Haluan lapsen, miehen mielestä olen liian nuori.

kirjoitin "melkein käy sääliksi" eli olepas tarkkana siellä.

Toisekseen kys nainen on ihan avoimesti myöntänyt, että ovat olleet aika "tiukilla" tämän kolmannen lapsen myötä siinä iässä mitä nyt ovat.

Ja ei, ei se olekaan minulta pois vaikka en ymmärräkään miksi kukaan haluaa kasvattaa keskellä vaikkapa omia vaihdevuosia leikki-ikäistä tai murkkua..mahtais olla ovenkarmit lujille jos taloudessa on murrosikäinen ja vaihdevuotinen:D

-20-

tuttava on 42v ja lapsensa ovat 8v, 6v ja 2½v ja täytyy sanoa että melkein sääliksi käy kys naista vaikka toki onkin suunnitellut lapset, jopa kuopus;)

He kun ovat jo liki vanhuksia kun kaikki lapsensa ovat täysi-ikäisiä eli liki 60v ja 63v..

-20-

eikö jokaisella ole oikein suunnitella ja elää elämänsä niin kuin haluaa? TÄH?

Mitä se on sinulta pois, vaikka haluatkin tehdä asiat juuri toisin päin kuin joku muu?

muitten elämän arvosteleminen.

Tulee mieleen, ettei omasi ole hääviä.

meillä on 11-, 9- ja 6-vuotiaat lapset sekä mahassa kasvava kuopus :). Ja mitä iloa ja riemua koenkaan kun saan olla pitkään pienten lasten äiti. Olisi kamalaa huomata olevansa 45-vuotiaana vain kahden jo aikuisten lasten äiti :)

sähän olet vielä nuori.

Mä sain keskimmäisen tuon ikäsenä

ja aattele nuorin on nyt 2v.

ja nyt 43-vuotiaana, harkitsen vielä aloittaa uuden vauva-ajan.

Repikää kauhistelijat siitä!

tuttava on 42v ja lapsensa ovat 8v, 6v ja 2½v ja täytyy sanoa että melkein sääliksi käy kys naista vaikka toki onkin suunnitellut lapset, jopa kuopus;)

He kun ovat jo liki vanhuksia kun kaikki lapsensa ovat täysi-ikäisiä eli liki 60v ja 63v..

-20-

mulla kävi "vahinko" 18 -vuotiaana, olin kakara silloin, mutta kypsyin kyllä yllättävän nopeasti. parit ekaa vuotta vaikeimmat. nyt jälkeenpäin kun ajattelen, kyllä oli hyvä, että sain lapsen nuorena. onhan se aina hankalaa, oli nuori tai vanha, mutta nuorena sopeutuu paremmin, keho jaksaa paremmin ja elämän osaa muutenkin ottaa rennommin.

Ollaan tällä hetkellä paria vuotta vaille 30 ja katsottiin, että n. 30-vuotiaina olisi paras sauma lapsen tuloon kaikilta kanteilta (työelämän, opiskelujen, äitiysrahakertymän, hedelmällisyyden, matkustussuunnitelmien, muiden projektien yms. kannalta). Eikö teillä tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia?

t. 4

Miksi lapsi jo nyt ei olisi osa suurempaa suunnitelmaa? Hedelmallisyys naisilla todellakin laskee heti tuosta 25. ikavuodesta eteenpain.

Kuka sanoo, ettei saa suunnitella kuin yhdella tavalla - sinun tavallasi? Tai haluta olla vapaaehtoisesti lapseton ja olla kokonaan ilman omia lapsia?

Jos lapsia haluaa, onnekasta, jos saavat tulla kun ovat tullakseen!

Nykyinen mieheni meni 1. avioliittoonsa naisen kanssa, joka oli hänen mielestään valtavan kaunis ja eloisa, mutta vielä kypsymätön. Hän ajatteli, että vaimo aikuistuu vuosien myötä. Niin ei valitettavasti käynyt, vaan eloisuus paljastuikin tasapainottomuudeksi. Kun vaimolle tuli vauvakuume, mies ei pystynyt sanomaaan rakastamalleen ihmiselle, ettei halua tämän kanssa lapsia (mutta jonkun tasapainoisemman kanssa kyllä voisi haluta) vaan sanoi, että tämä on liian nuori ja pitää vielä odottaa. Onneksi vaimo löysi toisen miehen, joka oli valmis laittamaan lapsen alulle heti, ja tämä johti avioeroon.



Jos mies sanoo, että olet liian nuori, hän voi hyvinkin tarkoittaa, että olet kypsymätön etkä hänen mielestään sovi äidiksi. Kannattaisi hankkia lapsilleen isä, joka on valmiimpi riskinottoon.

Kymmenen vuoden päästä olet jo 34 vuotias ja silloin raskautuminenkin voi olla jo vaikeampaa ja ainakin jos haluattekin enemmän kuin yhden lapsen ne pitää sitten "tehdä" peräjälkeen.



Mistäs edes tiedätte voitteko lapsia saadakaan? Nyt olisi aikaa vielä yrittää se kymmenen vuotta. Anopillani oli ikäisenäsi jo kaksi lasta ja niin on monella muullakin.

Me ainakin miehen kanssa halusimme molemmat opiskelut loppuun ja taloudellisesti vakaan tilanteen ennen lapsia. Sain ekan 31v., toisen 33v. ja viimeisimmän 38-vuotiaana. Olen lääkäri ja monet kollegani ovat saaneet lapsensa yli 30-vuotiaina. Joka tapauksessa ketään ei voi eikä kannata pakottaa isäksi. Itse tietää omaan elämäntilanteeseesa sopivimman ajan, oli nuori tai vähän vanhempi.