Oon niin väsynyt tähän jatkuvaan pennin venyttämiseen!!
En tiedä mistä enää voisin säästää... Meillä kolme pientä lasta, joille taas pitää hommata välikausivaatetta (tai vanhimmalle pitää, nuoremmat saa tyytyä esikoisen vanhoihin). Oon selannut tuntikausia huutonettiä ja kiertänyt kirpputoreja, mutta 70-100€ käytetystä haalarista on vaan mun budjetille liikaa. Leivon paljon itse, meillä ei osteta eineksiä, yritän ostaa punaleimattuja tuotteita ja laittaa pakastimeen. Oon koko helkkarin loppukesän kyykkinyt metsässä vauvan kanssa poimimassa mustikoita ja kanttarelleja. Kirpputorilla on myyty tarpeetonta kamaa ja pieneksi jääneitä lastenvaatteita. Viime viikolla vein johonkin kultamyyntijuttuun rippi- ja yo-lahjoiksi saamani kultakorut (joista sain ruhtinaalliset 88€). En vaan tajua mistä taas revin rahat laskuihin ja lainanlyhennyksiin... Ahdistaa ja surettaa.
Kommentit (32)
Tuo Lennen haalari näyttää kivalta ja on varsin siisti :)
Tuohon asumiskuluihin mun on sanottava, että jos vuokralla asuttaisiin, ei riittäisi varmaan edes se tuhat euroa kuussa. Katselin juuri paikallislehdestä vuokra-asuntoilmoituksia, ja jo pienestä kaksiosta pyydettiin vuokraa 800€. Meillä on nyt 120 neliötä ja omakotitalo. Ja lapsia on siis kolme.
En usko, että tää rahan kanssa kitkuttelu kestää ikuisesti, parempia aikoja on varmasti luvassa. Se, miksi nyt on näin huono rahatilanne, johtuu lähinnä miehen työkuvioista, joita ei pystytty ennakoimaan mitenkään. Ja todellakaan sossuun ei ole asiaa, eikä myöskään tarvetta mennä, eikä se ole missään vaiheessa minulla edes ollut ajatuksena.
Ajatustasolla kuitenkin auttaa, kun huomaa että samanlaisia tilanteita on muillakin...
-ap-
kolmen lapsen kanssa tarvitse omakotitaloa.
Ongelma on se ettet halua luopua talosta vaikka se saattaisi parantaa elämänlaatua koska se laskisi (mukamas) elintasoa
hölmöläisen hommaa ettei taloussuunnittelu ja arvot ole tuon paremmin kohdallaan
Siinä siis lapset olisivat kaikki samassa huoneessa. Mitä järkeä? Jos pystyy samalla summalla asumaan omakotitalossa, isoissa neliöissä ja hiljalleen lunastamaan itselleen omaisuutta, niin eiköhän se nyt ole oikeasti pitkällä tähtäimellä järkevää. Omakotitalosta kun ei makseta yhtiövastikettakaan.
Suosittelen teitä pienentämään lainanlyhennystä esim. 850 euroon. Joka kuukausi teillä jää 150 euroa enemmän, jonka laitat säästöön hätävaraksi juuri lasten vaatteisiin tai jos vaikka pesukone hajoaa tms. Teet suunnitelman, että 50 euroa saa mennä yleisiin kuluihin, ettei tarvitse koko ajan pihtailla joka asiasta, 50 euroa on vaatekuluihin ja 50 euroa säästöön tilille. Jo puolessa vuodessa teillä on 300 euroa hätävaraa vaikkapa lääkärikuluihin, vuodessa 600 euroa. Usko pois, kannattaa. Ei tarvitse turvautua typeriin kulutusluottoihin.
Kun saat lasten vaatteet ajan tasalle, jää myös tuosta vaaterahasta yli, jolloin on helpompi hankkia lapsille ensi keväänä vaatteita, kun ei tarvitse niin epätoivoisesti etsiä sitä halvinta. Ehkä voi ostaa jopa jotain uuttakin.
eronnut, olen vuoden ollut sairaslomalla ja sairasu jatkuu, 2 pientä lasta ja vielä eri sukupuolia eli useitakaan vaatteita ei voi kierrättää. Itse ostan haalarit ym kalliimmat kirppareilta, huutonet on myyjän markkinat. Olisi hyvä jos esim nettiin saisi sellaisen kierrätysfoorumin jonne laittais jos tahtois vaihtaa 110cm siistin tyttöjen reimatecin haalarin 116 cm:seen poikien vastaavaan haalariin ymv. Joskus olen onnistunut vaihtelemaan naapurin kanssa, mutta nykyisillä naapureilla ei ole lapsia:( Minulla kyllä kelpaisivat siistit poikien vaatteet kokoa 110-116 ja tytön vaatteet kokoa 130cm. Voisin jopa tulla hakemaan pk- seudulta. Vaihdossa olisi antaa esim 8v vanha kuvaputki- tv, kotonaleivottuja sämpylöitä tai jotain muuta vastaavaa...
Jos on noinkin paljon varaa maksaa seinistä kuukausittain, niin pitäisi sitten suunsa supussa. Täällä on paljon ihan oikeasti vähävaraisia, joilla on vaikeaa.
Voisitteko väliaikaisesti pienentää lainanlyhennysta parilla sadalla? Siitä saisitte jo tosi mukavan lisän kattamaan välttämättömiä menoja.
On turhauttavaa olla tuttavapiirimme ainoita, jotka kamppailevat rahatilanteen kanssa. Välillä tuntuu pahalle kun muut ympärillä kommentoivat miten rahat on lopussa, mutta jostain syystä on varaa etelänmatkaan tai moottoripyörään.
Voisitteko väliaikaisesti pienentää lainanlyhennysta parilla sadalla? Siitä saisitte jo tosi mukavan lisän kattamaan välttämättömiä menoja.
On turhauttavaa olla tuttavapiirimme ainoita, jotka kamppailevat rahatilanteen kanssa. Välillä tuntuu pahalle kun muut ympärillä kommentoivat miten rahat on lopussa, mutta jostain syystä on varaa etelänmatkaan tai moottoripyörään.
Ja siinähän itse selitit syitä siihen miksi teilläkin pitää kaikki olla mihin ei rahaa olisi, ja samalla kuittasit varmaan ainakin kolmasosan (tulevista) perhesurmista.
lastenvaatteita, leluja ym, kun kirppikselle en jaksa lähteä viemään ja kukaan ei tarvitse.
jos asut kaupungissa,lastensuojelu ottaa mielellään vaatetta lelua,joita voi viedä sitten köyhiin perheisiin!soita ihmeessä sossuun ja kysy,ottaako teillä perhetyöntekijät lahjoituksia.myös eri srk ottaa vastaan!
Teillä on kovat asumismenot, jos pelkkä lainanlyhennys on yli tonnin. Meillä kaikki asumismenot 750€ ja kaksi työssäkäyvää, kaksi lasta.
itse asumme vuokralla, koska meillä ei ole varaa ostaa omistusasuntoa missä meidän työpaikat (Helsinki) ovat (vakituiset).
Sorry nyt vaan, mutta en tunne empatiaa, itse olisimme juuri siksi vuokralla, koska tekisimme konkurssin taloudellisesti, jos ostaisimme omistusasunntoneliön (lainaa kyllä saisimme, mutta meille ei jäisi rahaa lainanlyhennysten jälkeen). Neliön saisimme täältä PK-seudulta juuri siihen hintaan minimissään, että auton lainan lyhennyksen, bensiinikulujen, ja muiden kulujen jälkeen (vakuutukset, puhelin, netti, sähkö, yhtiövastike, vesi, tarhamaksut jne) emme selviäisi. Mistä repisimme rahat vaatteisiin, ruokaan, jne.
Emme nytkään elele leveästi, vaikka säästämme kaikessa missä pystymme, mutta meillä on aina ollut varaa kerran vuodessa matkustaa, ostaa lapsille kunnollista vaatetta, ajaa mökille, ja antaa lasten harrastaa. Jos asuisimme neliössä omistusasunnossa, olisi taloutemme liian tiukilla.
ja maksaa vain korkoja? Ja ainakin uusi maksusuunnitelma voisi todella olla paikallaan.
ompa just kun mun näppikseestäni.
Todella tympeää aina miettiä että mistä rahat lopppukuusta.
Meillä sairastui mies...
Siitä syystä rahat loppui
oon kyllä sitä mieltä ettei vuokran maksaminen ole sen kallimpaa kuin oman lainan maksaminen. eriasia jos on ottanut 300tuhatta lainaa.. Oman lainan maksaminen ei vaan mene hukkaan niinkuin vuokran maksu tavallaan menee.
Ap: kyllä pankissa ymmärretään, ei muutaku vähän laskette kuukausittaista vähennyssummaa tai pyydätte kuukauden maksuvapaata (eli vaan korot maksatte). Vai onko teillä joku hervoton linna josta hirvee laina? Tsemppiä kovasti!
ja vuokralle asumaan. Ei voi olla totta, pitäisikö sossun maksaa teidän kakaroiden vaatteet ym samaanaikaan kun istutte omien rahojenne päällä??
et saa neliötä kuin isolla rahalla, joten iso lainasumma vie enemmän rahaa kuin vuokralla asuminen. Eri juttu sitten jossakin maakunnissa.
Eli ei pidä paikkaansa tuo, että vuokra-asuminen ja omistusasuminen olisi samanhintaista.
et saa neliötä kuin isolla rahalla, joten iso lainasumma vie enemmän rahaa kuin vuokralla asuminen. Eri juttu sitten jossakin maakunnissa.
Eli ei pidä paikkaansa tuo, että vuokra-asuminen ja omistusasuminen olisi samanhintaista.
täällä helsingin esikaupunki alueella pulitat vuokraa enemmän,kuin puolet isommasta asunnosta maksat lainan lyhennyksiä.
pankkiin siitä, kuukausierää pienemmäksi. Kyllä huutiksesta pitäisi halvempiakin löytyä. Laita hakusanaksi tarvitsemasi koko. Itse myin juuri huutiksessa vedenpitävät välikausivaatteet 17e.
Totta kyllä, että suurinosa vaatteista on siellä ylihinnoiteltuja.
Mullakin olis 2 toppahaalaria 104cm ja yksi välikausihaalari mitkä sais kaikki vaikka yhteensä kympillä, mutta ovat jo muutaman vuoden vanhoja..ei mitään lumppuja, muttei parhaimmistoakaan. Jos kelpaa....
Edes silloin kun olimme exän kanssa molemmat töissä, meillä ei ollut lyhennys kuin n. 750. Ja silti se oli liikaa. Rahat olivat aina loppu. Tai ei olisi ollut, ellei olisi pitänyt saada kulutusluotoilla vaikka mitä muutakin kivaa.
Kun exä jäi työttömäksi ja alkoi holtittomasti kuluttaa rahaa vielä enemmän, autoihin, hifiin, ja kaikkeen muuhunkin tuikitarpeelliseksi, tutuksi tuli alelaarit ja pohdinnat, voiko kaupasta ostaa maitoa, vai pärjätäänkö kotonaolevalla tilkalla.
Pitkään ihmettelin, miten muilla ihmisillä on vara vähän kaikkeen. En tajunnut mikä määrä rahaa meillä valui kulutusluottoihin, visaan ja miehen suusta (rööki ja kalja). Tilanne kun tuli päälle hiipimällä. Sittemmin miehestä tuli ex. Ja edelleenkin parin vuoden yksinelon jälkeen pelkään joka kuukausi aukaista laskuja, "entä jos mullei ookaan tähän varaa". Kurkkua kuristaa. Ja pelottaa. Kaikki laskuni olen kyllä hoitanut. Ja jonain kauniina päivänä olen maksanut visalaskuni ja noussut tämän kaiken yläpuolelle. Nyt taaperran eteenpäin ja tarkkailen ostoksiani. 70-100€:n toppapukuja meillä ei osteta edes uutena. Kirppiksen kympin pukukin on harkinnan asteella. Onneksi on lainavaatteita ja perintöpukuja - muutama.