Pitkien lasten vanhemmat, kysymys
Miten suhtaudutte, kun lastanne päivitellään pitkäksi tai "onpa iso" tms...Ehkä itselläni on joku asennevamma, kun harmittaa niin paljon välillä (itsekin olen pitkä ja saanut kuulla siitä joskus pienenä). Meillä 5.5 vuotias, helmikuussa syntynyt on 126 cm ja koluun menee siis lähemmäs 140 cm mittaisena varmaan (135-140cm). Miten tukea lapsen itsetuntoa, ettei kokisi olevana niin erilainen kun muut samanikäiset ovat päätä lyhyempiä? Joskus tyttö luulee ikäisiään 3 vuotiaiksi kun huomaa olevansa paljon pidempi, vaikka olen yrittänyt kertoa että on monenmittaisia lapsia. JA sitten hölmöt aikuiset töräyttävät jotakin typeriä kommentteja pituudesta lapsen kuullen.
Kommentit (44)
Tyttäremme täytti juuri neljä ja on suunnilleen 110 cm pitkä. Pituutta tuli ensimmäisenä vuonna 31 cm, ja sen jälkeen on tullut suunnilleen 10 cm/vuosi. Olemme me vanhemmat myös pitkiä, minä äitinä 174 cm ja mieheni 189 cm.
Lastamme luullaan jatkuvasti 5-vuotiaaksi, mutta eipä siinä mitään, olemme sanoneet vain, että meidän suvussa ja perheessä ollaan järjestään pitkiä ja olemme ylpeitä pitkästä lapsestamme! Mitään haittaa pituudesta ei toistaiseksi ole ollut.
Minulla myös pitkät lapset, tyttö ja poika. MOlemmilla myös todella iso jalka, varsinkin tytöllä niin suuri että herättää jatkuvaa ihmetystä ihmisissä. Tyttö 3v on samanpituinen kuin 5v kaverit tarhassa. Poika 5v taas ekaluokkalaisen pituinen. Itse olen 172 ja mies 190, eli emme ole lyhyitä itsekään. Olemme ylpeitä lasten pituudesta ja lapset itsekin ovat. Ainoa miinus pituudessa on se mikä tässäkin ketjussa on jo sanottu; lapselta odotetaan ikätasoaan kehittyneempää käytöstä ja taitoja, edes ammattilaiset eivät aina käsitä lapsen ikää pituuden takia. Minusta pituus tuo aikuiselle jonkinlaista auktoriteettia, pitkää ihmistä ei ole niin helppo sivuuttaa. Tuttavapiirissäni heikoimman itsetunnon tuntuvat omaavan todella lyhyet naiset, muutama on sanonutkin kärsivänsä siitä että ovat niin lyhyitä että vielä nelikymppisenäkään ei oteta vakavasti.
mutta onneksi ei kovin montaa kertaa, kun on todennut että on pitkä tyttö (6v tarkastuksessa 131). Toivon ettei yli 185cm mene rikki eli että jää sen alle. HArmittaa välillä kun pieniä saman ikäisiä kohdellaan kuin lapsia, mutta omalta vaaditaan enemmän käytöstapoja kun näyttää vanhemmalta.
Kiva kuulla muiden kokemuksia.
Jollekin joka puhui siitä ettei ap koskaan puhu lapsen pituudesta: En yleensä itse ota puheeksi, mutta jos joku jolle sanon, että tyttö on 5v kun kysytään, näyttää siltä, että " katsonkohan oikeaa lasta..." niin tokaisen että "juu, hän on pitkä tyttö ikäisekseen", koska minusta se on parempi, kuin ruveta kuulemaan päivittelyjä "onpas hän pitkä tyttö tai onpas kamalan pitkä jne...". Yleensä silloin jää kuulematta päivittelyt.
Toiselle joka kyseli lapsen pituudesta niin meillä 2v 94, 3v 104, 4v 113, 5v 123 pituuksia
Kiitos asiallisista vastauksista ja vertaistuesta!