Järkyttävimmät kyläilykokemukset koirataloudessa?
-koirat hyppii autoa vasten ja kylki naarmuilla
-perheen koira hyökkäsi lapsemme päälle
-koirankarvoja tarjottavissa kahvileivissä
-kotiintuomisiksi kaikki vaatteet vaihtoon koska olivat koirankarvoissa
Kommentit (89)
kyläilykokemus oli se, kun sain astmakohtauksen koirien takia. Isäntäväestä se oli hassua.
Lääkitykseni ei sillä kerralla ollutkaan riittävä, vaikka yleensä on toiminut. Ko. koirat vaan sattuivat aiheuttamaan tavallista pahemmat oireet.
Vaikka varmasti kamalaa olikin.
Meillä mies on myös tosi allerginen ja jotkut koirarodut aiheuttavat nenän vuotamista ja silmien kutiamista päiväkausiksi. Hän ei ikinä rapsuttele ja taputa koiria, jos olemme kylässä ja tätä on välillä koiran omistajien vaikea ymmärtää. Onneksi lähipiiri ja lähimmät ystävät tietävät tämän. Kaikki muut perheessämme on tosi koiran ystäviä. En voi kuitenkaan sanoa, että on kivaa kun kaikki paikat on koirankarvoissa kyläilyn jälkeen, mutta tämähän on tiedossa, eikä se ole kenenkään vika. Joistakin koirista lähtee karvaa, eikä sille mitään mahda. Eikä näihin paikkoihin olisi mitenkään pakko mennä kyläilemään. Kaikki hyvin tuntemamme koiran omistajat pistävät kyllä vieraat sen oman koiransa edelle ja jos koira aiheuttaa pelkoa lapsissa tms. niin silloin se teljetään muualle, tai sitten mennään koko porukka pihalle, jossa kaikilla on mukavampi olla.
vaan nylkyttää koska haluaa nöyryyttää sinua
tuttavan koira on jotenkin yliseksuaalinen. Tosi noloa kun on kokoajan kuono kiinni toosassa ja yrittää vielä nylkyttääkin jalkaa tai kättä, mitä milloinkin. Ja ei, alapääni ei haise, nuuskii niin miesten kuin naistenkin alapäät, mutta jos nainen on "saatavilla" keskittyy mieluumin naisten ahdisteluun.
mua ärsyttää nämä koiranomistajat, joiden koira esim. murisee vieraille ja sitten sitä vain naureskellaan. Tällainen on siis karmein kokemus. Koiranomistajista siis tämä murina oli todella hauskaa, kun heidän kullannuppu sillä tavalla vieraalle murisi.
(ja mieluummin niin kuin joku onneton pihapiski, jolle vaan raukalle ärjytään :/ ) MUTTA mä pelkään isoja koiria, en voi sille mitään. Mua on pienenä purrut koira naamaan, kun omaa tyhmyyttäni menin ottamaan siltä lelua pois suusta, luulin että niin kuuluu tehdä ja sehän puri, onneksi ei mennyt kuin vähän huuli halki, mutta kuitenkin. Pienet koirat ei pelota jos nyt eivät hirmu aggreja ole, mutta isot koirat saavat adrenaliinit liikkeelle ja jalat hervottomiksi, ja sitten alan panikoida että ne "haistaa" mun pelon ja pian mä olenkin riistaa...
Kamalia ovat siis kaikki kyläilykokemukset, joissa paikalla on iso koira eikä sitä estetä mitenkään tulemasta tervehtimään. Tai jos se on koko vierailun ajan samassa tilassa ja ottaa jatkuvasti kontaktia. Yksi dalmis näyttelee mulle aina hampaita, mutta ei sekään kuulemma tee mitään... jaha, kiva tietää mutta miksi se irvistelee mulle koko ajan. Kusi sukassa sitten ollaan sikälikin, etten uskalla mennä vessaan tai tehdä mitään, koska koirat aina nousevat myös heti jaloilleen, jos joku vieras liikahtaa.
Sori koiraihmiset, en voi tälle mitään enkä inhoa rekkujanne, mä vaan pelkään niitä. Edes karvat eivät haittaa, olen niihin kotona tottunut. Hajuun tosin en millään, sillä omaan nenääni koirat haisevat aina, ihan aina. Koiralliset autot haisevat eniten.
vaan nylkyttää koska haluaa nöyryyttää sinua
tuttavan koira on jotenkin yliseksuaalinen. Tosi noloa kun on kokoajan kuono kiinni toosassa ja yrittää vielä nylkyttääkin jalkaa tai kättä, mitä milloinkin. Ja ei, alapääni ei haise, nuuskii niin miesten kuin naistenkin alapäät, mutta jos nainen on "saatavilla" keskittyy mieluumin naisten ahdisteluun.
se on yliseksuaalinen, nylkyttää tyynyt jos saa käpäliinsä ja rullaa mattoakin "panoasentoon" ja jäpii sitäkin.
mua ärsyttää nämä koiranomistajat, joiden koira esim. murisee vieraille ja sitten sitä vain naureskellaan. Tällainen on siis karmein kokemus. Koiranomistajista siis tämä murina oli todella hauskaa, kun heidän kullannuppu sillä tavalla vieraalle murisi.
on sitä white trash-touhua, että nautitaan siitä kun joku pelkää koiraa. Kun ei mitään muuta millä päteä, niin pädetään sitten sillä koiralla.
vihaa lapsia,murisee ja haukkuu koko aika,myös oli käynyt yhden pienen lapsen käteen kiinni,vaikka lapsi oli mennyt vain silittämään.
Ja vielä ihmettelevät miksemme käy usein.
Olen eläinrakas ja ymmärrän että koirat on monelle perheenjäseniä(ja mieluummin niin kuin joku onneton pihapiski, jolle vaan raukalle ärjytään :/ ) MUTTA mä pelkään isoja koiria, en voi sille mitään. Mua on pienenä purrut koira naamaan, kun omaa tyhmyyttäni menin ottamaan siltä lelua pois suusta, luulin että niin kuuluu tehdä ja sehän puri, onneksi ei mennyt kuin vähän huuli halki, mutta kuitenkin. Pienet koirat ei pelota jos nyt eivät hirmu aggreja ole, mutta isot koirat saavat adrenaliinit liikkeelle ja jalat hervottomiksi, ja sitten alan panikoida että ne "haistaa" mun pelon ja pian mä olenkin riistaa...
Kamalia ovat siis kaikki kyläilykokemukset, joissa paikalla on iso koira eikä sitä estetä mitenkään tulemasta tervehtimään. Tai jos se on koko vierailun ajan samassa tilassa ja ottaa jatkuvasti kontaktia. Yksi dalmis näyttelee mulle aina hampaita, mutta ei sekään kuulemma tee mitään... jaha, kiva tietää mutta miksi se irvistelee mulle koko ajan. Kusi sukassa sitten ollaan sikälikin, etten uskalla mennä vessaan tai tehdä mitään, koska koirat aina nousevat myös heti jaloilleen, jos joku vieras liikahtaa.
Sori koiraihmiset, en voi tälle mitään enkä inhoa rekkujanne, mä vaan pelkään niitä. Edes karvat eivät haittaa, olen niihin kotona tottunut. Hajuun tosin en millään, sillä omaan nenääni koirat haisevat aina, ihan aina. Koiralliset autot haisevat eniten.
Mä ymmärrän sun pelon.
Mulla itselläni on kaksi keskikokoista koiraa, mutta itsekkin jännitän jättikokoisia koiria (esim. Tanskan doggi). Mun pelko johtuu siitä että kaks iso doggia tosiaan kaato mut maahan kun olin pikkutyttö, ja ylös en päässyt kun taas jo oltiin rähmällään. Eli ryömin sitten "turvaan". En usko että koirat tekivät muuta kuin leikkivät, mutta pienelle lapselle se voi olla ihan kauhun paikka. Edelleen suhtaudun vähän varauksella jättimäisiin koiriin :P
Haluaisin ottaa esille ton irvistely asian.
Mun vanhempi koira on kova irvistelemään kun hän on mielissään. Esim. jos tulen kotiin niin koira sieltä rientää iloisesti vastaan häntä heiluen ja irvistäen. En ole varma että miks irvistää kun on iloinen, luultavasti apinoi ihmisiä ja hymyilyä :D Muutama vieras on kysynyt että "mitä mitä miks se irvistää" mutta ovat itsekkin huomanneet että koirassa ei ole agressioita lainkaan, toinen vaan on niin iloinen ja vatkaa siinä hampaat irvessä :D
Jännä tapaus.
En nyt tietenkään sano että tällä sun tuntemalla dalmiksella on sama juttu, jos susta tuntuu että se on agressiota ja negatiivista koiran puolelta, se luultavasti on sit sitä.
kyläilykokemus oli se, kun sain astmakohtauksen koirien takia. Isäntäväestä se oli hassua. Lääkitykseni ei sillä kerralla ollutkaan riittävä, vaikka yleensä on toiminut. Ko. koirat vaan sattuivat aiheuttamaan tavallista pahemmat oireet.
Vaikka varmasti kamalaa olikin. Meillä mies on myös tosi allerginen ja jotkut koirarodut aiheuttavat nenän vuotamista ja silmien kutiamista päiväkausiksi. Hän ei ikinä rapsuttele ja taputa koiria, jos olemme kylässä ja tätä on välillä koiran omistajien vaikea ymmärtää. Onneksi lähipiiri ja lähimmät ystävät tietävät tämän. Kaikki muut perheessämme on tosi koiran ystäviä. En voi kuitenkaan sanoa, että on kivaa kun kaikki paikat on koirankarvoissa kyläilyn jälkeen, mutta tämähän on tiedossa, eikä se ole kenenkään vika. Joistakin koirista lähtee karvaa, eikä sille mitään mahda. Eikä näihin paikkoihin olisi mitenkään pakko mennä kyläilemään. Kaikki hyvin tuntemamme koiran omistajat pistävät kyllä vieraat sen oman koiransa edelle ja jos koira aiheuttaa pelkoa lapsissa tms. niin silloin se teljetään muualle, tai sitten mennään koko porukka pihalle, jossa kaikilla on mukavampi olla.
Kaameinta tässä(kin) oli miten isäntäväki suhtautui tilanteeseen. Heistä se todellakin oli hassua. Naureskelivat sille vielä seuraavallakin tapaamisella. Sen jälkeen en ole heitä suostunut tapaamaan missään.
Koirat sinänsä olivat kivoja :)
enkä sellaisen perheen luona mielelläni kyläile.
Järkevä koiran omistaja ymmärtää ettei kaikki ole koiraihmisiä, eikä kaikki halua että esim. se koira läähättää vieressä koko ajan tai syö samalta lautaselta. Jos kutsuu kylään, niin silloin tämä on otettava huomioon, tai sitten jättää kutsumatta.
Kun minä menen koirakotiin kylään, annan koiran haistella minua aikansa, mutta sen jälkeen en halua että se koira on kiinni koko ajan.
-koirat hyppii autoa vasten ja kylki naarmuilla
-perheen koira hyökkäsi lapsemme päälle
-koirankarvoja tarjottavissa kahvileivissä
-kotiintuomisiksi kaikki vaatteet vaihtoon koska olivat koirankarvoissaAp miksi sä vierailet koiratalouksissa? Meille sinua ei ainakaan kutsuttaisi.
Olisitko valmis maksamaan auton naarmujen korjaamisen? Koira saa hyökätä lapsen päälle?
mutta se on totta, että joka kerta, kun vierailee koira- ja/tai kissaperheessä, niin kaikki omat ja lasten vaatteet ovat täynnä karvoja!
Se on kieltämättä rasittavaa, vaikka voi olla, että karvoja on lähes mahdoton siivota kokonaan pois, ja esim. sametti- tai velourvaatteet oikein imevät karvat itseensä.
mutta mä en tykkää että meillä käy vieraita, koska eivät ymmärrä puhetta.
Meidän koiraa kun ei hirveästi saisi noteerata, eikä varsinkaan leikittää.
Eipä ole vieraat puhettani uskoneet ja sen jälkeen koirani haukuttu pataluhaksi, vaikkei kiinni ole kehenkään koskaan käynytkään.
Olen tosin totenut suoraan ettei se ole koiran vika jos aikuinen ihminen ei puhetta ymmärrä.
Oli mennä koulutuskin aikoinaan tärveelle typerien vieraaiden takia.
- Heti jos vähänkin kumartuu, esim. nostamaan koristetyynyä sohvalta, että pääsisi istumaan, hyppää iso uroskoira selkään nylkyttämään.
- Kaksi koiraa ryntää ovelle kovaäänisesti haukkumaan, nuuskimaan, hyppimään ja tuuppimaan vieraita ja yrittävät samalla tunkeutua ovesta ulos. Samalla isäntäväki karjuu täyttä kurkkua sekä koirilleen että vierailleen sitä, että ovi täytyy laittaa kiinni jotteivat koirat karkaisi pihalle. Kyllä minä osaan oven perässäni sulkea ja niin osasivat vanhempani ja siskonikin, mutta missä sadasosasekunnissa neljän ihmisen pitäisi päästä ovesta sisälle, kun samaan aikaan koirat hyppivät vasten eivätkä anna tilaa tulla sisälle. Muutaman kerran ainakin toinen koirista karkasi ulos ja sitten meni kauheasti aikaa siihen, että saivat sen pyydystettyä sieltä takaisin. Vika ei toki ollut koirissa itsessään, vaan isäntäväessä. Voi kai koirille opettaa, etteivät ne tunge oven väliin vieraiden tielle tai pihalle päästessään juokse heti metsään.
- Kerran edellämainitunkaltaisessa tilanteessa toinen koirista repi uuden, ensimmäistä tai toista kertaa päälläni olleen paidan hihaan reiän kynnellä tai hampaalla. Taivas, että harmitti, vaikkei mikään kallis vaate ollutkaan.
vihaa lapsia,murisee ja haukkuu koko aika,myös oli käynyt yhden pienen lapsen käteen kiinni,vaikka lapsi oli mennyt vain silittämään. Ja vielä ihmettelevät miksemme käy usein.
ja todellakin on näykkäissyt kaksi kertaa lastamme ja tilanne on ollut niin, että koira on tosiaan hyökännyt lapsen kimppuun, eikä niin että lapsi sitä riepottelisi. Ei käyty siellä kylässä pitkään aikaan. Nyt lapsi on 5v ja tehtiin vierailu. Koira edelleen murisi ja vahti, mutta ei käynyt enää kiinni. Ilmeisesti lapsi on jo sen verran iso, että koira ei sitä halua alistaa tai mitä se nyt olikaan tekevinään silloin kun lapsemme oli n. 1-2v.
Pienessä yksiössä doobermanna ja bullterrieri + murrosikäinen poika.Kello yli puolenpäivän ja aurinko helottaa ikkunaan.Mentiin ovesta sisälle ja dobberi tervehtii iloisesti hyppimällä ja raapimalla.Ovi suljetaan takanamme ja mieheni ryntää tuuletusikkunan luo..ainut raitis ilmanlähde.Kämpässä haisi niin hirvittävä koiran ulo ja paska+murkkuikäisen hiki ...ooteltiinkin sitten loppuaika pihamaalla,onneksi ei oltu kahville menossa =)
isoja pelottavia koiria sisätiloissa. Colliet ja muut lauhkeat koiravanhukset menettelevät, mutta doobermannit ja muut koirat on nou nou. En pidä siitä, että iso koira haukkuu minulle. Jos koiria ei voida viedä ulos tai teljetä jonnekin, voivat minun puolestani elellä koiransa kanssa siellä keskenään. Minua ei sinne ilmeisesti kaivatakaan.
Anteeksi mutta nyt oli pakko puuttua tuohon asenteeseen. En haluaisi ruveta myöskään asenteella saarnaamaan sulle mutta herranjestas miten mustavalkoista ajattelua. Dobermannit, rotikat sun muut isot, pelottavat koirat.. Ja jostain syystä olen tavannut vain kilttejä, rauhallisia ja koulutettuja rodun edustajia. Kaikki tapaamani colliet ovat järjestäen olleet neuroottisia ja palkopurijoita. En siltikään mene sanomaan että voi kun vihaan collieita tai että kaikki dobberit osaavat käyttäytyä. Meillä sinua ovella tervehtäisi dobberi 5v. Koira ei hauku vieraita (sisätiloissa haukkuminen ehdottoman kielletty) mutta nuustaa se sinut haluaa ja tutustua. Sillä ei ole suurintakaan kiinnostusta syödä sinua. Jos et kiinnitä siihen sen suurempaa huomiota halutessasi, niin kyllä se sut myös rauhaan jättää. Mielestäni on todella tökeröä yleistää taas vaihteeksi rotujen mukaan. Pipipäitä on joka rodussa ja melkeen 99% vika on yleensä omistajassa. (ja joskus vois vieraskin hieman katsoa käytöstään) En minäkään kieltäytyisi menemästä tuttuni luo vaikka heillä olisi collie tai mäyris. Mutta niinkui moni on sanonutkin, kyllä koiraperheessä asenne on että jos sinä tulet vaateinesi paikalle vitisemään kiltisti käyttäytyvistä koiristani, saat olla tulematta. Ja muistakaahan nyt mullekin huomautella että "taisi kalikka kalahtaa".. voi huoh
ja kynnet pureutuvat housujen läpi, on aika ikävää. Ikävintä on, ettei emäntä tee mitään estääkseen hyppimistä. Buldogilla on aikalailla massaa.
tai nousee takajaloilleen ja rupeaa nylkyttämään :)
No hellurei sinä ylempiarvoinen herrasihminen, älä vaan tule meille, meillä ei öykkäreitä kaivata.