Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ärsyttääkö muita lasten urheiluharrastusten
14.08.2011 |
kilpailukeskeisyys? Lapseni pelaa jalkapalloa ja pikkuhiljaa on alkanut nyppiä koko touhu, kun olen huomannut, että jo alle kouluikäisillä meno on aivan kuolemanvakavaa. On tasojoukkuetta, parempia pelaajia peluutetaan selkeästi enemmän kuin muita, heikommat istuvat välillä yksinomaan vaihtopenkillä (vaikka käsittääkseni jopa Palloliiton säännöt sanovat, että kaikkien pitäisi saada pelata), peleissä tärkeintä on voitto ja parhaina pelaajina palkitaan aina samat naamat, siis ne jotka tekevät maaleja. Mihin on kadonnut liikunnan riemun merkitys ja se, että kehuttaisiin yrittämisestä ja oman itsensä ylittämisestä eikä vaan niistä maaleista? Oma lapseni käy treeneissä säännöllisesti ja yrittää parhaansa, muttei ole erityisen lahjakas, joten istuu peleissä lähinnä vaihtopenkillä. Mitenköhän hänen on tarkoitus sitten oppia pelaamaan?!? Sitäpaitsi alakouluikäiset ja sitä nuoremmat ovat hyvinkin eri tasoilla fyysisessä kehityksessään, osa ekaluokkalaisista on hädin tuskin 120 cm ja 20 kg ja toiset parikymmentä senttiä pidempiä ja toistakymmentä kiloa painavampia.
Kommentit (53)
olivat häviöllä turnauspelissä 7-0 ja vaihtoon kutsuttiin pojat yhtä lukuun ottamatta. Joukkueen paras pelaaja kovaan ääneen määrättiin jäämään kentälle kun on niin hyvä ja se todella huudsettiin ihan muiden kuullen ääneen. Mies sitä ihmetteli että mitä hemmetin väliä enää kuka pelaa kentällä kun peli on 7-0 ja pojilla ikää 6v.
Me vaihdettiin seuraa ja täytyy sanoa, että onneksi. Nyt on ihan erilainen meno ja ilo pelaamiseen löytyi taas!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Urheiluväen täydellinen aivottomuus, ei voi muuta sanoa.
Pistäkää lapsenne shakkikerhoon, tulevaisuuden kannalta paljon hyödyllisempi harrastus.
Toisaalta ärsyttää, toisaalta onhan se hyvä, että on mahdollisuus pelata ja harrastaa "oman tasoisten" kanssa ettei tule niitä valtavia pettymyksen/huonommuuden tunteita?!!
Enemmän minua ärsyttää tällä viikolla sähköpostiin tulleet viestit:
"Kilpaurheilijoiksi tähtäävät nuoret liikkuvat edelleen alle suositusten"
ja
"Suomella on realistinen mahdollisuus tavoitella paikkaa Euroopan huippujalkapallomaiden joukossa, mikäli juniorivalmennuksessa ollaan valmiita tekemään radikaaleja uusia linjauksia."
Siis WHAAAT?? ok, ihan "viattomiahan" nuo viestit varmasti ovat, mutta miksi niitä pitää laittaa 2-luokkalaisten jalkapalloa harrastavien lasten vanhemmille?? valitettavasti sopii tuohon kuvaan ja käsitykseen siitä kuinka "vakavaksi" tämä touhu on viimeisen 1v aikana mennyt, treenejä olisi jopa 4x/vkossa, on tasojoukkueet, ei kunnon lomataukoja edes koulujen loma-aikoina yms.
Ottaa kupoliin://
on kyllä huippuseura, kun kommentteja lukee.
Kaikki pojat harjoittelevat yhdessä, ei ole tasojoukkueita. Peleissä kaikki pelaavat ja ihan kaikki ovat huilivuorossa saman ajan.
Se on jännää, että silti sieltä jotkut pelaajat erottuvat tosi lupaaviksi. Toiset syttyvät sitten ehkä vähän myöhemmin, joten musta tuo on upea seura, koska kaikki saavat kehittyä omaan tahtiin.
Ja alle kouluikäisenä plus kouluikäisenä ei tarvitse mitään huippuvalmennusta, kun vain harjoittelee monipuolisesti eri lajeja. Tiedän tämän, koska pääsin seuraamaan nykyisiä huippuja, jotka harjoittelivat omaan aikaani samoilla kentillä. Niistä huipuista voi sanoa vain sen, että harjoittelivat monia eri lajeja ja olivat oikeastaan koko ajan kentällä.
Jos pelaaja on poikkeuksellisen hyvä, voi käydä myös niin, että häntä revitään, kampitetaan, hiillostetaan jo pukuhuoneessa - ihan oman joukkueen sisällä- Kaikki poikkeava ärsyttää jotakuta, myös positiivinen poikkeavuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kyllä huippuseura, kun kommentteja lukee.
Kaikki pojat harjoittelevat yhdessä, ei ole tasojoukkueita. Peleissä kaikki pelaavat ja ihan kaikki ovat huilivuorossa saman ajan.
Se on jännää, että silti sieltä jotkut pelaajat erottuvat tosi lupaaviksi. Toiset syttyvät sitten ehkä vähän myöhemmin, joten musta tuo on upea seura, koska kaikki saavat kehittyä omaan tahtiin.
Ja alle kouluikäisenä plus kouluikäisenä ei tarvitse mitään huippuvalmennusta, kun vain harjoittelee monipuolisesti eri lajeja. Tiedän tämän, koska pääsin seuraamaan nykyisiä huippuja, jotka harjoittelivat omaan aikaani samoilla kentillä. Niistä huipuista voi sanoa vain sen, että harjoittelivat monia eri lajeja ja olivat oikeastaan koko ajan kentällä.
törkeitä. Laittavat omat muksunsa parempaan juokkueeseen ja lisäksi ottavat muutaman bestiksen siihen mukaan. Oma juokkue sitten osallistuu ahkerasti kaikkeen ja muu joukkue saa jämät. Aivan kamalaa!
Ja kehtaavat myös ihan pokkana palkita omia poikia kaudesta toiseen. Ei mitään häpyä.
Ja tää on totta :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
törkeitä. Laittavat omat muksunsa parempaan juokkueeseen ja lisäksi ottavat muutaman bestiksen siihen mukaan. Oma juokkue sitten osallistuu ahkerasti kaikkeen ja muu joukkue saa jämät. Aivan kamalaa! Ja kehtaavat myös ihan pokkana palkita omia poikia kaudesta toiseen. Ei mitään häpyä. Ja tää on totta :(
puuttua tuohon?
jääkiekon ja jalkapallon välillä ?
On muitakin lajeja, omani on ottanut uimisen 4-vuotiaasta saakka, nyt ekaluokkalainen 8 v.
Tarpeeksi haastetta tuonne yläasteikään saakka, saa tehdä yksin mutta on uimaseuran kaverit siinä mukana. Tässä haetaan vielä kaveriksi jotain toista urheiluharrastusta.
Tyttö 5 v. on käynyt jumpassa ja nyt on rakastunut tanssiin,jota harrastaa leikinomaisesti, kuitenkin askelia opetellen ;) Siinäkin on tarpeeksi haastetta vuosien mittaan, toki kokeilemme vielä muitakin lajeja.
Meidän perheelle on tärkeintä siirtää lapselle liikunnan ilo ja siitä nauttiminen niin että siitä tulisi pysyvä elämäntapa, ei kilpailu. hiihdetään, luistellaa ja peuhataan ulkona yhdessä muuten, Tänä talvena pääsee vihdoin kokeilemaan taas laskettelua.
Ja ihan pikkukaupungissa asutaan. Tarjonta on monipuolinen. Toki löytyy ne pakolliset jääkiekko- ja jalkapalloseuratkin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tyttö pelaa EPS:ssä ja valmennus huippuluokkaa. Kaikki pelaavat yhtä paljon ja kaikkia kannustetaan ja kehutaan. Kukaan ei huuda kentän laidalla. Ovat oppineet myös tosi nopeasti ja paljon:) Suosittelen em seuraa!
maalinteko on tärkein kriteeri palkitsemisessa. Ei esim. hyvä joukkuepelaaminen ja syöttäminen. Niinpä pelit ovat yhtä sooloilua.
Tässä vesittyy koko joukkuepelaamisen perusidea. Kiekko, pallo tai mikä se peliväline sitten onkaan liikkuu aina pelaajaa nopeammin. Viisi keskinkertaista pelaajaa pystyy pelaamaan paljon tehokkaammmin kuin yksi hyvä sooloilija. Hyvät syöttäjät ovat joukkueelle aivan yhtä arvokkaita kuin maalintekijät.
Ei kaikissa joukkueissa mene sooloiluksi. En tiedä, onko tyttö- ja poikajoukkueilla eroa, mutta tyttäreni joukkueissa on tärkeintä, että kaikki pääsevät turnauksissakin kentälle. Toisinaan harmittaa, kun tiukassa paikassa "heikoin lenkki" menettää pelin täydellisesti, mutta vaihdot menevät sovitussa järjestyksessä ja sillä selvä. Vaihtojärjestystä ei ole muutettu siinäkään tapauksessa, että se olisi ollut mahdollista ja järkevää vastapuolen pelaajat huomioon ottaen.
Maalinteko on todella useimmiten palkitsemisen peruste. Edes 0-maalisessa ottelussa harvoin palkitaan puolustajaa parhaana pelaajana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
He saavat pelata iloisesti ja nauttia. Pojista on pakko leipoa maailmanmestareita ja se on VAKAVAA.
Siis vaihtonumerot on eli pelaajia on pakko peluuttaa tasaisesti. Vaihto noin 1 min välein tietyn säännön mukaan. Mun mielestä tuo on hyvä sääntö. Joissain joukkueissa touhu on hyvin vakavaa, mutta meillä vaikka treenaavat paljon, ei touhu ole silti kuolemanvakavaa ja kaikkia kehutaan ja tsempataa. Peleissä ei valita parasta pelaajaa, vaan tsempparipelaaja, joka ei ollenkaan välttämättä ole paras.
Vaihtopenkillä istui oma poikanikin.
Lopetettiin heti pelaaminen, kun asia huomattiin.
Poika oli silloin 6v.
Nyt poika on uinut vuoden verran ja siellä jokainen saa uida, eikä tarvitse missään penkillä istua.
Uinnissa vain ryhmä vaihtuu ja taitojen avulla edetään.
Jokainen saa kehittyä omaan tahtiinsa.
Tämä laji on rakas meidän koko perheelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
törkeitä. Laittavat omat muksunsa parempaan juokkueeseen ja lisäksi ottavat muutaman bestiksen siihen mukaan. Oma juokkue sitten osallistuu ahkerasti kaikkeen ja muu joukkue saa jämät. Aivan kamalaa! Ja kehtaavat myös ihan pokkana palkita omia poikia kaudesta toiseen. Ei mitään häpyä. Ja tää on totta :(
puuttua tuohon?
Vanhemmat voivat puuttua, mutta sillä ei ole välttämättä vaikutusta. Seura valitsee valmentajat, eivät vanhemmat! Vanhempi voi nostaa asian esille ja valittaa, mutta usein näillä valmentajilla on vahva kannatus omassa seurassaan. Ainoa oikea mahdollisuus on se yksi ääni seuran johtokunnan/hallituksen jäsenten äänestyksessä. Eli se on demokratiaa.
Meillä kokemus kahdesta eri joukkuelajista kahdesta eri seurasta yhdestä ikäkausiluokasta, jossa valmentajat suosivat omaa lastansa.
Toinen valmentaja vaihteli muiden pelipaikkoja, mutta omansa oli aina ykkösketjun keskushyökkääjänä. Tottakai sai hyvin peliaikaa ja mahdollisuuksia. Poika oli hyvä, mutta joukkueessa oli monta muutakin hyvää. Eli ei erottunut mitenkään ylitse muiden. Laji oli isän harrastus jo ennen poikaa ja oli myös ollut aikanaan miesten valmentaja. Valmentajana myös huusi paljon ja muutaman kerran menetti hermonsa ja huusi jollekin pelaajalle, mutta omalle pojalleen ei (yleensä ne valmentajat tosin juuri huutavat omalleen, eli sinänsä tämä oli poikkeus). Samoin pojan paras kaveri nostettiin parempaan joukkueeseen ja nopeasti myös ykkösketjun keskushyökkääjäksi vaikka kapasiteetti ei olisi ihan siihen riittänyt. Mutta kyllähän se poika siinä kehittyi ajan myötä. Tosin muutama muu osaava siinä sitten lopetti.
Toisen valmentajan poika on sitten joukkueen heikoin pelaaja. Siitä huolimatta myös tämä poika oli pitkään keskushyökkääjänä ja usein ykkösketjussa. Pojan taidot ovat selkeästi huonommat kuin joukkuekavereilla monella osa-alueella, mutta joillain osa-alueilla sitten paikkaa heikkouksiaan. Poika tuskin pelaisi koko joukkueessa ilman isänsä valmentajan roolia. Isän sukset ovat ristissä jo entisen seuransa kanssa ja liitossa on valituksia hänestä, josta syystä häntä ei ole nimetty varsinaiseksi valmentajaksi vaikka käytännössä sitä onkin.
Kumpikin valmentaja on henkeen ja vereen innostunut lajista ja valmentamisesta. Kummallakin valmentajalla treenit ovat hyviä ja osaavat valmentaa. Ongelma on sitten kuumeneminen pelitilanteissa (näistä on usea vierasjoukkue huomautellut, joskus myös tuomarit) ja se että vetävät oman poikansa kohdalla täysin kotiinpäin. Mutta koska saavat tuloksia ja muitakaan halukkaita vanhempia sitoutumaan tuohon valmennukseen ei ole, niin varmasti saavat jatkaa. Lisäksi heillä on vahva oma sisä- ja tuttavapiiri lajin joukossa omassa porukassaan.
Eli sitä odotellessa kun ne pojat kasvavat ja tulee ne palkatut valmentajat, jotka eivät ole kenenkään isejä... Mutta kyllä ne isien suhteet sielläkin taustalla vielä vaikuttavat, mutta voi olla vähemmän räikeää.
törkeitä. Laittavat omat muksunsa parempaan juokkueeseen ja lisäksi ottavat muutaman bestiksen siihen mukaan. Oma juokkue sitten osallistuu ahkerasti kaikkeen ja muu joukkue saa jämät. Aivan kamalaa! Ja kehtaavat myös ihan pokkana palkita omia poikia kaudesta toiseen. Ei mitään häpyä. Ja tää on totta :(
puuttua tuohon?
Vanhemmat voivat puuttua, mutta sillä ei ole välttämättä vaikutusta. Seura valitsee valmentajat, eivät vanhemmat! Vanhempi voi nostaa asian esille ja valittaa, mutta usein näillä valmentajilla on vahva kannatus omassa seurassaan. Ainoa oikea mahdollisuus on se yksi ääni seuran johtokunnan/hallituksen jäsenten äänestyksessä. Eli se on demokratiaa.
Meillä kokemus kahdesta eri joukkuelajista kahdesta eri seurasta yhdestä ikäkausiluokasta, jossa valmentajat suosivat omaa lastansa.
Toinen valmentaja vaihteli muiden pelipaikkoja, mutta omansa oli aina ykkösketjun keskushyökkääjänä. Tottakai sai hyvin peliaikaa ja mahdollisuuksia. Poika oli hyvä, mutta joukkueessa oli monta muutakin hyvää. Eli ei erottunut mitenkään ylitse muiden. Laji oli isän harrastus jo ennen poikaa ja oli myös ollut aikanaan miesten valmentaja. Valmentajana myös huusi paljon ja muutaman kerran menetti hermonsa ja huusi jollekin pelaajalle, mutta omalle pojalleen ei (yleensä ne valmentajat tosin juuri huutavat omalleen, eli sinänsä tämä oli poikkeus). Samoin pojan paras kaveri nostettiin parempaan joukkueeseen ja nopeasti myös ykkösketjun keskushyökkääjäksi vaikka kapasiteetti ei olisi ihan siihen riittänyt. Mutta kyllähän se poika siinä kehittyi ajan myötä. Tosin muutama muu osaava siinä sitten lopetti.
Toisen valmentajan poika on sitten joukkueen heikoin pelaaja. Siitä huolimatta myös tämä poika oli pitkään keskushyökkääjänä ja usein ykkösketjussa. Pojan taidot ovat selkeästi huonommat kuin joukkuekavereilla monella osa-alueella, mutta joillain osa-alueilla sitten paikkaa heikkouksiaan. Poika tuskin pelaisi koko joukkueessa ilman isänsä valmentajan roolia. Isän sukset ovat ristissä jo entisen seuransa kanssa ja liitossa on valituksia hänestä, josta syystä häntä ei ole nimetty varsinaiseksi valmentajaksi vaikka käytännössä sitä onkin.
Kumpikin valmentaja on henkeen ja vereen innostunut lajista ja valmentamisesta. Kummallakin valmentajalla treenit ovat hyviä ja osaavat valmentaa. Ongelma on sitten kuumeneminen pelitilanteissa (näistä on usea vierasjoukkue huomautellut, joskus myös tuomarit) ja se että vetävät oman poikansa kohdalla täysin kotiinpäin. Mutta koska saavat tuloksia ja muitakaan halukkaita vanhempia sitoutumaan tuohon valmennukseen ei ole, niin varmasti saavat jatkaa. Lisäksi heillä on vahva oma sisä- ja tuttavapiiri lajin joukossa omassa porukassaan.
Eli sitä odotellessa kun ne pojat kasvavat ja tulee ne palkatut valmentajat, jotka eivät ole kenenkään isejä... Mutta kyllä ne isien suhteet sielläkin taustalla vielä vaikuttavat, mutta voi olla vähemmän räikeää.
Ei tietenkään oman pojan paikkaa ykkösketjun keskushyökkääjänä tarjota muille ja kilpailijatkin pidetään kaukana samalta pelipaikalta.
jos 6v vaihtaa lajia ja syynä vaihtopenkillä istuminen!
ei kai kukaan voi tuollaista toimintaa hyväksyä. eikä varmaankaan ollut kyse mistään edustusjoukkueesta.
hienoa, että poika on löytänyt itselleen mieluisan lajin.
meidän lapset harrastaa yksilölajeja. Sen lisäkdi mä en kestäisi sitä kamalaa huutoa, minkä joukkuelajien harrastavien vanhemmat pitää kentän ulkopuolella kun tupakanpoltolta ehtivät.
meidän lapset harrastaa yksilölajeja. Sen lisäkdi mä en kestäisi sitä kamalaa huutoa, minkä joukkuelajien harrastavien vanhemmat pitää kentän ulkopuolella kun tupakanpoltolta ehtivät.
Yksilölajit meilläkin. Siellä sentään oma lapsi välttyy huudoilta, vaikka jonkun muun isä/äiti huutaisikin omalle lapselleen :). Tosin yhdessä juoksukilpailussa yhden tytän äiti huusi kovaa rääkyen mun tyttöni takana juoksevalle tytölle, että:"Juokse ohi siitä tytöstä, ei se pärjää sulle!" No, mun tyttöni kommentoi jälkikäteen saaneensa siitä hyvän kipinän loppuun :).
Kysymykseen miksi Suomesta ei tule kovia pelaajia oikea vastaus on: koska Suomessa ollaan pallon kanssa puolet vähemmän kuin esim. Espanjassa. Olen itse jalkapallovalmentaja ja tieto on peräisin Palloliiton koulutuksesta.
Omasta mielestäni kun on kyse 6-vuotiaista kaikkien pitäisi päästä pelaamaan. Itse valmennan 16-vuotiaita ja siinä iässä näkee jo kuka on pelaaja ja kuka ei. Lieveilmiöt, kuten huutavat vanhemmat, jotka ajavat vain oman lapsensa etua (esim. soittelemalla miksei meidän Kirsi päässyt kentälle, vaikka Kirsi on hetkeä aikaisemmin haistatellut valmentajalleen eikä ole teknisesti lähelläkään samaa tasoa kuin muut).
Itse valmennan tyttöjä ja olen huomannut, että saan tehdä oman auktoriteettini eteen huomattavasti lujemmin töitä kuin joukkueen 60 -vuotias miesvalmentaja, joka on kaiken lisäksi omasta mielestäni usein asiaton (kiroilee, puhuu tyttöjen kesäpyllyistä jne.). Asia on mietityttänyt minua kovasti, eikö tyttöjä opeteta pitämään naista auktoriteettina?
Alue: Aihe vapaa
Vanhemmat eivät huuda kentänlaidalla, mutta osa valmentajista ottaa pelin niin tosissaan, että parhaimmat pelaavat kokopelin ja huonoimman sen viisi minuuttia, eikä tämä riipu harkoissa käynti määrästä. Huonoimmille pelaajille ei edes anneta kunnolla mahdollisuuksia harjoitella. Tätä esiintyy murrosikäisten joukkueissa, missä tasoerot näkee melko selvästi. Ihan vain kokemuksesta...