Millainen mies/nainen ei osaa käydä yksin kaupassa?

meillä on tilanne se, että mies on puoli vuotta armeijassa ja käyn lapsen kanssa kaksistaan kaupassa. Joten joskus toivoisin, että mieskin olisi mukana tai päääsisi yksin käymään. Kun mies on kotona niin kyllä me käydään yhdessä kaupassa, en näe siinä mitään pahaa. Mies on kantoapuna ja maksaa, meikäläinen pakkaa kamat kunnolla kassiin (mies ei osaa järkevää logiikkaa pakkauksen suhteen vaan tyrkkää esim. jugurtit alimmaiseksi, muutenkin kauppareissu sujuu paremmin ja nopeammin kun on mies mukana. Käydään me joskus yksinäänkin, niin, että jompi kumpi käy kaupassa ja toinen jää lapsen kanssa kotiin.

meillä on tilanne se, että mies on puoli vuotta armeijassa ja käyn lapsen kanssa kaksistaan kaupassa. Joten joskus toivoisin, että mieskin olisi mukana tai päääsisi yksin käymään. Kun mies on kotona niin kyllä me käydään yhdessä kaupassa, en näe siinä mitään pahaa. Mies on kantoapuna ja maksaa, meikäläinen pakkaa kamat kunnolla kassiin (mies ei osaa järkevää logiikkaa pakkauksen suhteen vaan tyrkkää esim. jugurtit alimmaiseksi, muutenkin kauppareissu sujuu paremmin ja nopeammin kun on mies mukana. Käydään me joskus yksinäänkin, niin, että jompi kumpi käy kaupassa ja toinen jää lapsen kanssa kotiin.

Mä oon huomannut että ihmisillä on erilaisia tapoja miten pitää kauppakassi pakata :)

ja kumpikin osaa jopa tehdä ihan itse ilman toisen apua kauppalistan! Viikonloppuisin yleensä käydään yhdesäs kaupassa, koska silloin nyt yleensä muutenkin tehdään suurin osa jutuista yhdessä.



Mulla ei muuten ole ajokorttia, kun en ole koskaan sellaista tarvinnut. Käyn kaupassa kävellen tai pyörällä - niin kyllä mieskin yleensä vaikka hänellä onkin kortti ja autokin käytössä.

Eiköhän näistä kaikista vastauksista voisi nyt päätellä, että koko perheellä kaupassa kävijät tai päivystyksessä olijat ovat poikkeustapauksi. Toisin sanoen muutama perhe ei vain pysty muulla tavoin organisoimaan asiointia tai sitten koko perheen voimin käydään kaupoilla pari kertaa vuodessa.



Minä joudun yleensä käymään kahden lapsen kanssa ruokaostoksilla ja se on raskasta. Ei siis kaupaassa olo, vaan se tavaroiden ja vauvan kantaminen satojen metrien matka autolta kotiin.



Mutta kaikilla ei siis ole valinnanvaraa.

Koko perheellä käydään silloin, kun mies tarvitsee ostaa jotain omia juttuja (yleensä työkaluja yms. osia).



Ruokaostosten teko onnistuu varmaan parhaiten siltä, joka kotona eniten laittaa ruokaa, ja tietää mitä kaiokkea tarvitsee ostaa joka kerta ja mitä vain silloin tällöin.

Jos jogurtin tms. helposti särkyvän/repeävän pistää kassissa alimmaiseksi niin kyse on kyllä järjen eikä logiikan puutteesta.

Mä oon huomannut että ihmisillä on erilaisia tapoja miten pitää kauppakassi pakata :)

Onnea ja menestystä

Jos jogurtin tms. helposti särkyvän/repeävän pistää kassissa alimmaiseksi niin kyse on kyllä järjen eikä logiikan puutteesta.

Vaan se jugurtti kuuluu just siihen päälimmäiseks.

Mä oon huomannut että ihmisillä on erilaisia tapoja miten pitää kauppakassi pakata :)

Onnea ja menestystä

Ei, kyllä me pakataa hyvin samanlailla ostoskassit miehen kanssa.

Taidat olla vähän imbesilli?

Meillä on kaksi pientä lasta. En jaksa käydä lasten kanssa yksin raskaana ollessa, koska käveleminen sattuu. Toisaalta haluan olla mukana, koska ostan usein ruokaa tunnepohjalta eli mitä tekee mieli ja muutenkin tykkään katella kaikenlaista. Mies kyllä tarvittessa käy yksin listan kanssa tai ilman.



Ennen raskauttakin käytiin usein yhdessä, koska molemmat harrastimme siihen aikaan paljon, joten kauppareissu oli perheen yhteistä aikaa.

Hänellä on aina ollut perheessä henkilökuntaa, joka on hoitanut kauppaostokset. Koulunsa hän kävi sisäoppilaitoksessa. Takametsässä hän ei siis todellakan ole kasvanut, vaan olosuhteissa, joissa ruokaostokset eivät todellakaan olleet lasten, miehen eivätkä aina perheen äidinkään asia. Sitä varten oli ammattilaiset. Sama pätee ruoanlaittoon ja siivoukseen.



Näin selittyy se, ettei hän ole tottunut miettimään, mitä pitää ostaa, jotta saadaan pöytään ruokalaji x. Hänelle kesti kauan tajuta edes, että jääkaappiin todella voi varata haluamansalaista ruokaa ihan itse. Yhteiset kaupassakäynnit ovat hänelle eräänlaista realiteettiterapiaa.



Tämä ei ollut asia, jonka takia hänet valitsin.

Hänellä on aina ollut perheessä henkilökuntaa, joka on hoitanut kauppaostokset. Koulunsa hän kävi sisäoppilaitoksessa. Takametsässä hän ei siis todellakan ole kasvanut, vaan olosuhteissa, joissa ruokaostokset eivät todellakaan olleet lasten, miehen eivätkä aina perheen äidinkään asia. Sitä varten oli ammattilaiset. Sama pätee ruoanlaittoon ja siivoukseen. Näin selittyy se, ettei hän ole tottunut miettimään, mitä pitää ostaa, jotta saadaan pöytään ruokalaji x. Hänelle kesti kauan tajuta edes, että jääkaappiin todella voi varata haluamansalaista ruokaa ihan itse. Yhteiset kaupassakäynnit ovat hänelle eräänlaista realiteettiterapiaa. Tämä ei ollut asia, jonka takia hänet valitsin.

Tämä selvä.

kärryyn. Koululaiset hakee osan tavarasta ja punnitseeminä osan ja mies osan. Päästään nopeammin pois. ja lapset saa juosta hakemaan jos vaikka joku tuote puuttuu pidemmältä(prisma tai muu iso kauppa).

kaikki myös kantavat ostoksia!!! Isommat hakevat lähikaupasta sitten maitoa yms. puuttuvaa viikon mittaan.

Mun mies ei osannut käydä kaupassa. Sen ei ollut lapsen tarvinnut ikinä käydä kaupassa (no joskus maitopurkki hakemassa) tai tehdä ruokaa. Sillä ei ollut hajuakaan mitä niihin ruokiin yleensä tarvitaan tai että olisi osannut jotain ruokalistaa suunnitella. Jos toisella ei ole hajuakaan pitää sen listan olla aika yksityiskohtainen ja sellaisen kirjoittaminen, kun lapset on pieniä ja esim ovat valveilla vuorotellen (yöllä myös), voi olla vaikea suoritus. Tässä jossain kohtaa kakkosen ja kolmosen välissä on mun mies oppinut käymään kaupassa. Jopa ostamaan keikki tarvittavat tavarat ihan vaan 'osta ruokaa' listauksella.



Mutta sanonkin nyt meille kaikille äideille, että opettakaa ne lapset käymään kaupassa niin että katsovat kaapista ihan itse, mitä pitää ostaa (perustavarat) ja jos joskus pitäisi laittaa ruokaa ihan itse, niin tietäisi mitä sinne pitää sekaan laitella.

Huhhuh..naisilla on pokkaa haukkua miehiä reppanoiksi mutta itsee kokee kauppalistan kirjoittamisen vaikeaksi :D

miehet on kuskina tai kantoapuna ja lykkivät sitä kärryä. Kukaan niistä ei ainakaan osallistu ruuan valintaan koska aina se on nainen joka kerää ne ruuat. Nainen katsoo mahdolliseten mukana olevien lastenkin perään.

Hassun näköistä kun se mies on siinä vaan kuin tavara mukana.

Mut ei se mitään, teette kuten tahdotte.

Miehellä on siinä selkeä tehtävä, lykkää kärryjä ja luultavasti sitten myös kantaa kaikki kassit autoon ja vie perheensä kotiin.

Toisilla on tuollainen työnjako ja jos se siinä perheessä toimii mitä se sulle kuulu.

Käy sä yksinäs ja kannat itse painavat kauppakassisi, mä menen mieheni kanssa mieluummin.

miehet on kuskina tai kantoapuna ja lykkivät sitä kärryä. Kukaan niistä ei ainakaan osallistu ruuan valintaan koska aina se on nainen joka kerää ne ruuat. Nainen katsoo mahdolliseten mukana olevien lastenkin perään.

Hassun näköistä kun se mies on siinä vaan kuin tavara mukana.

Mut ei se mitään, teette kuten tahdotte.

Miehellä on siinä selkeä tehtävä, lykkää kärryjä ja luultavasti sitten myös kantaa kaikki kassit autoon ja vie perheensä kotiin.

Toisilla on tuollainen työnjako ja jos se siinä perheessä toimii mitä se sulle kuulu.

Käy sä yksinäs ja kannat itse painavat kauppakassisi, mä menen mieheni kanssa mieluummin.

ei se tarvi mua sinne paapomaan

Ensinnäkin mulla on tapana käydä joka päivä kaupassa töiden jälkeen. Mies pääsee myöhemmin. Toisekseen en todellakana delekoi noita hommia meidän lapsille, ne tekee kotitöitä mutta ei niiden tartte ruveta raahaamaan päivän ostoksia kaupasta, rajansa kaikella. Joskus voi hakea jonkun unohtuneen vaikkapa kananmunat, mutta siinä se.



Jos yhdessä mennään niin silloin on kyse siitä että ostetaan jotain muutakin kuin vaan niitä ruokaostoksia. Ostoshelvettiin suunnataan silloin ja jopa minä saatan silloin tylsistyneen näköisenä lykkiä niitä ostoskärryjä tai nojailla niihin siellä helkutin kodinkoneliikkeessä mikä paikkana ei kiinnosta mua yhtään.



Eikä mua sais kirveelläkään rautakauppaan ostamaan terassinauloja, ellei mulla olis ihan tarkka lista siitä minkälaisia ja minkä verran. Silti en koe että olisin avuton tai reppana.

mutta alkoi naurattaa, kun tähän ketjuun on jo ilmestynyt "lievä neurologinen poikkeavuus" ja "diplomaattiperheen lapsi", jotka ilmeisesti tuottaa samanlaisia ongelmia kaupassa käynnin suhteen.



Mutta asiaan: kyllähän sen luulisi vaikeuttavan elämää huomattavasti, jos vain toinen perheen aikuisista osaa käydä kaupassa, mutta eiköhän jokainen tiedä itse mikä perheelleen parhaiten sopii? Joku sanoi aiemmin, että haluavat käydä yhdessä - eihän siihen sen kummempaa perustelua tarvita.

mutta alkoi naurattaa, kun tähän ketjuun on jo ilmestynyt "lievä neurologinen poikkeavuus" ja "diplomaattiperheen lapsi", jotka ilmeisesti tuottaa samanlaisia ongelmia kaupassa käynnin suhteen.

Mutta asiaan: kyllähän sen luulisi vaikeuttavan elämää huomattavasti, jos vain toinen perheen aikuisista osaa käydä kaupassa, mutta eiköhän jokainen tiedä itse mikä perheelleen parhaiten sopii? Joku sanoi aiemmin, että haluavat käydä yhdessä - eihän siihen sen kummempaa perustelua tarvita.

Eriasia on sitten tartteeko käydä? En mä voi ymmärtää sitä että joku kokee sen kauhistuttavaksi asiaksi jos jonkun mies ei käy kaupassa, voi herraisä!