Voi paska miten halpa lahja!

Olisivat jättäneet sanomatta ja olisin ollut iki-ilahtunut kivasta tuliaisesta! Niin... ja tulivat siis yön yli syötettäväksi, juotettavaksi ja viihdytettäväksi, en ole kutsunut sen jälkeen.

Monella suomalaisella on tapana olla liian vaatimaton ja rehellinen. Itse en olisi pahastunut tuosta. Olen vienyt saamani XO konjakin sanoen melkein samaa. Syy kuitenkin, että ei tule juoduksi on, koska se on niin arvokasta, enkä itse arvosta konjakkia, jolloin en halunnut tuhlata niin arvokasta ainetta itseeni ja halusin antaa sen, koska tiesin hänen arvostavan. En minäkään tietenkään kertonut tuota perustetta antaa juuri heille.

Todella ikävää, ettet saanut myöskään mieheltäsi aamiaista ja shampanjaa vuoteeseesi. Olet kouluttanut rekkusi huonosti seurusteluaikananne,tsot,tsot..tuhmeliini, eiku puudeliini

t:kuningatar

vääränkokoisia vaatteita lapsille. Ostaa siis vain alesta. Viimeksi toi taas aivan liian pienet housut tytölle. Tyttö kyllä urheasti yritti vetää niitä päälle, sanoin sitten nätisti anopille, että sinähän kirjoitit kalenteriisi muistiin lasten koot just juhannuksena. Noh, anoppi katsoi mua ja hitaasti artikuloiden selvitti "kuules, kun ei niitä noin vaan ole kaikkia kokoja enää jäljellä siinä alerekissä". Jep! Ostaisi sit edes niitä liian isoja...

Ja tätä jatkunut siitä lähtein, kun lapset syntyi. Yhtäkään oikeankokoista vaatetta ei ole onnistunut ostamaan, haluaa ostaa itse (mies ehdotti, että laittaa vaikka mieluummin 5 euron lahjakortin Prismaan, mutta kun hän haluaa itse valita).

näissä lahjoissa antaja on luultavasti itse ajatellut lahjan olevan jollain lailla hyvä. Tai sitten on ollut varat vähissä ja mielikuvituksesta puutetta. Voihan noita ihmetellä, mutta turha niitä on jäädä miettimään.



Sen sijaan jotkut lahjat satuttavat ja saavat lahjansaajan tuntemaan itsensä arvottomaksi. Näin voi käydä silloin, kun saman perheen lapset saavat eriarvoisia lahjoja. Vielä törmää perheisiin, jossa pienelle tytölle ostetaan vaatteita tai muuta tarpeellista samalla kun perheen poika saa kalliita mielilelujaan.



Älkää ostako toiselle perheen lapsista käyttötavaraa ja antako toiselle lahjaa rahana!

mummultani pikkarit. Ihan jees, mutta mukana seurannut selitys ei: hänen kaveri oli ostanut itselleen, mutta olivat olleet väärää kokoa. Kiitti mummu, 10-vuotias arvostaa suunnattomasti mustia pitsipöksyjä;) Mutta mummun lahjat muutenkin samaa tasoa, perheen yleinen vitsi:D Kohteliaasti kiitettiin aina, kun sitä mökötystä ei olisi kestänyt kukaan... Teini-iässä saatiin sitten mm vanhentuneita (jo haisevia) meikkejä ym ym.

ja poikani synttäreille kun kummit ilmoittautuivat kysyivät samalla lahjatoivetta. Poikani oli ihastunut Ikean tuoliin, johon saa sen kuomun ja sanoin Ikeaan lahjakortin, sanoin vielä eurokin on hyvä. No, lahjakortti tuli ja kun mentiin käymään Ikeassa, ei kortissa ollut yhtään rahaa ladattuna. No, toivat mitä haluttiin, lahjakortti Ikeaan.



Kerran oltiin yhden pariskunnan kanssa Metso-yhtiön järjestämässä puutapahtumassa ja siellä kun täytti jonkun paperin sai käsipyyhkeen tai joku vst jossa oli Metson logo. Ihana juttu tälläisessä tilaisuudessa mutta sama pariskunta kun itse kutsuttuna tulivat meille illaksi kylään ja mies ehdotteli että me haemme heidät kotoa ja maksamme heidän taksin takaisin, toivat lahjaksi nämä liinat, vaikka tietenkin meillä oli myös omat. Kaikki ovat käyttämättöminä kaapissa , käyttöä odottaen.

... rahaa yhteensä kaikilta vierailta 50€. Vieraita oli juhlissa 60 joista n. 30 sukulaisia ja moni heistä tod. varakkaita.



Ilmeisesti syynä tähän oli aatemaailmani: sukulaiset ajattelivat etten kaipaa maallista mammonaa. Muuten en olisi äimistellyt, mutta vieraiden tiedossa oli että olin muuttanut kotoa vähän aikaisemmin ja lähdössä parin kuukauden kuluttua matkoille.



Katkeruuteni laantui vasta pari vuotta myöhemmin kun eräs ystäväni kertoi saaneensa YO-lahjaksi yhden 20€ setelin. Ja senkin oli antanut ystävän varhaiseläkkeelle jäänyt skitsofreenikkoserkku. Kakku oli kyllä maistunut kaikille.

sai kaveriltani (jonka lapsille kyllä ostin ihan kunnon lahjat) joululahjaksi kirjakerhon ilmaiskirjan, jonka sai kun tilasi yli 30 euron edestä... On muuten edelleen lukematta hyllyssä.

sai kaveriltani (jonka lapsille kyllä ostin ihan kunnon lahjat) joululahjaksi kirjakerhon ilmaiskirjan, jonka sai kun tilasi yli 30 euron edestä... On muuten edelleen lukematta hyllyssä.

aiemmin ollut tapana ostella lahjoja kavereiden lapsille, semmoisillekin jotka eivät ole kummilapsia? Ehkä kaveri ei ole tyyppi joka ostelee jokaisen kaverin lapsille tavaraa joululahjaksi.

Meillä itsellä on kummilapsia 7, omia lapsia 3, eli 10 lasta jolle ostaa lahjat. Lisäksi sisarusten lapsia (jotka ei ole kummilapsia) on 10. Jos heille jokaiselle (sisarusten lapsille) ostaisi 20e lahjan, olisi se jo 200e jouluksi lisämenoa. Siihen jos vielä ostelisi kavereiden lapsille, raha loppuisi ja joulupöydässä syötäisiin kaurapuuroa. En myöskään ymmärrä sitä että ostetaan jotain krääsää jotta voidaan sanoa että ostettu on.

Joulun alla vielä monesti hinnat tahtoo kaikilla tavaroilla nousta taivaisiin. Tietysti etukäteen voi ostella, mutta onko se sama lahja enää 6kk kuluttua mieluinen?

Jostain kuuluisasta taulusta kiiltävä pahviversio. Ja toki vielä ilman kehyksiä.

Koristekeramiikka lautanen jossa oli joku huono teksti.

Yksi tyynyliina ja yksi pussilakana, mutta eri paria.



No nuo petivaatteet otin käyttöön mutta tuollaisia hirveitä "koriste-esineitä" tuli paljon. En yleensä arvostele lahjoja mutta mielummin olisivat olleet antamatta. Tai vaikka 5€ olisi ollut parempi sekin.=)

Kun valmistuin maisteriksi vanhempani halusivat osallistua siihen varsin arkiseen tilanteeseen. He ehdottivat, että mennään sen jälkeen ravintolaan syömään. Näin tehtiin.



Kun maksun aika tuli, isäni oli aikeissa maksaa laskun. Superpihi äitini vetäisi tästä herneet nenään ja alkoi karjumaan ravintolassa isälle, että sinä et sitä laskua kyllä maksa! Siinä toitotettiin, että kyllä se jolla on juhlat maksaa tarjoilut ja itsehän minä heidät sinne kutsuin.



Niinpä joudui poistumaan nolona ravintolasta pankkiautomaatille tyhjentämään tilini, jotta saisin laskun maksettua. Tilille jäi varmaan pari kymppiä rahaa.



Kun pöly oli haihtunut niin piti mennä oikein pankkiin saakka nostamaan loput roposet tililtä. Isä oli laittanut tililleni ravintolaskun verran rahaa ja pikkasen bonusta päälle.



Mutta oli aika unohtumattomat juhlat.

Vieläkö miesparka kanssasi elää onnellisena?

Lahja käydään sitten ostamassa ihan viimetingassa. Olisihan 95 tietysti voinut antaa tarkat ohjeet siitä, mitä haluaa huomenlahjaksi niin olisi saanut mieleisensä. Miehet, jopa parhaatkin, osaavat olla vähän hassuja ja ei tule painetuksi mieleen onko sen nyt oltava kultaa vai platinaa, kukkia vai mehiläisiä...

Mä olen ollut naimisissa saman miehen kanssa 10 vuotta jo ja silti, fiksu ja ihana mies, ei osaa ostaa minulle mieleistä lahjaa, jos en erikseen tarkkaan sano mitä. Nykyään ostaa tiettyä kosmetiikkasarjaa. Tarkoitan tällä viestillä sitä, että "sopimaton" lahja mieheltä ei ole osoitus rakkauden puutteestan, vaan siitä, että toinen ei vaan ajattele samalla tavalla tai osaa lukea toisen ajatuksia. Ja tyypillistä on lähteä haalimaan lahja viimetipassa, kun on ensin viikkotolkulla pähkäillyt mitä se voisi olla..

No nuo petivaatteet otin käyttöön mutta tuollaisia hirveitä "koriste-esineitä" tuli paljon. En yleensä arvostele lahjoja mutta mielummin olisivat olleet antamatta. Tai vaikka 5€ olisi ollut parempi sekin.=)

ostaa jotakin turhaa esim. koriste esineen jos joskus kutsu kihlajaisjuhliin kävisi. Mun mielestä kihlat on kahden ihmisen välinen tapahtuma ja niistä riittää onnittelut. Juhlien järjestäminen tai ainakin lahjatoiveet on vaan rahastusta.

Kerran sain koiransuklaata sisältäneen joulukalenterin...



Häälahjamme menivät nappiin. Teimme häälahjalistan. Edullisin toiveemme maksoi 4,90€ - tavoitteenamme oli että antaja tietää lahjan olevan mieluinen ja toivottu ja että hinnalla ei ole merkitystä. Huvittavaa on se että toivelistan kallein 96€ lahja ostettiin ensin... Ihan parhaasta päästä oli lahja jossa oli kakkuvuoka jonne oli itse kirjoitettu resepti "rakkaus"-kakulle.

muistoksi, eikä sulle? Vai tarkoitatko itse vauvana saamiasi ristiäislahjoja?

100 palainen kissannaamapalapeli 2-vuotiaalle, no miksette nyt heti avaa sitä ja rupea kasaamaan :DDDD Henkilökohtaisesti en halua mitään ristiäislahjatavaraa kuten niitä hammasrasioita, soivia kehyksiä tai lusikoita vauvalle. Samaa sarjaa on kuvakehys lyyralla ym Mutta jotkut tykkää näistäkin...

No mitähän ne lapset isona tekee niillä hammasrasioilla. Minä en ainakaan halua sellaisia säilytellä. Omat lapseni sa kalevala korun muumikaulakorut ristiäislahjaksi ja ovat olleet käytössä. Hopeinen kynttilälänjalka tyyliä Wirkkala on myös tosi kiva mutta harva aikuinen sitä nallekuvioituja juttuha haluaa aikuisena käyttää. Eli kyllä toivon ihan reilusti kun kolmas syntyy että ei tule tuota kultakaupan ristiäistavaraa.. plääh. Mieluummin vaikka vaatteita lapsille.

No nuo petivaatteet otin käyttöön mutta tuollaisia hirveitä "koriste-esineitä" tuli paljon. En yleensä arvostele lahjoja mutta mielummin olisivat olleet antamatta. Tai vaikka 5€ olisi ollut parempi sekin.=)

ostaa jotakin turhaa esim. koriste esineen jos joskus kutsu kihlajaisjuhliin kävisi. Mun mielestä kihlat on kahden ihmisen välinen tapahtuma ja niistä riittää onnittelut. Juhlien järjestäminen tai ainakin lahjatoiveet on vaan rahastusta.

kuin halpa koriste-esine joka ei alkuunkaan lahjaan saajan tyylinen. Enemmin ostaa sen kukkakimpun, jonka voi hyvällä omalla tunnolla nakata roskiin kun lakastuvat.

kukat, syötävät, kynttilät ym.



Komppaan noita epäoikeudenmukaisesti kohdeltuja lahjojen suhteen. Muistan aina kun sisko valmistui ensin kandiksi ja maisteriksi sai molemmilla kerroilla 1/2 tusinaa kotimaista hopeaa puurasiassa. Minä sain vastaavassa tilanteessa ensin virolaisen kristallimaljakon ja maisteriksi muovirasiassa samaa hopeasairaaj kuin sisko mutta käytettynä ja materiaalikin oli alpakkaa. Tästä loukkaannuin niin etä palautin haarukat ja veitset äidilleni joka tietenkin veti herneen nenään. Ei tajua tänäkään päivänä että ei todellakaan kohtele sisaruksia samalla tavalla...

Myös meidän suvussa tällainen isomummo, joka on pihi, vaikka rahaa olisi.



Vanhempani saivat häälahjaksi häneltä puhelinluettelon, jota siis jaettiin ilmaiseksi. No, olipahan sille vuodelle sitten oikein kaksin kappalein.

Minä taas sain rippilahjaksi ruusun, joo, ideana kiva, mutta kun asuimme kerrostalossa niin vieraita odotellessa näimme parvekkeelta että mummeli kävi nappaamassa ruusun talon kukkapenkistä :D



Sama mummo piti myös "teekutsut", mutta teepussit piti viedä itse. Siis vesi tuli oikein talon puolesta, syötävät piti viedä nyyttärihengessä. Ei kun joo, oli siellä pari kaapin perällä kostunutta marie-keksiä tarjolla. Mummo saikin sitten meidän kesken nimen teepussi, monelle tutullekin olen asiasta kertonut, aina vaan jaksaa naurattaa :D

Meidän lapset ei saa edes korttia syntymäpäivinään saatikka joululahjoja. Toisille lapsenlapsilleen on aina ostanut runsain määrin lahjoja vaikka ei olisi mikään merkkipäiväkään.

Vaikeinta on ollut vastata lasten kysymyksiin " miksi mummi ei koskaan muista meidän synttäreitä ja serkut saavat hienoja lahjoja?". Vaikka olisi kutsuttu juhliin, yleensä anoppi peruu tulonsa, koska täytyy mennä marjaan, kesäteatteriin, kirpputorille, naapuriin. Nykyään on jotain pehmentymistä alkanut tapahtua, koko perhee saa yhteisesti jouluisin kaikista pahimpia bulgarilaisia tms suklaakonvehteja rasian. Mieluummin ottaisin vaikka yhden fasun sinisen levyn kuin paskoja konvehteja, hintakin taitaa olla sama.

kun avasin veljeni ja hänen vaimonsa postitse lähettämän syntymäpäivälahjan. Ladyshaven. No, ihan hauska, mutta kun satun naiseksi omaamaan runsaan karvoituksen niin kasvoissa, käsivarsissa, vatsassa ja jaloissa :( Sinnikkäästi hymyillen kiitin lahjasta, kun seuraavan kerran tavattiin kasvotuksten ja heistä ladyshave oli ollut niin nokkelan hauska lahja!