Mitä häpesit kun olit lapsi?

bussionnettomuudessa saamiani arpia, äitini ainaista pahantuulisuutta, huonoa autoamme, köyhyyttämme.

Oltiin meidän tuppukylässä suunnilleen ainoat erolapset ja jotenkin tuntui, että meitä sääliteltiin ja pidettiin automaattisesti tulevina ongelmatapauksina, vaikka ihan hyvin hoidimme asiamme ja pärjäsimme esim. koulussa.

Vaatteita, ne olivat kierrosta, itse tehtyjä tai halpiksia. Kaveri sai häpeämään polkupyörää, jossa ei ole vaihteita. Onneksi en osannut hävetä kotimme siivottomuutta, sellainen se usein oli, tai enempää niitä vaatteitani ennen kuin teininä vasta, ja sitten alkoi vanhemmillakin mennä rahallisesti vähän paremmin. Sain farkut jne.