Lue keskustelun säännöt.
Neuvoja - huono parisuhde
10.08.2011 |
Meillä on 20 vuoden nuorena solmittu suhde, aina ollut hankala liitto miehen hankalan luonteen takia, ja jo useamman vuoden vedellyt ihan viimeisiään. En tajua miksen vieläkään lähde tästä kävelemään. En silloin parikymppisenä valinnut kumppania täysin sydämelläni, vaan paniikissa "ensimmäisen" vastaantulevan. Ja olin vielä nätti kuin mikä, olisin saanut kenet vaan. Nyt rupsahtanut enkä enää kelpaisi varmaan kenellekään.
Suurin ongelma tässä on, että mies vastustaa eroa voimakkaasti, viimeiset pari vuotta erosta on puhuttu tasaisin väliajoin. Hän ehdottomasti haluaa pysytellä naimisissa ja olla yhdessä kanssani. Silti hän ei ole valmis toimimaan niin, että minäkin tahtoisin olla hänen kanssaan, ei halua panostaa millään lailla. Ei halua toteuttaa mitään minun toiveitani meidän yhteiselämään liittyen, vaikka sillä varmistaisi sen että mulla on ihan hyvä olo tässä liitossa. Ei tarvitsisi erota jos suostuisi ottamaan minunkin toiveet huomioon. Kyse on ihan normaaleista toiveista kuten että tahtoisin enemmän vipinää makuuhuoneeseen, tahtoisin meidän järjestelevän raha-asiat paremmalle tolalle jne. Toivoisin sitäkin että voisimme käydä parisuhdeterapiassa keskustelemassa, mutta se ei käy. Eikä suostu keskustelemaan myöskään kahden kesken. Kaikki keskusteluyritykset torpedoituu joko äkilliseen silmittömään raivokohtaukseen tai vähintään hirveään huutoon ja paikalta poistumiseen.
Kannattaako jo luovuttaa, jos oma onnellisuus ei pysty millään toteutumaan, kun toinen ei pysty yhtään tulemaan vastaan ja omaa osuuttaan parisuhteen hoitoon antamaan. Harmittaa vaan, että itse joudun eronkin ottamaan ja hoitamaan ja syyllisyyden muiden silmissä kantamaan, vaikka syyt siihen on pelkästään miehen käytöksessä. Hän edelleenkin itse on siis sitä mieltä että olen hänelle unelmavaimo, ei halua erota tästä. Silti ei tee mitään sen eteen, että saisi pidettyä unelmavaimonsa tyytyväisenä! Mitä tää tällainen meininki edes on - en osaa analysoida häntä. Mitä ajatuksia te viisaammat osaisitte antaa?
Kommentit (31)
Ei se mies välttämättä vaihtamalla parane, ongelmanne kuulostavat aika tyypillisiltä pitkän parisuhteen ongelmilta.
Ei aina parane mutta joskus kyllä: uudet ongelmat voi olla senlaatuisia että ne onnistutaan ratkomaan. Kun nyt se keskusteluyhteys puuttuu täysin. Mies sanoi mulle jo nuorena, että jos joskus haluat erota, niin hän ei sitten rupea mitään keskusteluja käymään eikä halua analysoida itseään. Ja se on totisesti osoittautunut oikeaksi!
Samoin mua harmittaa se, että pitkässä parisuhteessa ON ongelmia matkan varrella ja se on ihan OK myöntää, mutta mies ei tunnu sitä käsittävän. Hänelle on ehdotonta että hänellä on koko elämän kestävä avioliitto ettei vaan kukaan pääse moittimaan epäonnistumisesta. Ei tajua, että jos sitä haluaa niin sen eteen on tehtävä töitä, kovasti! Myös hänen! Eikö tässä pitäisi olla kaksi tasa-arvoista ihmistä joiden molempien pitäisi saada olla onnellisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikaa sitten. Miten kestät tuollaista käytöstä? Eihän kukaan voi koko ajan kuvitella olevansa oikeassa? Raivostuttava piirre ihmisisessä.
sinulla on pysyä suhteessa? Viesteistäsi ei käy ilmi yhtään sellaista. Onko teillä lapsia?
I osa miehistä ja naisista nyt vaan ovat luonnevikaisia tai muuten valuvikaisia tasa-arvoisen suhteen kannalta. Siinä ei terapiat auta, jos puoliso ei ole oikeasti mukana muutosprosessissa.
II Vaikka oltaisiin oikeasti mitenkä tasa-arvoisia niin aina jompi kumpi loppupelissä vie ja toinen vikisee. Tästä ei taida nyt olla kysymys ja/tai mies väärinkäyttää "valtaansa".
III Jos analyysi on, että ei tule kesää, niin miksi pitkittää. Jos kävisi niin, että konkreettisen eron takia mies oikeasti muuttuu ja onni ja tasapaino löytyy, niin ainahan sitä yhteen pääsee.
sinulla on pysyä suhteessa? Viesteistäsi ei käy ilmi yhtään sellaista. Onko teillä lapsia?
Lapsia ei ole. Sekin meni niin, että mies ei erityisen innokkaasti halunnut perustaa perhettä ja itsellä oli niin huono malli vanhemmuudesta että ajattelin pitkään etten halua lapsia, joten en painostanut. Nyt kadun sitäkin että olin niin nössö, mutta se on kokonaan toinen tarina.
Ainoa syy taitaa olla omaisuus, joka on semmoista laatua että kummallekin merkitsee paljon eikä kumpikaan haluaisi luopua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
40+ vai vielä vajaa?
Jos sulla on lisääntymisikää jäljellä, niin vaihda miestä ja tee se lapsi tai raskaudu nykyiselle ja lähdet sitten menemään.
Eli lapsen saaminen on mun kohdalla nyt ohi mennyt juttu.
Jäin vielä pohtimaan tarkemmin tuota, mikä pitää meitä yhdessä. Kuten sanottua kummallakin varmasti merkitsee tämä omaisuus, joka on huonosti jaettavissa puoliksi. En nyt halua sen tarkemmin kertoa mitä tällä tarkoitan.
Sen lisäksi miehellä luultavasti merkitsee kulissit. Itsellä merkitsee se, että se eroprosessin aloittaminen jäisi minun vastuulleni enkä jaksaisi riidellä. Pelkään saavani hirveät vihat niskaani paitsi mieheltä myös pahimmassa tapauksessa hänen vanhemmiltaan (joiden mielestä minä olen vain toraisa ja hankala vaimo, ja poikansa on täydellinen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai raskaudu nykyiselle ja lähdet sitten menemään.
Ei meillä ole seksielämää... kerran tai pari vuodessa ei taida riittää tämänikäisen raskauttamiseen...
elokuvissa ranskiselokuva "potiche".
Jos ei elokuvan miestyyppi osu just kohdalle, niin ainakin naurattaa, ainakin vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos mies on täysin huumorintajuton, niin yksin.
Jos miehessä edes vähän toivoa, niin mies mukaan.
Mun mielestä pariterapiasta voisi todella olla teille apua, parinkymmenen vuoden aikana kertyy kaikenlaista taakkaa parisuhteessa ja ne olisi hyvä käydä välillä purkamassa auki rakentavasti. Harmi ettei miehesi tätä ymmärrä. Voit toki yrittää vielä ja antaa miehesi vaikka valita terapeutin, joidenkin miesten on varmaan helpompi puhua miespuoliselle pariterapeutille.
Voit myös käydä yksin terapiassa, sekin helpottaa ja antaa uusia näkökulmia asioihin (ei aina, kannattaa valita terapeutti huolella).
Ja jos mikään ei auta, ero on vaihtoehto, joskaan ei kannata sitä harkita ennen kuin on yrittänyt kaikkensa. Ei se mies välttämättä vaihtamalla parane, ongelmanne kuulostavat aika tyypillisiltä pitkän parisuhteen ongelmilta.