lasten kanssa liikenteessä ja yhtäkkiä "herännyt" siihen, ettei minulla ollut mitään hajua, miksi olimme bussipysäkillä. Ei sitten minkäänlaista muistikuvaa. Joten esikoinen dvd:n ääreen ja äiti ja vauva nukkumaan. Taas. Tosi virikkeellistä.
T: Yhden erinomaisesti nukkuneen lapsen ja yhden katastrofin äiti, jolla meinasi mennä kuopuksen valvomisesta mielenterveys ja jolla riittää empatiaa muita äitejä kohtaan
löhöämistä kotona virikkeettömänä.
Lapsen kanssa voi tehdä melko paljon kaikenlaista:)
Ihan vain vinkiksi...ja loistavasti on mennyt koulu. Eivät ole olleet missään kusessa.
Turha pelotella äitejä tuollaisella. Tunnen monta muutakin lasta, jotka menivät vasta eskariin ja hyvin ovat koulussa pärjänneet. Jokunen opettaja on sanonut, että pärjäävät jopa paremmin kuin päiväkodissa ylenmäärin virikkeitä saaneet lapset.edes osa-aikaisesti, niin hän tulee olemaan täysin kusessa koulussa. Tietysti valittajien mielestä siinä vaiheessa on sitten hyvä alkaa valittaa, miten on lapsen oma vika, ettei osaakaan toimia ja pärjätä ryhmässä.
Eri kehitysvaiheissa lapsi tarvitsee erilaisia haasteita.Tavallisesti lapsen kehitys hyötyy ryhmätoiminnasta aikuisen kanssa joka ei ole lapsen vanhempi, kun lapsi saavuttanut kolmevuotiaan taidot.Tällä on siis positiivinen kehitystä edistävä merkitys.Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä että lapsen tulisi olla pitkiä päiviä ryhmähoidossa silloin saattaa hyvinkin haasteesta tulla liian suuri eikä odotettua hyötyä saavuteta, päin vastoin (kuten myös kouluissa opettajat usein myös näkevät).
Kyse ei siis ole siitä että lapsi välttämättä kärsisi ainoastaan kotihoidosta (etenkin jos käy kerhoissa tai muissa ryhmätoiminnassa), mutta ryhmäkokemus auttaa lasta usein kasvamaan.
Kyse ei siis ole siitä mitä SINÄ lapsesi kanssa teet vaan siitä että lapsesi hyötyy tietyssä iässä harjoittelusta olla ilman sinua ryhmässä ja aikuisten kanssa jotka eivät ole äidin korvikkeita.Tarkoitukseni ei siis ollut laisinkaan mollata kotiäitiyttä vaan nostaa esille myös tosiasia lapsen tarpeista eri kehitysvaiheissa.
päiväkodissa kuin äitinsä ja sisaruksensa seurassa.
löhöämistä kotona virikkeettömänä. Lapsen kanssa voi tehdä melko paljon kaikenlaista:) Ihan vain vinkiksi...
ja loistavasti on mennyt koulu. Eivät ole olleet missään kusessa. Turha pelotella äitejä tuollaisella. Tunnen monta muutakin lasta, jotka menivät vasta eskariin ja hyvin ovat koulussa pärjänneet. Jokunen opettaja on sanonut, että pärjäävät jopa paremmin kuin päiväkodissa ylenmäärin virikkeitä saaneet lapset.
edes osa-aikaisesti, niin hän tulee olemaan täysin kusessa koulussa. Tietysti valittajien mielestä siinä vaiheessa on sitten hyvä alkaa valittaa, miten on lapsen oma vika, ettei osaakaan toimia ja pärjätä ryhmässä.
Eri kehitysvaiheissa lapsi tarvitsee erilaisia haasteita.Tavallisesti lapsen kehitys hyötyy ryhmätoiminnasta aikuisen kanssa joka ei ole lapsen vanhempi, kun lapsi saavuttanut kolmevuotiaan taidot.Tällä on siis positiivinen kehitystä edistävä merkitys.Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä että lapsen tulisi olla pitkiä päiviä ryhmähoidossa silloin saattaa hyvinkin haasteesta tulla liian suuri eikä odotettua hyötyä saavuteta, päin vastoin (kuten myös kouluissa opettajat usein myös näkevät). Kyse ei siis ole siitä että lapsi välttämättä kärsisi ainoastaan kotihoidosta (etenkin jos käy kerhoissa tai muissa ryhmätoiminnassa), mutta ryhmäkokemus auttaa lasta usein kasvamaan.
Suomessa on paaaaaljon paikkakuntia, joissa ei ole mitään kerhoja. Jos alueen kaikki isommat lapset ovat hoidossa, on tilanne aika ankea 5 -vuotiaalle.
Lisäksi tuo vanhemman aktiivisuus riippu tietenkin jaksamisesta. Äärirajoille väsymyksessään venytetty äiti ei yksinkertaisesti pysty lähtemään lähipuistoa pidemmälle, jos edes sinne. Muistan itsekin kerran olleeni lasten kanssa liikenteessä ja yhtäkkiä "herännyt" siihen, ettei minulla ollut mitään hajua, miksi olimme bussipysäkillä. Ei sitten minkäänlaista muistikuvaa. Joten esikoinen dvd:n ääreen ja äiti ja vauva nukkumaan. Taas. Tosi virikkeellistä.T: Yhden erinomaisesti nukkuneen lapsen ja yhden katastrofin äiti, jolla meinasi mennä kuopuksen valvomisesta mielenterveys ja jolla riittää empatiaa muita äitejä kohtaan
Siis 3-5 vuotiaat osapäivähoitoon joko päiväkotiin tai kerhoon.Molemmat lapsen kannalta hyviä vaihtoehtoja.Äiditkin saavat näin aikaa vauvan kanssa.
ja loistavasti on mennyt koulu. Eivät ole olleet missään kusessa.
Turha pelotella äitejä tuollaisella. Tunnen monta muutakin lasta, jotka menivät vasta eskariin ja hyvin ovat koulussa pärjänneet. Jokunen opettaja on sanonut, että pärjäävät jopa paremmin kuin päiväkodissa ylenmäärin virikkeitä saaneet lapset.edes osa-aikaisesti, niin hän tulee olemaan täysin kusessa koulussa. Tietysti valittajien mielestä siinä vaiheessa on sitten hyvä alkaa valittaa, miten on lapsen oma vika, ettei osaakaan toimia ja pärjätä ryhmässä.
Positiivisia esimerkkejä kyllä on on, mutta joskus sen kyllä huomaa negatiivisesti koulussa, ketkä ovat olleet siihen asti kotihoidossa. Se tulee kahta kautta. Kotiolojen ja kasvatusten sekä sen päiväkodissa saatavan varhaiskasvatuksen ja ryhmässä toimimisen jne. puuttumisen vuoksi. Monilla on varmasti hyvä kotikasvatus, sitä en kiistä! Mutta valitettavasti joukkoon mahtuu myös niitä, jotka pitävät lapset kotona, mutta eivät tarjoa lapsilleen hirveän laadukasta varhaiskasvatusta. Monilla (ei toki kaikilla!) kun taustalla on kaikenlaista ongelmaa, ellei ole pitkään aikaan työelämässä. On mt-ongelmia, sosiaalisia, taloudellisia - jopa päihdeongelmia. Lapset eivät ole tottuneet toimimaan ryhmässä ja kotona sääntöjenkin noudattaminen on voinut olla vähän niin ja näin. Se voi sitten näkyä häiritsevänä käyttäytymisenä tai toisaalta sairaalloisena ujoutena, ellei ole tottunut olemaan toisten lasten kanssa eikä ole hitsautunut joukkoon. Monilla kun on jo eskari-iässä ja aiemminkin tosi hyviä ystäviä päiväkodista.
päiväkodissa kuin äitinsä ja sisaruksensa seurassa.
Oletko siis sitä mieltä että harjoittelu ryhmässä ei ole arvokas asia 3-5 vuotiaalle.Jos olet tätä mieltä,kuten monimuukin kanssasi ilmeisesti on, olisi varmasti ihan tärkeätä neuvolassa asiaa pohtia tai lukea lapsen kehitystä koskevaa kirjallisuutta.Suosittelen lämpimästi Erna Furman "Auta lasta kasvamaan".Ei mikään teoreettinen hölynpölyn kirja vaan ihan arkea koskettava ja ymmärrystä lisäävä.
ongelma, vaikka heidät olisi viety 10 kuukausen ikäisinä päivähoitoon.
Minä en halua puolustaa kotihoitoa, mutta on turha tulla väittämään, että ilman päiväkotia lapsi on kusessa koulussa.
Meillä siis 3 meni vasta eskariin. Kotiin sai ostettua kivoja eskarikirjoja yms. mitä luettiin ja tehtiin kotona. Monenlaista muutakin puuhaa pystyttiin kotona touhuamaan. Sosiaalista elämääkin pystyy harrastamaan oikein hyvin ja lapsilla oli paljon kavereita, vaikka olivatkin kotihoidossa.
Eskariin mennessä puutteita ei löytynyt ja jokainen osasi lukea ja laskea hyvin ja oli sosiaalinen ja pystyi hyvin toimimaan ryhmässä ja olivat ulospäin suuntautuneita. Koulussa on mennyt hyvin ja menestyvät kouluaineissa hyvin.
Joten väittämä, että kotona hoidetut lapset on kusessa kun menevät kouluun, on perusteeton.
ja loistavasti on mennyt koulu. Eivät ole olleet missään kusessa.
Turha pelotella äitejä tuollaisella. Tunnen monta muutakin lasta, jotka menivät vasta eskariin ja hyvin ovat koulussa pärjänneet. Jokunen opettaja on sanonut, että pärjäävät jopa paremmin kuin päiväkodissa ylenmäärin virikkeitä saaneet lapset.edes osa-aikaisesti, niin hän tulee olemaan täysin kusessa koulussa. Tietysti valittajien mielestä siinä vaiheessa on sitten hyvä alkaa valittaa, miten on lapsen oma vika, ettei osaakaan toimia ja pärjätä ryhmässä.
Positiivisia esimerkkejä kyllä on on, mutta joskus sen kyllä huomaa negatiivisesti koulussa, ketkä ovat olleet siihen asti kotihoidossa. Se tulee kahta kautta. Kotiolojen ja kasvatusten sekä sen päiväkodissa saatavan varhaiskasvatuksen ja ryhmässä toimimisen jne. puuttumisen vuoksi. Monilla on varmasti hyvä kotikasvatus, sitä en kiistä! Mutta valitettavasti joukkoon mahtuu myös niitä, jotka pitävät lapset kotona, mutta eivät tarjoa lapsilleen hirveän laadukasta varhaiskasvatusta. Monilla (ei toki kaikilla!) kun taustalla on kaikenlaista ongelmaa, ellei ole pitkään aikaan työelämässä. On mt-ongelmia, sosiaalisia, taloudellisia - jopa päihdeongelmia. Lapset eivät ole tottuneet toimimaan ryhmässä ja kotona sääntöjenkin noudattaminen on voinut olla vähän niin ja näin. Se voi sitten näkyä häiritsevänä käyttäytymisenä tai toisaalta sairaalloisena ujoutena, ellei ole tottunut olemaan toisten lasten kanssa eikä ole hitsautunut joukkoon. Monilla kun on jo eskari-iässä ja aiemminkin tosi hyviä ystäviä päiväkodista.
Suurin osa koti- ja muistakin äideistä on tavallisia, ja riittävän hyviä, äitejä, jotka kyllä löytävät/löytäisivät lapsilleen muitakin virikkeitä kuin päiväkodin. Mt- ja päihdongelmaiset äidit ovat kuitenkin oikeasti vähemmistössä vauvaikäisten äitien joukossa.
Valitettavasti vain ympäröivästä yhteiskunnasta tuleva asenne on useimmiten aivan väärillä linjoilla, kun ei nähdä mitään välimuotoja kodin ja päiväkodin välillä. Eihän isomman lapsen kotonakaan olleessa tarvitse kököttää äidin ja vauvan kanssa 24 h, vaan on kerhoja ja muita vaihtoehtoja!
Ja toki esikoulu omalta osaltaan valmistaa erinomaisen hyvin koulun ryhmäytymiseen ja muihin koulussa tarvittaviin sosiaalisiin taitoihin, joten eskarissa lapsi ehtii sopeutua tulevan koulun aloitukseen. Ennen muinoin, kun esikoulua ei ollut, tilanne saattoi olla vaikea suoraan kotoa kouluun tuleville lapsille, mutta nykyään tilanne on aivan toinen.
ja loistavasti on mennyt koulu. Eivät ole olleet missään kusessa. Turha pelotella äitejä tuollaisella. Tunnen monta muutakin lasta, jotka menivät vasta eskariin ja hyvin ovat koulussa pärjänneet. Jokunen opettaja on sanonut, että pärjäävät jopa paremmin kuin päiväkodissa ylenmäärin virikkeitä saaneet lapset.
edes osa-aikaisesti, niin hän tulee olemaan täysin kusessa koulussa. Tietysti valittajien mielestä siinä vaiheessa on sitten hyvä alkaa valittaa, miten on lapsen oma vika, ettei osaakaan toimia ja pärjätä ryhmässä.
Positiivisia esimerkkejä kyllä on on, mutta joskus sen kyllä huomaa negatiivisesti koulussa, ketkä ovat olleet siihen asti kotihoidossa. Se tulee kahta kautta. Kotiolojen ja kasvatusten sekä sen päiväkodissa saatavan varhaiskasvatuksen ja ryhmässä toimimisen jne. puuttumisen vuoksi. Monilla on varmasti hyvä kotikasvatus, sitä en kiistä! Mutta valitettavasti joukkoon mahtuu myös niitä, jotka pitävät lapset kotona, mutta eivät tarjoa lapsilleen hirveän laadukasta varhaiskasvatusta. Monilla (ei toki kaikilla!) kun taustalla on kaikenlaista ongelmaa, ellei ole pitkään aikaan työelämässä. On mt-ongelmia, sosiaalisia, taloudellisia - jopa päihdeongelmia. Lapset eivät ole tottuneet toimimaan ryhmässä ja kotona sääntöjenkin noudattaminen on voinut olla vähän niin ja näin. Se voi sitten näkyä häiritsevänä käyttäytymisenä tai toisaalta sairaalloisena ujoutena, ellei ole tottunut olemaan toisten lasten kanssa eikä ole hitsautunut joukkoon. Monilla kun on jo eskari-iässä ja aiemminkin tosi hyviä ystäviä päiväkodista.
Tuntuu kyllä siltä että nämä palstan mammat enemmän kiinnostuneita oikeuksistaan kuin lapsen parhaasta ja halusta järjestää systeemi lasten tarpeet ensisijaisesti huomioiden.