päiväkodin vaikea aloitus

2 viikkoa,sitten on ohi. Pk:ssa töissä olevana voin kertoa että sen ajan vie. Ei ne itke kun hetken kun äiti on lähtenyt.

kunpa tuo 2 viikkoa pitäisi paikkansa. Oon monelta kuullut, että lapset itkee eron hetkellä, mutta itku loppuu nopeaan. Mutta omalla tytölläni itku ei siis ala vielä eron hetkellä vaan vasta myöhemmin ja on nytkin kestänyt jo puoli tuntia ja loppunut vasta siihen, kun on päässyt sitten syliini. :(

Tyttö on ollut nyt viikon tarhassa ja siellä on alkanut jo sujua aika kivasti. Tiedoksi siis muillekin äideille, jotka ovat huolissaan oman lapsensa tarhan aloituksesta, että vaikka sopeutuminen hoitoon ensin tuntuisikin hyvin vaikealta, niin nopeaan voi tilanne muuttua parempaan.



Tyttömme on nyt nukkunut päiväunetkin tarhassa ja nukahtaminen on tapahtunut ilman itkua. Aamuisin on itkenyt 5-10min perääni, mutta muuten päivä on sujunut ihan hyvin. Tänään ei ollut itkenyt päivällä ollenkaan, oli vain varmistellut hoitajalta, että "Äiti hakee." On siis alkanut luottaa hoitajiin. Tiedän, että huonoja päiviäkin voi jatkossa tulla, mutta onneksi hän viihtyy jo nyt tarhassa, hoitajienkin mukaan on leikkinyt iloisesti tarhapäivän. Ja ihanaa on, että kotona hän on ollut tarhan aloituksesta huolimatta, mitä aurinkoisimmalla tuulella ja on nukkunut yötkin hyvin. :)



Kiitos kannustuksista!



t. ap

mutta myös minä ja mieheni seurasimme juuri totuttelussa päiväkodin toimintaa (kumpikin viikon verran 3 h päivässä), + vielä kolmannella viikolla joka päivä jonkin aikaa ja isojen ryhmässä (3-5 -vuotiaita) ei käytännössä kukaan itkenyt yhtään. Joku kaatuminen ja riita oli, mutta ei mitään lohdutonta ikävä-itkua. Oma 3-vuotiaani, joka aloittelee nyt, on kyllä tällä viikolla itkenyt jkv juuri noissa siirtymävaiheissa, mutta kestän sen, koska poika on max. 2h siellä ilman meitä kunnes alkaa sujua paremmin.

Pienten ryhmässä itkua toki oli runsaasti.

sanoi aviomieheni, joka juuri seurasi pk:n toimintaa - väkisinkin - läheltä, kun oli lapsemme kanssa totuttelemassa sinne.

Ruokailut, nukkumaanmenot yms. siirtymävaiheet ovat ilmeisesti pahimpia.

kannattaa kuitenkin huomioida, että lapsen sopeutuminen voi viedä pidemmän aikaa, jos on aina vain 2h kerrallaan hoidossa. Esim. 4h voisi olla alkuun parempi ja siitä sitten lisätä vähitellen hoitoaikaa, kun näyttää jo vähän sopeutuneen.

mutta lapsi ei uskalla jäädä vielä päikkäreille sinne jotka alkaa klo 12, joten 2.5 h on mahdollinen maksimiaika (ei oikein ehditä tarhaan ennen 9.15-9.30 eikä hirveästi aiemmin kannata viedäkään kun sitten tultais kesken siirtymää sisältä ulos). Ens viikolla kokeillaan varmaan kyllä päikkäreitä.

kannattaa kuitenkin huomioida, että lapsen sopeutuminen voi viedä pidemmän aikaa, jos on aina vain 2h kerrallaan hoidossa. Esim. 4h voisi olla alkuun parempi ja siitä sitten lisätä vähitellen hoitoaikaa, kun näyttää jo vähän sopeutuneen.

itse jäädä jollekin vieraalle hoitoon?



Ja ei, en ole mitenkään teilaamassa ratkaisuanne viedä lapsi hoitoon, sillä oma alle 3-vuotiaani on ollut jo vuoden hoidossa.



Sen vain halusin sanoa, että tottumiseen menee joku aika ja se aika taas riippuu lapsesta, hoitajista ja monista sellaisistakin asioista, joihin et voi itse vaikuttaa. Älä tee hoitoon menemisestä kuitenkaan lapselle mitään isoa "numeroa" (tyyliin voivottelemalla, kun äiti joutuu olemaan pois ja kertomalla omasta ikävästäsi).



Minun lapseni on voimakastahoinen, mutta hoitoon meneminen ei tuottanut suurempia ongelmia.

tänäänkin itkua oli kestänyt yhteen menoon tunnin, jonka jälkeen oli leikkinyt ulkona puoli tuntia rauhallisesti. Sitten oli siirrytty sisälle ja hysteerinen itku alkoi uudestaan. Onko muilla hoidon aloitus ollut näin vaikeaa ja kauanko voi siis jatkua?

Ja lapset muuten vaistoaa äitinsä tunnelmat ja jos vielä mummot ja tädit kauhistelee "pahaa päivähoitoa" (kuten meillä), niin avot sitä itkua riittää!

eikä sillä ole (tai pitäisi olla) merkitystä kuka näyttää sen voimakkaammin? Vai olisitko tyytyväinen, jos lapsesi ei itkisi yhtään? Oma lapseni on ujo ja hiljainen eikä juuri päiväkodissa itkenyt, se itku tuli vasta kun tulin häntä hakemaan. Tätä kesti muutaman viikon.

Mitä muita hoitovaihtoehtoja teillä oikeasti on?

Itkeeköhän temperamenttiset lapset yleensäkin hoidossa ikäväänsä voimakkaammin kuin aremmat lapset? Itseä tilanne ahdistaa kovasti. Pitäisikö jo miettiä muita hoitovaihtoehtoja?

tänäänkin itkua oli kestänyt yhteen menoon tunnin, jonka jälkeen oli leikkinyt ulkona puoli tuntia rauhallisesti. Sitten oli siirrytty sisälle ja hysteerinen itku alkoi uudestaan. Onko muilla hoidon aloitus ollut näin vaikeaa ja kauanko voi siis jatkua?

joka aloitti syksyllä pk:ssa ja vielä helmikuussa seisoi kaiket päivät ikkunan ääressä hokemassa että "äiti tulee hakemaan"...

Harvinaista tuo kuitenkin on. Yleensä se on pari-kolme viikkoa kun alkaa helpottaa.

Temperamenttisilla lapsilla tunteet menee niin isoilla kierroksilla että itku tulee helposti ja kaikki jutut, niin ilot kuin surutkin on äärettömän suuria. Päiväkodin henkilökunta osaa kyllä huomioida asian. Oletteko kokeilleet antaa lapselle mukaan valokuvan äidistä tai perheestä? Sitä voisi katsoa aina kun tulee kova ikävä.

ite oon kyllä pysynyt lapsen nähden "iloisena" ja hoidosta on puhuttu vain myönteiseen sävyyn. Tuntuisi ihan ihanteelliselta, että lapsi itkisi vain eron hetkellä, niin kuin suurin osa lapsista tuntuu tekevän.

pph parempi, mutta toisaalta kyllä viihtyi tarhassa todella hyvin silloin, kun olin itsekin mukana ja on sosiaalinen lapsi, joka viihtyy toisten lasten kanssa leikkien. Otettiin tänään just albumi mukaan tarhaan, jospa siitä jatkossa olisi apua.

sanoi aviomieheni, joka juuri seurasi pk:n toimintaa - väkisinkin - läheltä, kun oli lapsemme kanssa totuttelemassa sinne.

Ruokailut, nukkumaanmenot yms. siirtymävaiheet ovat ilmeisesti pahimpia.

että kuulemma juuri nämä siirtymävaiheet ovat vaikeimpia. Tuntuu vaan itsestä ihan hirveältä, että jos oma lapsi itkee suurimman osan tarhapäivästä. Onneksi nyt reilun viikon ajan voi olla muutaman tunnin päiviä totuttelemassa, koska työni ei vielä ala. Mutta en tiedä, miten kauan itse kestää tätä oman lapsen sopeutumisvaikeutta, toiv. menisi parissa viikossa ohi.

Jokin aika sitten luin ajatuksia herättävän artikkelin lasten eroahdistuksen "parantamisesta", englanniksi kylläkin. Jos haluat, voit käydä katsomassa:



http://www.handinhandparenting.org/news/44/64/Healing-the-Hurt-of-Separ…

koska eroa itkevää lasta lohduttava aikuinen on pois muulta lapsiryhmältä, valitettavasti. Usein näitä itkijöitä on ryhmässä monta, eikä kaikille yksinkertaisesti riitä lohduttajaa.

eikä sopeutunut parissa kuukaudessa. Itki joskus jo hoitoon mentäessä, viimeistään kun lähdin päiväkodilta, mutta sen lisäksi vielä pitkin päivää esim kun piti käydä päiväunille yms



kotona oli takertuva ja itkuinen. Lopetin päivähoidon ja otin pojan takaisin kotihoitoon, ei kestänyt oma sydän.

Olen käynyt nyt oman kaksivuotiaan pojan kanssa kaksi kertaa tulevassa päiväkodissa. Viikko sitten ja tänään. Siellä oli yksi naapurin tyttö joka itki ja hoki koko ajan, että "äiti hakee". Hetkeksi lopetti jos pääsi syliin, mutta heti kun hoitaja siirtyi kauemmaksi niin itku ja huuto alkoi. Eli siis tämä tyttö on itkenyt siellä yhtäsoittoa ainakin sen viikon.

Oma poikani leikki reippaana, mutta olinkin paikalla koko ajan.Ei ole ollut juurikaan hoidossa kuin mummulla. Saa vielä rintamaitoakin. En tiedä miten kestää hoidossa kun on niin herkkä, että tätä itkevää tyttöäkin kävi halailemassa ja sanoi vielä kotonakin että "ei hätää tyttö". Varsinainen harjoittelu aloitetaan ensi viikolla, mutta käyn tällä viikolla jo leikkimässä puistossa aamupäivisin, jotta tulisi tutuksi.

Lapsi oli hämmentynyt, muttei itkenyt. Enkä minäkään itkenyt. Mutta kyllä tämä silti on kamalaa ) :

Onneksi saimme palakttua yhden hakijan lisää. Se tarkoittaa, että lapsi haetaan 2 x viikossa hieman aikaisemmin. Päivät eivät ole ennätyspitkiä ja minä olen perjantait kotona.



Vuoden vanha lapsi on "helpompi" viedä pk:iin kuin tuollainen jo kaiken tajuavat 2,5-3-vuotias. Toivon vain että lapsi sopeutuu. Harjoittelivat isänsä kanssa pari viikkoa. Oli itkuinen siirtymävaiheesa, mutta muuten menee ok.