Kuulin olevani työpaikkakiusaaja

sananlaskusi?



Sanalaskut ovat kyllä muotoutuneet aikojen kuluessa kun tarkkaavaiset ihmiset ovat tehneet osuvia huomioita. Sinun selityksesi on kyllä kaukaa haettu eikä ole oikein osuva tähän juttuun!



Joojojoooot ovat niitä joiden suojissa kiusaaja usein saa tehtyä temppunsa niin koulussa kuin työpaikallakin ja toden totta tilanne muokkaa ihmisiä kieroon suuntaan myös joojojooita.



Siis mitä kylvät sitä niität:(( Ennemmin tai myöhemmin!!

niin palaute voidaan antaa niin, että saaja kokee sen kiusaamisena, vaikka palaute olisi aiheellistakin.

Kaikilla ei ole tarvittavaa taitoa antaa rakentavaa palautetta.

Ei nuo monetkaan esimerkit ole kiusaamista, vaikka sana nyt niin muodissa onkin.

Ei työn arviointi ja palautteen antaminen tosiaankaan ole kiusaamista, vaikka olisi kuinka ihnottavan tuntuista sitä saada.

antamisen niin että kuka tahansa kokee sen kiusaamiseksi....

Sitäpaitsi määritelmän mukaan kiusaamisesta on se, minkä kiusaamisen KOHDE kokee kiusaamiseksi! Tämä on ihan lakituvassa määritelty juttu.

Suomalaisille esimiehille on tyypillistä kyvyttömyys antaa asiallista palautetta. Lisäksi suurin osa tämän maan esimiehistä on täysin epäpäteviä työhönsä, heiltä puuttuu täysin kyky toimia ihmisten kanssa! Kyvyttömien esimiesten vuoksi työpaikoilla syntyy niin paljon ongelmia!

Ei se nyt ihan noinkaan mene, että mikä tahansa toisen ihmisen julistama teko tai sana on kiusaamista, kun sen nyt vain kokee kiusaamisena.



Kiusaaminen on aina toistuvaa ja jatkuvaa. Se ei ole yksittäinen sana tai lause tai edes yksi kerta, koska ihmiset ovat erilaisia luonteiltaan ja saattavat stressissä ilmaista asiansa tylysti ja toista loukkaavalla tavalla. Yksittäinen inhottava kommentti tai teko on juuri inhottava/loukkaava kommentti/teko. Kiusaamiseksi se muodostuu, kun se jatkuu.



Esim. yhden henkilön nettikirjoitus ei ollut vielä kiusaamista vaan ilkeä teko, koska ei ollut mitään näyttöä muunlaisista teoista. Jos sama henkilö toistuvasti ja perättömästi väittää sinua kiusaajaksi, on se myös kiusaamista. Kiusatulla ei ole oikeus syyttää asioista mutta jättää sitten asia käsittelemättä. Ihmisillä on oikeus puolustautua ja pelastaa maineensa.



Sinä, jota syytettiin kiusaamisesta, jos hän jatkaa tämänkaltaista syyttelyä, tee asiasta rikosilmoitus kunnianloukkauksesta. Ketään ei saa ilman päteviä todisteita syytellä ja näin laittaa työpaikallaan esim. pomon silmätikuksi. Nyt tämä syyttelijä on saanut tekonsa tehtyä, sinua epäillään aina tämän jälkeen, eikä kuitenkaan tekoa ole edes voitu näyttää toteen. KOska syyttelijä on mennyt pomollesi asti ja mahdollisesti väittänyt sinun kirjoittaneen tuon nettikirjoituksen lukuisille työkavereilleen, hän pilaa mainettasi vain olettamusten perusteella. Ei kannata alistua siihen. Tuo on ovelinta mahdollista työpaikkakiusaamista ja tavoitteena on tosiaan eristää sinut muista eli täyttää kiusaamisen määritelmän. Ole siis tarkkana. Jos huhuja tästä nettikirjoituksesta kantautuu korviisi (siis että sinä olisit sen kirjoittanut ja useampi työpaikalla on tästä tietoinen), niin välittömästi kunnianloukkaussyyte. Tuollaiset ihmiset eivät lopeta ennen kuin ovat saanett sinut ajetuksi nurkkaan.



Inhoan erityisesti tätä muka herkkää ihmislajia. Mitään kritiikkiä, neuvoja tai ohjeita ei siedetä, joten työnteko tällaisen kanssa on vaikeaa. Haukutaan muita kiusaajiksi, kun kukaan ei jaksa enää tällaisen kanssa töitä tehdä,kun virheitä on koko ajan korjattava ja niihin suhtaudutaan kuin maailman loppuun. Lopulta saat nipun syytteitä niskaasi - ja usein täysin tuulesta temmattuja mutta osa myös näitä ohjeita ja neuvoja, jotka on sanottu ilkeästi ja virnuillen ja ties mitä.



Tunsin tällaisen tyypin kerran, ja hän sai yhden todella mukavan ihmisen romahtamaan, jäämään sairaslomalle ja irtisanoutumaan tällä mielettömällä ahdistelullaan ja syytöksillään.



Pidä siis huoli, ettet koskaan ole tämän ihmisen kanssa kahden kesken, ja joku voi aina todistaa, mitä olet hänen kanssaan keskustellut.

Olen seurannut sivusta yhtä vastaavaa tilannetta, jossa ammattiloukkaantuja otti yhden henkilön silmätikukseen ja ryhtyi etsimään kaikesta maan ja taivaan välillä osoituksia siitä, että tämä henkilö kiusaa häntä. Sivusta seurattuna ja molempien kanssa töitä tehneenä vaikutti enemmän siltä, että tuo "kiusattu" kiusasi sitä "kiusaajaa", koska hänellä oli jatkuvasti se aktiivinen rooli toisen häirinnässä (=jatkuvat valitukset pomolle ja tälle ihmiselle ja intervetio- ja uudelleensijoitteluvaatimukset) ja mustamaalamisessa (=sen päivittelyssä, kuinka pahasti toinen on taas sanonut hänelle yms).



Ainakin tuossa tapauksessa se oikea kiusattu ei kokenut olevansa työpaikkakiusattu, kun taas kiusaaja otti silmää räpäyttämättä uhrikokemuksen omakseen. Eli ainakaan tuossa tuo määrittely, jonka mukaan kiusaamista on kaikki kiusaamiseksi koettu, ei toiminut.



Kyse ei ollut mistään manipuoloivasta narsistista, vaan pohjimmiltaan ihan tavallisesta, mutta vähän arasta ja epäuuloiseti ihmisiin suhtautuvasta tyypistä, jota oli vaan elämänsä aikana kiusattu (tai "kiusattu") siinä määrin, että hän oli päättänyt ryhtyä tomeraksi asian suhteen. Jos tietoisesti etsii pahaa tarkoitusta kaikesta sosiaalisesti kanssakäymisestä, vahvakin kiusaamiskokemus syntyy helposti. Eriyisen kimurantti tilanne on, jos "kiusattu" on tässä mielessä sosiaalisesti kädetön ja "kiusaaja" on siinä mielessä sosiaalisesti kömpelö, että sanoo välillä liian suoraan ilman mitään pahoja motiiveja tai on esimerkiksi huono antamaan palautetta, vaikka tavoittelisikin palautteenannollaan kehitystä.

näitäkin tapauksia on, jotka tuntevat jatkuvasti itsensä kiusatuksi ja väärin kohdelluksi. Oli kerran sellainen tyyppi töissä. Kukaan ei voinut oikein kommunikoida tämän henkilön kanssa ilman että hän jostain valitti. Hän etsi kaikesta sanotusta väen väkisin jotakin häneen kohdistuvaa negatiivista. Minkäs teet. Lähti kyllä sitten muualle ja rauha palasi työyhteisöön.

Olin hetken töissä yhdessä paikassa, jossa oli lisäkseni 4 muuta naista samoissa hommissa. Heistä 3 varoitti jo etukäteen, että tämä yksi henkilö on sitten hankala, ja etenkin kun olen  nuori (22) ja tämä henkilö oli vanhempi rouva (n.55->?)

Aluksi  en ymmärtänyt varoitteluja, vaan juttelin naisen kanssa ja pidin häntä mukavana, tosin hieman erikoisena (piti esimerkiksi kaikki tauot eri tilassa kuin muut ja eri aikaan). Muutaman viikon töissä olon jälkeen olin samoissa hommissa tämän naisen kanssa, niin tämä haukkui kaikki muut naiset todella rumasti ollessamme kahden, tyyliin se on laiska, se on lihava, se on niin ruma ja täysin tarpeeton täällä.. Sitten sain kuulla muilta naisilta, kuinka tämä nainen oli minun ollessani poissa haukkunut minut typeräksi teiniksi, jota ei pitäisi näihin hommiin lainkaan päästää. Kaksin ollessa taas oli kehunut kovasti työtäni ja minua ahkeraksi...

Onneksi kyseessä oli vain puolen vuoden sijaisuus, mutta tuo yksi nainen myrkytti kyllä koko työpaikkaa ja muut olivat jatkuvasti varpaillaan hänen kanssaan, ei käy vakituisia kateeksi! Saati sitten niitä, jotka tulevat sijaisiksi, jos on yhtään herkempi. Oli kuulemma paria aiempaa sijaista oikein itkettänytkin töissä, mutta kukaan ei tehnyt asialle mitään, kun nainen oli kuitenkin ollut töissä siellä jo 20 vuotta...

Aloittamani ketju. Tuli mieleeni toisesta avauksesta.

Asiat menivät töissä ja siviilissä niin, että lopetin työt tuossa työpaikassa noin vuosi tämän selkkauksen jälkeen, nyt noin vuosi sitten. Nyt varsinkin näin jälkeenpäin olen kyllä ymmärtänyt, että kuka siellä töissä kiusaa ja ketä. Minä se en nähtävistäkään ollut, koska kiusatuksi kokenut henkilö tuntee yhä olevansa työpaikkakiusattu.

Odotamme sitä päivää, että sinusta tulee esimies ja näytät meille esimerkkijohtamisella, mistä kana pissii ja kuinka homma tehdään taidolla ja oikein!

t. 15 vuotta esimiehenä ja silti vasta opettelen hommaa

[quote author="Vierailija" time="18.06.2012 klo 16:43"]

Suomalaisille esimiehille on tyypillistä kyvyttömyys antaa asiallista palautetta. Lisäksi suurin osa tämän maan esimiehistä on täysin epäpäteviä työhönsä, heiltä puuttuu täysin kyky toimia ihmisten kanssa! Kyvyttömien esimiesten vuoksi työpaikoilla syntyy niin paljon ongelmia!

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="03.09.2011 klo 22:20"]

Typerys tai lapsi voi kiusata, niin että ei ymmärrä, mitä tekee. Jonkun on se siis hänelle avattava.

[/quote]

Höpö höpö. Myös kiusatulla voi olla sen tasoisia traumoja tai mt.-ongelmia, että näkee kiusaamista siellä, missä sitä ei ole. Eli ylitulkitsee muiden olemisia, sanomisia ja tekemisiä, käyttäytyy itse aivan törkeästi, ja kun muut tästä oppineena välttävät kanssakäymistä, se on kiusaamista.

Mä olen ennenkin sanonut, että ne tyypit, joita kiusataan joka paikassa kehdosta hautaan ovat juuri mitä todennäköisimmin yllä mainitun tyyppisiä henkilöitä. Ei kenelläkään vaan käy niin huono tuuri, että jokainen yhteisö, johon menee, äityy heti juuri yhtä tiettyä henkilöä kiusaamaan.

minä kuulin kanssa ensimmäisessä työpaikassani olevani kiusaaja.

Ikää taisi olla 23 vuotta ja tämä kiusattu jotain 40+.

Yksi näistä kiusaamiseni tavoista oli se, että en koskaan pyytänyt häntä lounaalle kanssani. No en pyytänyt, koska hän halusi syödä aina eri aikaan (joskus iltapäivällä) ja en olisi koskaan edes uskaltanut pyytää koska hän oli aina niin vihainen ja arvaamaton. Teki ihan virallisen valituksen yrityksen hallitukselle. Onneksi johdossa oli viisaita ihmisiä jotka näkivät tämän touhun läpi - hänet irtisanottiin.

Mun yksi vähän etäisempi kaveri oli tosi näreissään kun se kuuli työnantajaltaan olevan hankala kollega. Avautui Facebookissa siitä ihan tosissaan.. en millään kehtaa sanoa hälle että ymmärrän sen pomoa, koska tää kaveri on oikeasti aika kova "pätemään" ja ohjeistaa toisia ja sitten aika kenkkumaisesti nauraa jos joku ei osaa. Asettuu siis huomaamattaan toisten yläpuolelle, ja sellaisen ihmisen kanssa on oikeasti tosi vaikea olla työkaveri. Mä kehtaan sanoa sille koska se on mun kaveri, mutta varmasti töissä on hankala kertoa puolitutulle kollegalle että sen toimintamalli ei ole kovin rakentava. Ja nyt kun pomonsa uskaltautui sanomaan alkoi kauhea haloo some:ssa, että olipahan eka kerta kun hän kuulee olevansa hankala työkamu.. :( Vähän harmittaa, mutta näyttäs vähän että sen verran hyvin saa komppia muilta että ei taida mennä jakeluun vieläkään että vois löysätä pipoa.

Minä ainakin tiedän, että en ole kiusaaja työpaikalla. Tiedän myös, että se naama norsunvitulla päätään aukova idiootti on kiusaaja, vaikka hän pitää vaan minua tyhmänä ja hankalana työnvälttelijänä (vaikka raadan kuin orja ja teen aina parhaani).

Minulle on jostain syystä kertynyt useita huonoja kokemuksia ja työyhteisöjä. En ole koskaan ollut minkään järjestelmällisen työpaikkakiusaamisen uhri, mutta monessa eri työpaikassa olen joutunut tilanteeseen, missä minulle on tultu julkisesti naama punaisena huutamaan asioista, joita en ole edes tehnyt. Ne on vain haluttu saada näyttämään juuri minun tekemiltäni virheiltä. En viitsi kertoa tilanteista yksityiskohtaisemmin, koska niiden kautta olisin tunnistettavissa - en vaan voi uskoa, että sentyyppiset tapaukset ovat työelämässä normaalia! Ei kukaan kaverini tai työkaverini ainakaan ole koskaan sellaisten uhriksi joutunut.

En tiedä mikä psykopaattimagneetti minä sitten olen, noiden huutajien yleinen käytöskin on ollut ihan uskomatonta, mutta kummasti sellaiset sitten työelämässä porskuttavat.

53 tarkentaa: siis kaverit tai työkaverit muissa työpaikoissa. Näissä minulle tapahtuneissa samat hullut ovat huutaneet kyllä muillekin.

Mä olen esimies ja mua on kiusannut alainen. Hän ei myöskään pystynyt vastaanottamaan palautetta ja sai omituisia raivokohtauksia minulle asioista, jotka eivät olleet edes vastuullani. Hänen raivoamisensa oli kohtuutonta, lapsenomaista, epäammatillista ja se meni henkilökohtaisuuksiin. Koin, että hän arvaamattomalla käytöksellään yritti ohjailla toimintaa mieleisekseen, ja esti näin minua tekemästä työtäni, esim antamaan palautetta ja jakamaan työt tasapuolisesti.

Laadin jokaisesta tilanteesta tapahtumakuvauksen, lisäksi läsnä oli aina onneksi vähintään yksi todistaja. Tein myös aina selväksi, että hän on asiaton. Vasta kolmannella kerralla pomo antoi varoituksen kun kerroin, että joudun itse käymään työterveydessä, koska olen aivan uupunut tilanteen takia. Oikeasti kaverille olisi pitänyt antaa potkut. Siellähän se porskuttaa eri yksikössä edelleen, eikä kukaan uskalla sanoa sille mitään. Joskus jo vuosia aiemmin tämä samainen kaveri on syyttänyt erästä toista kiusaajaksi. Siksi tiesin olla varuillani. 

Valitettavasti keskuudessamme vaeltaa runsaasti erittäin epävakaita ja persoonallisuushäiriöisiä henkilöitä. He voivat olla alaisia tai esimiehiä.  

Edellisessä työpaikassa oli todella huono ilmapiiri. Huonoksi sen teki oikeastaan yksi ainoa tyyppi, joka valitti ihan joka asiasta. Esimiehemme ei ollut niitä parhaimpia ja johdonmukaisimpia, mistä tämä tyyppi otti kyllä kaiken ilon irti. Tämä täti mustamaalasi esimiestä muille ja muita esimiehelle, piti oikeastaan itseään koko osaston pomona ja puukotti selkään ja kunnolla, mikäli tilaisuus vain tarjoutui. Otti viimeksi tulleen yleensä aina hampaisiinsa. Mainitsin hänelle kerran, että se tuntuu todella ikävältä. Olin kuulemma vain liian herkkänahkainen. Sain kerran tilaisuuden näpäyttää hänelle takaisin yhdestä asiasta. Tyyppi oli ihan marttyyrinä ja oli syvästi loukkaantunut. En vaan voinut olla sanomatta, että kukas nyt on herkkänahkainen. Tämän jälkeen jätti mut rauhaan. Onneksi sain uuden työpaikan.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2012 klo 16:24"]

Ei nuo monetkaan esimerkit ole kiusaamista, vaikka sana nyt niin muodissa onkin.
Ei työn arviointi ja palautteen antaminen tosiaankaan ole kiusaamista, vaikka olisi kuinka ihnottavan tuntuista sitä saada.

antamisen niin että kuka tahansa kokee sen kiusaamiseksi....
Sitäpaitsi määritelmän mukaan kiusaamisesta on se, minkä kiusaamisen KOHDE kokee kiusaamiseksi! Tämä on ihan lakituvassa määritelty juttu.

Eli jos vaikkapa putkiasentaja asentaa lavuaarin ylösalaisin ja esimies pyytää korjaamaan sen oikein, niin jos asentaja kokee ko. pyytämisen olevan kiusaamista, niin silloinko se on sitä? 

Mua on syytetty työpaikkakiusaamisesta. SaiN kestää negatiivisia kommentteja painoni putoamisesta (laihdutus, mutta E&N tehnyt asiasta numeroa) "näytät ihan sairaalta, kato nyt peiliin" oli. Painoindeksiltäni täysin normaalipainoinen, en edes alipainoisen rajoilla. kauhistelija oli minua hoikempi. Hän rakensi jengiä, johon en kuulunut tai päässyt yrityksistä huolimatta ja kun viimein ystävystyin johtoaseman henkilöiden kanssa, minua syytettiin perseennuolennasta ja että sain erityiskohtelua. Kulki perässäni korjaten tavaroitani (kahvikuppia, villatakki) mutta muut kaverinsa jätti rauhaan. Valitti työoloduhteista jatkuvasti eikä sietänyt sitä jos puolustin työpaikan käytäntöjä tai osoitin että minua eivät samat asiat häirinneet yhtään. Olin siis hänestä hillitön päällepäsmäri jonka seurassa ei saanut näyttää negatiivisia tunteita

Tietääkö kukaan mitä työterveys tekee jos siellä valittaa kiusaamisesta?

oon käytännössä huomannu että kiusaamisesta ei kannata valittaa, vaan vaihtaa työpaikkaa jos mahdollista!