iltapäiväkerhot ovat helvetin esikartanoita

Meno on ap:n kuvailema. Lapsia on noin 30. Ohjaajia korkeintaan kaksi, usein yksi.

Piha-alue täysin aitaamaton. Sitä ei pysty millään tarkkailemaan edes kaksi ihmistä kerrallaan.

Ja tässä ip kerhossa ovat koululaisten seassa alueen eskarit päiväkotihoidossa eskarin päättymisen jälkeen!

Ohjaajana olen minä (lastentarhan ope), lapsia on vähän yli 10. Joka päivä askarrellaan ja leikitään/liikutaan ulkona. Kerran kuussa leivotaan. Läksyt tehdään myös ja vapaaseenkin oleiluun jää aikaa. Säännöt on selvät ja niitä noudatetaan. Meidän kerholaiset ovat mielestäni ihan hyvässä hoidossa, mutta olen varmaan "vähän" puolueeton arvioimaan. Tosin työskentelen yksityisessä ip-kerhossa.

Meno on ap:n kuvailema. Lapsia on noin 30. Ohjaajia korkeintaan kaksi, usein yksi.

Piha-alue täysin aitaamaton. Sitä ei pysty millään tarkkailemaan edes kaksi ihmistä kerrallaan.

Ja tässä ip kerhossa ovat koululaisten seassa alueen eskarit päiväkotihoidossa eskarin päättymisen jälkeen!

Sillä kukaan ei voi taata etteikö ainakin puolet tai enemmän näistä jutuista olisi provoja tai ainakin hurjasti liioiteltuja... Itekin oon kirjoitellut ainakin kolme.

Lisämausteensa toi eräs pienryhmäoppilas, jota kaikki pelkäsivät ja jonka toimista johtuen pari oppilasta joutui terveyskeskukseen paikattavaksi. Ainiin, tuo pienryhmäoppilas oli muuten down (vaikka eihän ne koskaan tee mitään pahaa kun ne on niin ihania eikä niistä saa sanoa mitään pahaa).

Niin, ja kerran kun hain omaani pois tuo samainen down iski tyttöäni nyrkillä kylkeen ja kasvoihin. Mitä tekivät tilanteessa ohjaajat? Eivät olleet edes paikalla, vaan keskustelivat 20 metrin päässä ringissä keskenään.

Meillä on liian pienet tilat ja liikaa lapsia :( Jos itse voisi päättää ryhmäkoko olisi maksimissaan se 20 lasta. Ohjattua toimintaa (liikuntaa,leivontaa,askartelua) meillä on. Myönnettävä toki on että korvissa soi usein työpäivän päätteeksi

Se on vaan nää nykyajan pehmokanaemot jotka ei luota lastensa kykyyn säilyä hengissä omassa kodissaan muutamaa tuntia.

Meno on ap:n kuvailema. Lapsia on noin 30. Ohjaajia korkeintaan kaksi, usein yksi. Piha-alue täysin aitaamaton. Sitä ei pysty millään tarkkailemaan edes kaksi ihmistä kerrallaan. Ja tässä ip kerhossa ovat koululaisten seassa alueen eskarit päiväkotihoidossa eskarin päättymisen jälkeen!

Sillä kukaan ei voi taata etteikö ainakin puolet tai enemmän näistä jutuista olisi provoja tai ainakin hurjasti liioiteltuja... Itekin oon kirjoitellut ainakin kolme.

Sen verran tuli "valehdeltua", että oma lapseni ei enää ole tuossa ryhmässä. Hän on jo reipas kolmasluokkalainen. Kotikuntakin on muuttunut tässä välissä, joten ihan varmasti en voi sanoa tilanteen olevan vielä samanlainen. Todennäköisesti on :(

Sillojn aikanaan tappelin asiasta kynsin hampain kunnan viranhaltioiden kanssa. Mutta kuten arvata saattaa, oli tappelu tuloksetonta tuulimyllyjen huitomista.

Iltapäivälehtien lööppeihin minua ei kiinnostanut asian kanssa lapsineni päätyä, mutta paikallislehteen kirjoittamista harkitsin vahvasti. Siihenkään en viitsinyt lopulta ryhtyä, koska pelkäsin sitä, että ainoa lopputulos, mikä mitään olisi muuttanut olisi ollut koko ip-kerhon lakkauttaminen.

Lisäksi en halunnut koulun yhteydessä toimivalle ip-kerholle (ja sitä kautta koululle) negatiivista julkisuutta, koska koulu on roikkunut löysässä hirressä lakkautusuhan alla jo useita vuosia :(

enkä voi asialle mitään, koska huoltajat ovat tyytyväisiä.



(En käsitä, miten vanhemmat voivat olla tyytyväisiä: lapsi viettää kerhossa pidemmän päivän kuin koulussa, ja vähintään kerran viikossa joku lapsi pahoinpitelee toisen nyrkeillä, kepeillä, terävillä esineillä, potkimalla... eikä näistä edes ilmoiteta kotiin.)

ei luokkia ole suunniteltu kerhomaiseen toimintaan.

Lapset joutuivat istumaan hiiren hiljaa yksittäisissä pulpeteissa, tekivät läksyjään, ehkä piirtelivät myöhemmin, mutta, luokassa vain istuttiin ja ulkona juostiin ja riehuttiin sitten kunnolla.



Aikuiset olivat työkkärin asiakkaita, eikä siten ihme ettei mm. lasten valvonta onnistunut ulkoillessa koulun pihalla. Ulkovalvonnasta vastaava opettaja yleensä joutui välitunnin aikana "hoitamaan" iltisläisetkin. Jokunen lapsi kiipesi luvattomaan paikkaan, ohikulkija kävi siitä kertomassa...



Naisten naamat olivat tosi happaman ja kireän näköiset, ei vamaan sanoneet yhtään ylimääräistä sanaa lapsille.



Kevään mittaan lasten lukumäärä oli harventunut enää muutamaan, se kertoo iltiksen laadun.



Tästä on muutamia vuosia aikaa, mutta oli aika silloin tai nyt, laatu pitää taata palkkaamalla sellaiset ihmiset jotka haluavat tehdä työtä, haluavat tällaista työtä jne.



Kuinka suhtaudutte siihen, että lapsi tekee iltiksessä esim. matematiikan tehtävät, kirjainharjoitukset sekä muut kynätehtävät?



Kun lapsi ei teekään kotona vanhempien valvonnassa läksyjä, eivät vanhemmat tiedä missä mennään, osaako lapsi minkäkin verran ilman suurempaa apua... vai onko iltistäti kertonut vastaukset tehtäviin...

hirveästi lapsia (>40) ahdettuna pieniin tiloihin.

Ohjaajat ovat työkkäristä repäistyjä, koska palkka on niin pieni. Heitä ei kiinnosta, pahimmillaan ovat lapsille vaaraksi. Ohjelmaa ei ole, vaan väsyneet lapset tappelevat keskenään, juoksevat ja riehuvat. Välineitä ja lelujakaan ei ole, ja jos on, valvomatta jätetyt lapset rikkovat ne salamannopeasti.

Ja kuitenkin, vanhempien on pakko jättää lapsensa säilytykseen, koska pienet eivät pärjää yksin kotona.

Olla lasteni kanssa iltäpäivisin mutta kuvio on vähintäänkin perverssi: Nainen heitti ulos kekellä talvea kun sai vakituista työtä ja minä olin rasite hänelle ja hänen perhetaustoilleen. Häntä oli myös painostettu eroon mm. antamalla huomattavan summan rahaa uuden asunnon ostoa varten sekä ihka uuden auton, siis palkkioksi että heitti minut pihalle. Minulle seurauksena on ollut asunnottomuus vielä työttömyyden päälle. en ole kevään enkä kesän aikana tavannut lapsiani käytännössä ollenkaan. lasteni äiti toimii täysin sairaalla tavalla eikä virkaijat kuuntele asiaani ollenkaan, Haluan antaa lapsilleni kaiken rakastaa heitä, ja suojella ja ohjata rakentavale hyvälle tielle, minun sanomisiani kumotaan fraasilla että lasten parasta pitää ajatella en saa ajatella itseäni, ja äidin pieninkin toivo opyritään toteuttamaan, en tämän äidin takia saanut telttailla edes yhtä yötä poikieni kanssa, vaikka pojat rakastavat metsä retkeilyä ja telttailua. en saa myöskään olla lasteni kanssa silloin kun exä hummailee muualla vaan lapsiani katsoo mieluummin silloin joku muu. minulta vietiin myös mahdollisuus osallistua lapseni koulun alkamiseen. kaikki sen takia että olen vähävarainen ja opintolainat veivät luottotiedot, olen korkeasti opiskellut. siis lainaan ja vastaan tähän viestiin koska tuollaisessa hullun myllyssä poikani ovat vaikka voisivat olla rauhallisesti kanssani esim. lähikirjastossa. Järjestelmä saa näköjään "laillisesti" riistää lapsiamme, ja ymmärtämättömät vanhemmat vieläpä auttavat siinä.

Kun jo tästä sun yhdestä viestistä kuultaa läpi sun mt-ongelmat, niin mitäs jos ihan ensimmäisenä keskityt sen oman asemasi parantamiseen, asunnon etsimiseen ja hankintaan ja mielenterveytesi hoitamiseen. ON aika absurdia kertoa olevansa korkeasti opiskellut, ja sen jälkeen kirjoittaa tekstiä, joka ei täytä edes ala-asteen vaatimuksia.

En tiedä tuliko se täyteen tänä syksynä, viime syksynä se jäi jokusta lasta vajaaksi. Se toimii jäähallilla, ja on siis luisteluseuran järjestämä. Siellä lapset saivat tehdä läksyt, leikkiä ulkona, käydä luistelemassa 2x viikossa, perjantaisin oli porukalle varattu viereisen koulun liikuntasali, jossa oli ohjattua liikuntaa ja joka toinen viikko kävivät uimassa. Ohjaajat olivat nuoria, mutta motivoituneita ja oma lapseni viihtyi loistavasti.



TÄmä nyt vinkkinä tulevien ekaluokkalaisten vanhemmille, kannattaa harkita. Ja siis oman poikani aikaan ryhmässä oli 23-25lasta ja 2-3 ohjaajaa.

koska olin itse alakoululaisena aina iltapäivät kotona yksin. Vaikka olin tosi reipas ja pärjäävä lapsi, vihasin olla yksin kotona ja ne tunnit oli hurjan pitkiä. Ja keksin usein kaikenlaisia tyhmyyksiä, esim. vaeltelin yksin pitkin kaupunkia kun en halunnut mennä kotiin tuijottamaan seiniä tai houkuttelin kavereitani pahantekoon. Melkein kaikki kaverini menivät iltikseen ja minäkin kinusin että pääsisin sinne, mutta vanhempieni mielestä se oli tarkoitettu vaan niille jotka asuvat kaukana kotoa (??).



Toisaalta en kyllä laittais lastani tuollaiseen iltikseen myöskään. =/

kuin isossa.



Ja nykyään, kun suositaan isoja koulua, ovat kerhokoot myös massiivisia = levottomia

menoa iltapäiväkerhossa. Meillä on koulutetut koulunkäyntiavustajat ohjaajina, viihtyisä luokkatila (toki saisi olla suurempi), suunniteltua ja aktiivisita toimintaa... Missä paikassa ap:n lapset on iltiksessä?

läksyt piti tehdä ennenkuin sai välipalaa tai pääsi leikkimään. Mikäs siinä, mutta apua niihin ei saanut ollenkaan. En osannut lukea, joten itkien tuijotin kirjaa JOKA PÄIVÄ tuntitolkulla ohjaajan tiuskiessa vieressä että teet nyt ne vaan ei se voi noin hirveän vaikeaa olla! Jossain vaiheessa opin valehtelemaan että läksyjä ei tullut tai raapustelemaan jotain ja sitten sanomaan että nyt on ne tehty. Matikan läksyt tein kyllä aina (paitsi sanalliset tehtävät) Oikeasti läksyt tehtiin sitten aina kotona äidin avulla (esim luki mulle ne sanalliset tehtävät ei todellakaan tehnyt niitä mun puolesta)



Minulla on keskivaikea lukihäiriö enkä oppinut lukemaan kunnolla ennenkuin kolmannella luokalla. Olin hiljainen ja kiltti lapsi joten pääsin aina luokalta enkä saanut tuliopetusta ennenkuin kolmannella kun vaihdoin koulua.



Vihasin niitä tätejä. Varsinkin sitä yhtä pahinta lyttääjää. Ulkoleikit olivat ihan kivoja kun pääsi noista kauemmaksi.

Kyllä koululainen jo pärjää muutaman tunnin kotona yksin tai kaverin kanssa. Minä ainakin mielelläni olin aikanani.

enkä voi asialle mitään, koska huoltajat ovat tyytyväisiä.

(En käsitä, miten vanhemmat voivat olla tyytyväisiä: lapsi viettää kerhossa pidemmän päivän kuin koulussa, ja vähintään kerran viikossa joku lapsi pahoinpitelee toisen nyrkeillä, kepeillä, terävillä esineillä, potkimalla... eikä näistä edes ilmoiteta kotiin.)

Ensimmäinen oli nuorisotilalla, hulinaa, levotonta meininkiä. Lapsi ei oikein viihtynyt ja levottomuus näkyi hänessä iltaisin.



Toinen on jäähallilla, luistelua 2krt viikossa eri maksusta, joka päivä jotain liikuntaa ulkona tai sisällä. Läksyt pitää tehdä ennen leikkejä. Tässä lapsi viihtyi paremmin.



Mielestäni kannattaa olla iltapäiväkerhossa vaikka puolipäiväisesti, jos siellä on levotonta, ja sitten kotona se loppuaika - sitten, kun koulun alkuun liittyvä hässäkkä alkaa rauhoittua. Kun lapsi jo viihtyy kotona itsekseen. Meillä aikuinen tulee kotiin vasta viideltä useana päivänä, joten klo 11 päättyvän koulupäivän jälkeen olisi kuusi tuntia yksin olemista.. Se on minusta liian turvatonta.

mitä ap kuvaili.



Omakohtaista kokemusta, tosin hyvin lyhyesti, ip toiminnasta, jossa ei voinut yksinkertaisesti lasta pitää. Lasten kanssa työskentelyyn sopimattomat ja kykenemättömät "ohjaajat" istuivat juoruilemassa keskenään. Ongelmien ilmetessä mielipuolista rangaistusten jakoa, ankeat tilat, ei ohjattua toimintaa, ei juuri ulkoiluakaan, hyvin vähän tarvikkeita ja leluja, ei minkäänlaista läksyjen teko rauhaa.



Vanhemmat tyytyvät tällaiseen, koska eivät uskalla valittaa peläten koulun henkilökunnan kostavan sen sitten lapsen kohtelussa, arvostelussa.