Lukekaa tämä ja kommentoikaa. Olen tuo äiti... Asiallisia vastauksia, kiitos...

rajoittaa elämääsi. Plus siirtyy ennen pitkää elämänpelkona lapsellesi, mitä tuskin haluat!



Rakkaus se elää meidän huolettomampienkin sydämessä. Oma lapseni on tulosta 4 vuoden lapsettomuushoidoista, enkä silti vauhkoa hiv:n takia.



Kun pelko on noin voimakas, se lähenee jo neuroosia. Ja se, että kohdistat sen " turvallisesti" sellaiseen kohteeseen, joka on erittäin epätodennäköinen (hiv:n tartunnan riski on lapsella minimaalinen) etkä sen sijaan johonkin paljon todennäköisempään (esim. tapaturman tai liikenneonnettomuuden riskiin), kertoo, että pelolla on sinulle joku funktio.



Mietipä vaikka seuraavia vaihtoehtoja:

-Haetko tuosta pelosta alitajuisesti jännitystä ja sisältöä elämääsi? Onko elämäsi vähän liiankin tylsää ja tasaista?



-Pelkäätkö oikeasti jotakin isompaa olevan lapsellasi tai perheelläsi vialla ja tuo hiv:n pelko on sen isomman huolen alitajuista projisointia eli heijastamista turvallisempaan kohteeseen?



-Oletko stressaantunut muuten?



-Oletko homo-kammoinen ja jos olet, miksi? Oletko sinut seksin kanssa vai onko sinulla sillä alalla traumoja?



Nämä ovat täysin villejä arvauksia, sinua yhtään tuntematta - joten älä ota niitä loukkauksina. Kunhan nyt vain ovat suht yleisiä teorioita siitä, mistä kova tautifobia voisi johtua.

Ap