Lue keskustelun säännöt.
Minulta häviää ystävät sitä mukaa kun kuulevat mieheni tuloista...
03.11.2005 |
Todella ikävää, että näin on. Olen hoitovapaalla hoitajan ammatista ja kotona nyt kahden pienen lapsen kanssa 3 vuotta olleena olen tietenkin tutustunut pikkuhiljaa muutamaan äitiin joiden kanssa on tavattu mm. kerhoissa. Olemme mielestäni varsin tavallinen ja nuukasti elävä lapsiperhe. Asumme rivariasunnossa, molemmilla on autot. Lapsille tykkään ostella kivoja vaatteita, mutta itselleni en sitten juuri ostakaan mitään.... Mieheni on yrittäjä ja tulot ovat suuret. Kaikki on mennyt hyvin siis. Asuntolainat on maksettu ja keväällä alkaa talon rakentaminen. Näistä asioista en puhu koskaan ilman, että toinen kysyy, koska en halua, että tulisi olo meidän olevan jotenkin erityisen varakkaita ja muita " parempia" . NO kuitenkin on käynyt niin, että muutama äiti on tullut pikkuhiljaa tosi läheiseksi ja ollaan puhuttu niitä näitä. Mm. siitä kuinka kotiäidin tulot ovat tosi pienet, jne...
Jossain vaiheessa on käynyt ilmi mitä mieheni ansaitsee ja mitä suunnittelemme. Pikkuhiljaa tapaamiset ovat vähentyneet ja nämä äidit välttelevät puhuvansa kanssani mistään mikä liittyy rahaan ja ostamiseen. Enkä tosiaan puhu mistään varakkuudesta mitään, enkä leveile millään. Silti on todella vaikea ilmeisesti hyväksyä sitä, että toisilla on paljon enemmän rahaa kuin itsellä.
Mitä tässäkin nyt teet? Raha ei ole minulle sinänsä tärkeä asia maailmassa, nautin lasteni kanssa olosta paljon enemmän kuin esim. että matkustelisin ja ostaisin kaikennäköistä. Mutta, koska kerran rahaa on, haluamme rakentaa mm. sen toimivan mielemme mukaisen talon itsellemme ja haluamme ajaa autoilla jotka vastaavat tarpeitamme. Mitä pahaa siinä on?? Ei ymmärrä...
Kommentit (67)
En puhu mielelläni rahasta ja sanon sen usein suoraan päin naamaa (vapaa-aikana).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta yleisesti ottaen ihan keskituloisia kuitenkin. Suvussa on paljon yrittajia mutta ainakaan heilla sita ylimaaraista rahaa ei ole eli miehesi on todella onnekas, jos ansaitsee yrittajyydellaan hyvin. Mina en kadehdi ainakaan yrittajavaimojen elamaa joka paasaantoisesti on sita etta mies on todella kiinni tyossaan ja koska yrittajyys on elamantapa, ei se tyo mihinkaan katoa vaikka olisi loma.. se kenella sekin sitten on.
Minua ei hairitse jos jollain on minua enemman jotain. Toki se joskus vahan harmittaa kun ei voida asua ihanassa omakotitalossa ja ei ajella kahdella autolla.. mutta meilla on sitten jotain muuta mita ei voi rahassa mitata. Lapset ovat meille kaikki kaikessa, hyva ja onnellinen parisuhde myos. Aikaa toisillemme on. Niita ei voi mitata rahassa. Ja tiedan etta muutama ns varakas ihminen on taas minulle kateellinen koska mieheni on paljon lasten kanssa ja auttaa kotihommissa ja kaiken lisaksi meilla on iloinen seka hyvinvoiva perhe muutenkin.
Tosi ystavyys ei katso kukkaron paksuutta.
Kyllähän ne ihmiset myy rivarin pätkiä ja rakentaa omakotitalon, vaikka siitä rivarista olisi vielä lainaa jäljellä... Eiköhän se ole kuitenkin se tavallinen tapaus ja niin kaikki kai olettaakin. Ei sun ole pakko informoida kavereitasi tarkasti teidän tilanteesta. Sanot vain, että myymme rivarin ja rakennamme. Piste.
Juu, itsekin olen kohdannut yhden peruskateellisen ihmisen, joka kadehti minua vähän kaikesta. Kuitenkin on vähän naurettavaa kuvitella, että kaikki ihmissuhteet menee pieleen vaan sen takia, kun kaikki on vaan niin kateellisia. Ap:han sanoi, että " kaikki kaverit kaikkoaa, kun KUULEVAT MIEHENSÄ TULOISTA" Miksi ap. siis kerta toisensa jälkeen kertoo ihmisille miehensä tuloista? Ihan oikeasti? Miksi AP:LLE on niin tärkeää, että kaikki varmasti tietävät mitä hänen miehensä tienaa? Voisiko siinä olla se syy miksi ihmiset kaikkoavat?
JA mä uskon siihen, että ihminen voi muuttaa itseään jos haluaa. Kadehtimisenkin voi lopettaa jos oikeasti haluaa. Itselläni se käy helposti seuraavan ajatusmallin kautta: Jos tunnen kateuden piikin pistävän sydäntäni jonkun ihmisen jonkun ominaisuuden kohdalla, mietin kokonaisuutta. Haluaisinko todella vaihtaa osia kokonaan tuon ihmisen kanssa? Haluaisinko hänen puolisonsa, hänen lapsensa, hänen murheensa myös sen kadehditun ominaisuuden lisäksi. Vielä en ole kohdannut ihmistä, jonka kanssa haluaisin osia vaihtaa, sen verran hyvää ja rakasta omassa elämässäni on.
Vierailija:
Sinä et varmaan ole koskaan tavannut kateellisia ihmisiä? Heitäkin kun valitettavasti on. Ihmiset ovat kateellisia mitä ihmeellisimmistä asioista. Omassa tuttavapiirissäni on naishenkilö (yksi poikani kummeista), joka kadehtii kaikista asioista kaikkia, vaikka itsellään on asiat suht koht hyvin. Kateuden vuoksi hän pitää välimatkaa juuri sillä hetkellä kadehtimiinsa ihmisiin. Muuten mukava ihminen, mutta mahtaako itsekään tälle luonteenpiirteelleen mitään?Kyllä ihmiset voivat siis laittaa välit poikki ap:n kuvailemista syistä.
Vierailija:
Miten kummassa ystäväsi edes saavat tietää miehesi tuloista? Mä en tiedä yhdenkään ystäväni tai heidän miestensä tuloista, eikä kukaan tiedä meidän. Ne asiat vaan on sellasia, että ne pidetänä itsellä.Muutenkin vaikutat just sellaselta " meidän Keijo" naiselta, eli tyypilliseltä kotirouvalta, joka elää miehensä kautta, ja kuvittelee sitä kautta oman arvonsa nousevan. Ei kukaan jaksa kuunnella pikkurouvan höpinöitä uudesta talosta ja kahdesta autosta ja kun se on niin ihanaa kun meidän KEijo tienaa.
Ja joo mä olen ihan hirmu kateellinen teille...eiku hups, ei mun tarttekaan, kun meill ätienaa molemmat.
Vierailija:
Ja kun sen kuulee, kysytään seuraavaksi mitä mieheni tekee työkseen jne. Näin se menee.Ap. joka on kaukana Porvoosta
Mitä sitten??? Eihän sitä palkkaa tarvitse silti sanoa. Ja ihan oikeasti - ei 90000e/vuosi ole todellakaan paljon. Eihän se ole kuin 7500e/kk joka on aikasta vähän nykyisin. Vai jäikö tuosta nolla pois (vai harittavatko omat silmäni)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No on kyllä tahdittomia ihmisiä, jos tuollaisia kyselevät (lainanlyhennykset, kustannusarviot jne). En todellakaan kysyisi kaverilta, jonka olen tuntenut vain vähän aikaa. Hyvältä ystävältäkin vain erittäin perustellussa tilanteessa (mikähän se olisi, en edes keksi). Eikai tuollaisia voi hirveesti kierrelläkään.
Vierailija:
Joku kiysyykin, että paljonkos te lyhennätte lainaa tai paljonko teillä sitä on. Yritän kierrelle kertoa totuuden, mutta se on jo ensimmäinen takapakki.... Sitten kysellään tulevan talon kokoa ja muuta siihen liittyvää ja kysytään kustannusarviota. Siihen on paha vastata suoraan. Ja kun sen kuulee, kysytään seuraavaksi mitä mieheni tekee työkseen jne. Näin se menee.Ap. joka on kaukana Porvoosta
Onko toi sulle joku pakkomielle?
PS: Olen huomannut elämässäni, että ihmiset keräävät ympärilleen kaltaisiaan ihmisiä. JOs joutuu jatkuvasti tekemisiin vain kusipäiden kanssa, kannattaa katsoa peiliin.
Vierailija:
Mieheni tienaa vuodessa n. 90 000 euroa, eli varmasti on olemassa suurempituloisiakin, mutta hyvin kuitenkin. Ja kuten alunperin sanoin, en tosiaan puhu mitään rahasta, ellei ole pakko. Meillä on kummallakin " omat" rahat tavallaan. Mies on maksanut asunnon lainat pois sitä mukaa kun rahaa on tullut. Minä maksoin omistani lyhennyksiä siihen asti jne. Omista kht:sta maksan meidän ruuat ja esim. autoni kulut, samoin lasten vaatteet pääosin. En halua miehen Siivellä elää, siksi en ole kotona. Jossain vaiheessa toisten äitien kanssa tulee aina puhetta rahasta. Joku kiysyykin, että paljonkos te lyhennätte lainaa tai paljonko teillä sitä on. Yritän kierrelle kertoa totuuden, mutta se on jo ensimmäinen takapakki.... Sitten kysellään tulevan talon kokoa ja muuta siihen liittyvää ja kysytään kustannusarviota. Siihen on paha vastata suoraan. Ja kun sen kuulee, kysytään seuraavaksi mitä mieheni tekee työkseen jne. Näin se menee.Ap. joka on kaukana Porvoosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7500e/kk ei ole todellakaan mikään hulppea palkka nykyisin. Tiedän monia päälle 10000e/kk palkkaa saavia.
Ja miksi ihmeessä ap:n täytyy kertoa tuosta palkasta edes sen enempää? Jos miehensä on " hienossa tehtävässä" niin miksi sen kertomisen jälkeen pitää kertoa palkasta? Jos ystävät kysyvät palkkaa niin sano ap vaan vaikka " ihan tarpeeksi" . Täytyy olla aika idiootti jos sitten vielä kyselee lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi enää edes haluaisit olla heidän kanssaan tekemisissä, jos he ovat kerran moukkia ja utelevat teidän yksityisasioita ja sitten alkavat kadehtimaan?
Eiköhän ole parempi olla ilman... Taidat kuitenkin hiukan kaivata sitä, että saat aikaan shokeeraavan vaikutuksen " ai, eikö teillä ole lainaa?" , " MITÄ, yli 200 neliöä taloon ja poreamme!"
Kyllä mun mielestä 90 000 e/kk on hyvä palkka, ainakin kun vertaan omaani tai MIEHENI palkkaan :-) Ymmärrän kyllä, että verot vievät hyvän osan, mutta silti. Kateellinen en toki ole, hommia saan tehdä jo omien tulojeni eteen. En uskalla ajatella, kuinka pitkiksi päivät venyisivät kovempipalkkaisilla palleilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emme asu pääkaupunkiseudulla ja mielestäni 90000 vuodessa on hyvätuloinen, ainakin verolistoilla loistaa hyvin.
Ei tästä sen enempää, samaa paskanjauhantaa täälläkin. Mua ei raha kiinnosta !!!!!!
Ap
Vierailija:
Emme asu pääkaupunkiseudulla ja mielestäni 90000 vuodessa on hyvätuloinen, ainakin verolistoilla loistaa hyvin.
Ei tästä sen enempää, samaa paskanjauhantaa täälläkin. Mua ei raha kiinnosta !!!!!!
Ap
Rupesiko harmittamaan kun jotkut täällä sanoivat että 7500e/kk ei olekaan niin paljon??? ;-) ;-) ;-) Taisit paljastaa juuri oikeat karvasi. Taidat itse haluta vaan kertoa tuosta iiiiiisosta palkasta kaikille.
Vierailija:
Emme asu pääkaupunkiseudulla ja mielestäni 90000 vuodessa on hyvätuloinen, ainakin verolistoilla loistaa hyvin.Ap
Missäpäin muka? 7500e on kyllä varsin hyvätuloinen mutta tuon verran palkkaa saa varmaan tuhannet ja tuhannet suomalaiset joten tuskin sillä nyt kovin hienosti siellä verolistoilla pyörii. ;-)
Ei toi 7500e ole kyllä mikään ihmetulo. Mun mies on ylempää keskijohtoa ja saa palkkaa 7000e/kk. Yrityksessä jossa se on töissä (isompi yritys) on noin 40 ihmistä samanlaisella työasemalla kun mun mies eli varmaan palkatkin on suht. samat.
Enkä taida löytää sellaista ihmistä, jonka kanssa oikeasti haluaisin vaihtaa elämäni. Tunnen omat puutteeni harvinaisen hyvin, mutta vanhemmiten olen oppinut myös pitämään joistakin piirteistäni.
Esim. ulkonäköni on poikkeava, ja pidän siitä vaikken mikään missi olekaan. En vaihtaisi pois, vaan nautin erilaisuudestani. Aika monessa kadehtimassani ihmisessä on ulkonäön puolesta ainakin 10kg liikaa.
Vierailija:
Kadehtimisenkin voi lopettaa jos oikeasti haluaa. Itselläni se käy helposti seuraavan ajatusmallin kautta: Jos tunnen kateuden piikin pistävän sydäntäni jonkun ihmisen jonkun ominaisuuden kohdalla, mietin kokonaisuutta. Haluaisinko todella vaihtaa osia kokonaan tuon ihmisen kanssa? Haluaisinko hänen puolisonsa, hänen lapsensa, hänen murheensa myös sen kadehditun ominaisuuden lisäksi. Vielä en ole kohdannut ihmistä, jonka kanssa haluaisin osia vaihtaa, sen verran hyvää ja rakasta omassa elämässäni on.
Hei kerro millä alalla miehesi on töissä. Olen ilmiselvästi valinnut väärin :-) Palkkani on 3000 ja risat, ja olen kuvitellut olevani ihan kohtuullisen hyvätuloinen.
Vierailija:
Ei toi 7500e ole kyllä mikään ihmetulo. Mun mies on ylempää keskijohtoa ja saa palkkaa 7000e/kk. Yrityksessä jossa se on töissä (isompi yritys) on noin 40 ihmistä samanlaisella työasemalla kun mun mies eli varmaan palkatkin on suht. samat.
Mieheni tienaa vuodessa n. 90 000 euroa, eli varmasti on olemassa suurempituloisiakin, mutta hyvin kuitenkin. Ja kuten alunperin sanoin, en tosiaan puhu mitään rahasta, ellei ole pakko. Meillä on kummallakin " omat" rahat tavallaan. Mies on maksanut asunnon lainat pois sitä mukaa kun rahaa on tullut. Minä maksoin omistani lyhennyksiä siihen asti jne. Omista kht:sta maksan meidän ruuat ja esim. autoni kulut, samoin lasten vaatteet pääosin. En halua miehen Siivellä elää, siksi en ole kotona. Jossain vaiheessa toisten äitien kanssa tulee aina puhetta rahasta. Joku kiysyykin, että paljonkos te lyhennätte lainaa tai paljonko teillä sitä on. Yritän kierrelle kertoa totuuden, mutta se on jo ensimmäinen takapakki.... Sitten kysellään tulevan talon kokoa ja muuta siihen liittyvää ja kysytään kustannusarviota. Siihen on paha vastata suoraan. Ja kun sen kuulee, kysytään seuraavaksi mitä mieheni tekee työkseen jne. Näin se menee.
Ap. joka on kaukana Porvoosta