Voisitko antaa miehellesi anteeksi, jos tämä raiskaa ja pahoinpitelee sinut toistuvasti?
Humalassa. Selvänä ihana ja fiksu. On luvannut lopettaa juomisen (tosin on luvannut aiemminkin, mutta nyt on viimeinen mahdollisuus, enää en jaksa.)
Kommentit (50)
Humalassa. Selvänä ihana ja fiksu. On luvannut lopettaa juomisen (tosin on luvannut aiemminkin, mutta nyt on viimeinen mahdollisuus, enää en jaksa.)
No, eiköhän tähän oo vaan yksi ainoo vastaus. Vai luulitko, että kaikki vastaajat sanoisivat antavansa anteeksi ja vika onkin sinussa!
Juhuu!
Mä oon luvannu itelleni, et jos mun mies koskee muhun väkivaltaisesti kerrankin, ni lähden ovesta. ei oo sitä kertaakaan tehny, eikä tee.
nm. vanhempiensa väkivaltaa liikaa nähnyt
hyväksyisi. Epäilen tekstisi todenperäisyyttä, sillä kukaan ei suostuisi moiseen. Ja vieläpä puheisiin rakkaudesta.
tämä mies ap:ta vai ei. Varmaan rakastaakin, omalla kieroutuneella ja väkivaltaisella tavallaan. Mutta se ei ole normaalia rakkautta!!! Ja nämä ovat juuri niitä miehiä, jotka jossain vaiheessa saattavat jopa tappaa puolisonsa (kun tämä esimerkiksi alkaa viimein tehdä eroa). Eli sinuna kyllä lähtisin nopeasti ja ehkä jopa salaa.
Lähtisit, ja pian.
Mietin sitäkin, että jos selvinpäin on niin 'ihana' niin miten itse voit ottaa sen vastaan? Kun tiedät mitä voi sulle, samalle ihmiselle jolle osoittaa 'ihanuuttaan', olla seuraavassa hetkessä myös paha?
Hän ei ole terve.
minulle tehtäisi kuin kerran. Joten toistuvuudesta en osaa sanoa mitään.
Aivan pöyristyttävää, että edes mietit antavasi anteeksi, ja olet juo antanutkin, useamman kerran.
Hanki itsellesi apua, jotta joku päivä näkisit!!
Vastaus kysymykseesi: EI, en antaisi anteeksi ensimmäistäkään kertaa, tunkisin avomaankurkkua hanuriin, niin että veri lentäis.
Olisin varmaan eronnut jo ekan raiskauksen jälkeen ilman pahoinpitelyäkin.
En ole kaikissa asioissa mitenkään ehdoton, paljon olen valmis antamaan anteeksi, mutta tuo menee liian pitkälle.
monilla lapsia mukana kuvioissa.
Mulla oli aikanaan yksi mies, jonka kanssa olin niin tosissani, että ehdimme muuttaa yhteen. Onneksi olin päättänyt laittaa oman asuntoni vuokralle, enkä myydä sitä heti. Sinne palasin 2 viikon jälkeen.
Mies töni mua seinään!!!!! Seuraavana päivänä oli perjantai ja tuli normitapaan hyvien ruokien, viinin ja tällä kertaa myös kukkien kera töistä. Sitten ihmetteli ja lopulta raivostui, että mitä helvettiä mä olen siellä pakannut koko päivän, eihän hän edes löynyt mua. Juu, en jäänyt odottamaan sitä päivää, että olisi...
Mutta sain sen kuvan, että tuo oli kuvio oli varmaan niin tuttu edellisen naisen kanssa. Että töninnnän jälkeen ihan muina miehinä tuodaan kukkapuska vaasiin ja asia sillä selvä.
Itelle on käynyt noin. Mies raiskasi minut muutaman kerran kännipäissään ja haukkui ja uhkaili vaikka millä. Yritin antaa anteeksi ja kituutin siinä reilun vuoden. En onnistunut, ja rupesin pelkäämään kun hän oli kotona.Ahdistus tuli niin suureksi että hain asuntoa, muutin lasten kanssa pois ja hain eroa.
Enkä ole katunut. Nyt ei tarvitse pelätä omassa kodissa. Lapsistakin huomaa että oli oikea ratkaisu. Ainut mikä harmittaa on etten tehnyt tätä aiemmin, heti ekan kerran jälkeen.
Minulle jäi pelko miehiä kohtaan, jos joku tuttukin mies halaa, jäykistyn pelosta. Mikä onkaan pahinta, kuin että tuttu, turvallinen ihminen, johon luotat kaikista eniten tekee tämmöistä sinulle???
Harkitsen jonkinlaista terapiaa, koska erosta on jo 3 vuotta, enkä uskalla miesten kanssa alkaa millekkään, vaikka mieli tekisi :(
hullu että olisin kertaa enempää tuollaista kestänyt. Jos oma mies ikinä olisi noin minua pahoinpidellyt, se olisi ollut siinä koko meidän juttu, kerrasta poikki ja poliisille olisin ilmoittanut aivan heti. Mikä sua ap vaivaa?
Pahoinpitelyjä ollut vain pari (lieviä) ja raiskauksia yksi, yrityksiä muutama.
ap
en todellakaan antaisi anteeksi ja enkä antaisi pillua enkä muutakaan enää koskaan tuollaiselle paskiaiselle.
Sinun kaltainen nainen joka pitää miestä ihanana ja fiksuna ansainnee tulla hakatuksi ja raiskatuksi jatkossakin.
Onnea valitsemallasi tiellä!!!!!!!!!!!!
ps. älä missään nimessä eroa, mieshän etsii uuden uhrin - riittää että sinä otat kaikkea paskaa vastaan
tosi hyvät tulot (puolta paremmat kuin mulla) ja mä haluan että lapset saa asua hyvällä alueella tutussa kodissaan. Ennemmin sitten kuitenkin ehkä itse kestän ne muutamat huonot hetket, sillä hyviäkin on. Ymmärtääkö kukaan?
ap
etua ja sitä että niitä HYVIÄKIN HETKIÄ ON?
ap
lapsillesi
että on hyväksyttävää tehdä toiselle noin..
kyllä ne lapset aistii vaikkei livenä näkiskään pahimpia hetkiä
+ voihan lapsille jäädä hyviä hetkiä jatkossakin, ei isyys lopu vaikka avioero tulee..
Et sinä täysin puille paljaille joudu, kai arvostat henkeäsi enemmän kuin rahaa? Ja kyllä ne lapset jo jotain huomaavat, jos kodissanne tuollaista tapahtuu, että isä raiskaa ja hakkaa/potkii äitiä. Ei ne lapset materiaa tai rahaa tarvitse vaan turvallisen kodin ja hyvinvoivan äidin. Isä kuulostaa olevan vaarallinen, joten toivottavasti sinä ap otat lapset. Ei tuollaista väkivaltaa saa tapahtua kertaakaan - raiskauskin on jo niin törkeä rikos, että siinä on jo monet rajat ylitetty.
Miten pystyt palaamaan "arkeen" noiden järkyttävien tekojen jälkeen? Yleensä tuo väkivalta vain yltyy ajan mittaan. Aiotko tehdä asialle jotain, vai odottaa kunnes miehesi tappaa sinut? Aiotko antaa lastesi katsella sitä?
Harkitse vakavasti lähtemistä ja toteuta se pian. Soita vaikka nimettömänä turvakotiin. Kerro jos tarvitset yhteystietoja, löytyvät kyllä googlesta.
Voimia ja pidä huolta itsestäsi!!
Mun mies nauroi naiselle (siis mulle puhui tästä), joka meni takaisin miehen luokse, jonka kaikki tiesi ihan psykoksi. Siis piti sitä naista vähän vajaana ja sanoi, että mies haluaa vain sitä (en sano sitä rumaa sanaa siitä) ja ei muuten välitä paskaakaan vaimostaan. ja näinhän se on. Mies menee kuten enennkin ja nainen on hellan ja nyrkin välissä. Mutta tosiaan, myös kunnon miehet halveksii noita kynnysmattonaisia.
myös avioliitossa ja parisuhteessa. Lähde! Ja jos et tajua lähteä, mene ainakin seuraavan kerran heti ilman pesua poliisille, että saavat rikoksentekijän oikeuteen. Koska ei nuo yleensä yhteen kertaan jää tuommoiset. Uskon, että miehesi osaa olla myös ihana, mutta kunnioita nyt hyvä nainen itseäsi sen verran että teet asialle stopin! Kukaan muu ei sitä pysty tekemään. Niin kauan kuin puolustelet ja etsit miehestä hyvää hän saa terrorisoida sinua. Löydät kyllä varmasti paremmankin ja oikeasti itse olisin mieluummin lopunelämäni yksin kuin tuommoisen kanssa. Miheni on kerran sanonut minua suutuspäissään vuosia sitten 'vitun lehmäksi' ja tein kyllä heti selväksi että mua ei noin puhutella. Sen jälkeen on ollut ihan 'kiltisti'.