Ekaluokka alkaa huomenna ja lapset kaverit haukkui opettajan jo lapselle

...noin rumasti kenestäkään ihmisestä läsnäollessani.



Jos nyt vahinko on päässyt tapahtumaan niin ottaisin asian puheeksi oman lapsen kanssa. Sanoisin, että minusta tuntui tosi pahalta kun lapset puhuivat rumasti opettajasta. Mitä se haittaa jos joku on lihava? Hän voi silti olla mahtava opettaja.



Ja kertoisin lapselle, että ei kannata näissä asiosisa kuunnella kavereita koska koululaisten aina vähän kuuluu toisille haukkua opeja, vaikka oikeasti niistä tykkäisivätkin.

Mutta onhan se vähän kakspiippuinen juttu, koska nykyään painotetaan ja toitotetaan joka paikassa, että ei saa olla lihava, vaan terveen hoikka, ei saa mässätä herkkuja, ettei tule lihavaksi, täytyy syödä terveellisesti ja säännöllisesti, ettei tule lihavaksi - ja sitten opettaja, joka on esikuva lapsille, on selvästi lihava, ei vain pullea, niin helpostihan se pilkan kohteeksi joutuu, ja silmätikuksi. Koulussa, johon lapsi menee, on luokat 1. - 9., ja juurikin nuo ylemmällä luokalla olevat helposti aivopesevät pienet näissä asioissa - ja tämän toisen kaverin isoveljet on juurikin näitä ylemmillä luokilla olevia teinejä. Kun ei voi oikein lapselle sanoa sitäkään, että on ok olla lihava, kun se ei ole ok, ja sen lapsetkin nyky-yhteiskunnassa hyvin tietävät ja tiedostavat kaiken sen valituksen ja ruokaohjestuksen jälkeen, mitä joka tuutista tulee - neuvolasta, päiväkodista, telkkarista, vanhemmilta, ja koulun terveydenhoitajalta, jossa jo myös käytiin kouluuntulotarkastuksessa. Siellä ei ainakaan meillä muusta puhuttukaan, kuin terveellisestä ruokavaliosta ja terveestä hoikkuudesta, niin selitä siinä sitten, että opettaja on lihava ja se on ihan ok.. ap

olikin taannoin juttua jossain lehdessä, että opettajiin kohdistuu ulkonäköpaineita. Uskon kyllä! Tämänkin aloituksen perusteella arvostelua tuntuu olevan jopa ekaluokkalaisten oppilaiden ja mikä nolointa, myös vanhempen suunnalta.



Miksiköhän se oettaja ylipäänsä siellä koulussa toimittaa? Kuvitella, että se kehtaa opettaa siellä koulussa äidinkieltä ym. lapsille kiloistaan huolimatta. Niin, ja jotkut opettajat ovat blondeja! He-hee! Ovat varmaan tosi fiksuja...



No joo, totta puhuen, mikä olikaan opettajan tehtävä? Vanhemmat, tuetaan opettajaa työssään, ja jätetään ulkonäköarvostelu meitä hölmömmille. Eikä jatkossa ruodita opettajan kiloja tm. ulkonäköä jossain av-palstalla. Ollaan aikuisia.

tehtävistä olla myös roolimalli ja elämän opettajan, ja siihen ei vaan merkittävät ylikilot sovi. Esimerkin voima on se suurin voima, ja jos se opettaja itse olisi aikuinen, tiedostaisi myös hän sen. ap

tehtävistä olla myös roolimalli ja elämän opettajan, ja siihen ei vaan merkittävät ylikilot sovi. Esimerkin voima on se suurin voima, ja jos se opettaja itse olisi aikuinen, tiedostaisi myös hän sen. ap

tehtävistä olla myös roolimalli ja elämän opettajan, ja siihen ei vaan merkittävät ylikilot sovi. Esimerkin voima on se suurin voima, ja jos se opettaja itse olisi aikuinen, tiedostaisi myös hän sen. ap

puhut pahaa muiden selän takana.

viitsinyt kesälomalle sitten sille opettajalle soitella ja kertoa olevani huolissani hänen tarjoamastaan esimerkistä ja roolimallista lapsille. Siksi tässä nyt ruodin lasten aloittamaa keskutelua täällä av:lla ensin, kasvotusten ehdin hänen kanssaan puhua koulun alettua, niin ei tarvi selän takana parjata enempää.

Itsen olen lihava ja lapset todella tykkää minusta.

Kuule mun läskit ei vaikuta siihen pätkääkään saanko lapset kuriin vai en.

T.Avustaja

ei se ylipaino opettajan auktoriteettiä, uskottavuutta tai ammattitaitoa vie :)



Olen ylipainoinen ope enkä ole oppilailta kuullut koskaan kommenttia asiasta, minulla ei ole myöskään uskottavuusongelmia :) Se mitä oppilaat puhuvat minusta vapaa-ajalla, siitä minulla ei ole tietoa - eikä asia minua kyllä kiinnostakaan :)



Ja tuolla periaatteella, ettei opettaja voisi olla lihava, koska toimii esikuvana ja esimerkkinä - samalla ajatusmaailmalla lääkäri, sairaanhoitaja ei saa olla ylipainoinen, kampaajalla ei saa olla rumat hiukset, kosmetologi ei saa olla ruma jne. :)



Pienenä vinkkinä: kyllä ne todellisen esimerkit tulevat sieltä kodista ja kodin ilmapiiristä. Opettaja tekee työtään ammattitaidolla, ei ulkonäöllä :)

kun ei vielä 9-vuoden kypsässä iässä ole arvostellut ketään läskiä läskiksi vaikka näkee kyllä useitakin ylipainoisia ihmisiä säännöllisesti.



Eipä tulisi itsellenikään mieleen läskitellä ketään.



Ja miten niin ei ole ok olla läski? Ei minua ainakaan haittaa läskit millään tavalla, ei muiden ihmisten paino minulle kuulu.

Itse työskentelen erityiskoulussa, jossa paljon lapsilla käytöksessä ongelmia ja monella lapsella adhd.

Eräs oppilas oli haukkunut minua tankiksi ja joutui pyytämään minulta anteeksi.

Muut oppilaat käräyttivät tämän oppilaan.

Kuule ei siellä koulussa opettajia nimitellä ja pistetä pilkaksi ilman seurauksia.

Taitaa ap sulla olla itsellä se ongelma.

Hyvä opettaja on hyvä opettaja läskeistä riippumatta.

Itse työskentelen avustajana ja ei mua pilkata, vaikka läski olenkin. Enemmän ne lapset kilpailee suosiostani, koska olen niin mukava ja osaan olla lasten kanssa.

ja päätät, että saavatko lapset pitää opettajaa pilkkanaan. Minä en missään nimessä anna lapseni pilkata ketään. Olen opettanut lapselleni, että ketään ihmistä ei saa kiusata ulkonäön vuoksi. Jos on lyhyt, pitkä, pyöreä tai hoikka, tumma tai vaalea, on aivan yhtä arvokas ihminen. Sanaa läski meillä ei kukaan käytä, sillä se on halventavaa.

Opetan myös, että ei ole kohteliasta puuttua muiden ihmisten heikkouksiin, sillä jokaisella ihmisellä on itselläänkin heikkouksia. Jokaista ihmistä tulee rakastaa ja sen rakastamisen opettelussa on haastetta jokaiselle. Jos joku pilkkaa kaveria/opettajaa/naapuria, osoittaa vain ovan oppimattomuutensa siinä ettei vielä osaa tarpeeksi kunnioittaa ja rakastaa muita ihmisiä. Meidän tehtävämme ei ole muodostaa mielipidettä muista ihmisistä. Asioista voimme muodostaa mielipiteen, mutta ei ihmisistä. Jokainen ihminen on lähtökohtaisesti hyvin arvokas. On erilaisia luonteita ja erilaisia ulkonäköjä. Erilaisuus on rikkaus ja me saamme iloita siitä. Meidän tehtävämme on sopeutua elämään ja tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Tämän osaa meillä jo kuusivuotiaskin, kun tätä olemme omalla esimerkillä pienestä asti lapselle kasvattaneet. Silloin lapseen ei tartu se, vaikka kaverit puhuisivatkin pahaa muista. Lapsi tietää, että niihin puheisiin ei saa mennä mukaan vaan päinvastoin pitää puolustaa sitä, josta puhutaan pahaa.

aikuisia monella tavalla. Ongelmallista on esim. kieltää sana läski. Mikä sitten on oikea termi, jos haluaa kuvailla henkilöä jonka nimeä ei muista- jos juuri tunnusomaista hänelle on läskiys, se on asia josta hänet selkeimmin tunnistaa, valitettavasti.



Miten asia kierretään, ylipainoinen, tukeva, isompi, pyöreä?



Toinen ongelma asiassa on, että miten lasten voi odottaa osoittavan auktoriteetin kunnioitusta ylipainoista kohtaan, kun eivät aikuisetkaan sitä tee missään sosiaalisissa piireissä, vaan tällaistä ihmistä pidetään pääsääntöisesti heikkoluontoisena, syöpöttelyyn taipuvaisena.



Ylipaino on itseaiheutettu tila. Ylipaino tulee ylisyömisestä ei mistään muusta.

Siltä tiedolta ei ole voinut kukaan enää välttyä nykyään. Kodin ilmapiiri on erilaisuutta suvaitseva, mutta terveyssuosituksia noudattava, joten emme ole ylipainoisia, ja elämme terveellisesti siten, ettei sitä ylipainoa kerrykään. Koska kaikki tiedämme, että se on terveydelle haitallista, ja aiheuttaa monenlaisia sekä terveydellisiä että sosiaalisia ongemia. Näinhän meitä ruvetaan jo raskausaikana neuvolassa aivopesemään, ja normaalin yleissivistyksen omaavina ihmisinä me sen tiedostamme. Ja tosi on, että opettajan yksi tehtävistä on olla se esimerkki, kodin lisäksi. Mutta hyvä on, että auktoriteettia löytyy ulkonäöstä huolimatta, juuri sitä toivon myös oman lapseni opettajalta. Se(kin) on yksi opettajan tehtävistä. ap

Ap keksi jutun pojista ja niiden puheista ihan vain päästäkseen haukkumaan lihavia. Provo tää oli selvästikin.

siitä, että erilaisuutta tulee sietää, ja sitä opetetaan meidänkin kodissa, eikä lapseni ole ikinä ketään nimitellyt, kiusannut yms ulkoisten asioiden takia. Ihonväri, ihmisen pituus, erilaiset vaatteet, silmälasit, pyörätuolissa oleminen yms ovat asioita, joita opetamme lapsemme sietämään. Sen sijaan merkittävä ylipaino on juuikin itse aiheutettu tila, ja se on yhteiskunnassamme yleisesti ei-hyväksyttävää, sen lapsi kuulee joka paiksta, ei vain kotoa, jo ihan pienestä asti. Siitä aiheutuu koko ajan kasvavat terveydenhuoltokustannusket, muiden asioiden lisäksi, eikä sekään ole toivottavaa, koska se on nimenomaan itse aiheutettu tila, jolta haluamme omat lapsemme säästää. ap

ja toinen niistä kavereista on tyttö. Juurikin se, jolla on ne veljet, jotka nää jutut varmaan alunperin aloittivat. Omani on poika. ap

ei ole mitään tekemistä opetuksen kanssa!! Lapset eivät tosiaankaan aina välttämättä pidä opettajasta tai ei ainakaan kaikesta, mitä opettaja tekee. Ammattitaitoinen opettaja ei anna tämän vaikuttaa opetuksen laatuun, tietenkään. Teidän tilanteessahan on kyse toisen ihmisen ja erilaisuuden hyväksymisestä. Ei ihmisen ulkonäön perusteella arvioida henkilöä, se sinun tulee äitinä lapsellesi nyt opettaa. Ammattitaitoinen opettaja osaa lopettaa pilkkaamisen heti alkuunsa, kohdistuu se sitten keneen hyvänsä. Tsemppiä koulunalkuun! t. ekaluokan opettaja

aikuisia monella tavalla. Ongelmallista on esim. kieltää sana läski. Mikä sitten on oikea termi, jos haluaa kuvailla henkilöä jonka nimeä ei muista- jos juuri tunnusomaista hänelle on läskiys, se on asia josta hänet selkeimmin tunnistaa, valitettavasti. Miten asia kierretään, ylipainoinen, tukeva, isompi, pyöreä? Toinen ongelma asiassa on, että miten lasten voi odottaa osoittavan auktoriteetin kunnioitusta ylipainoista kohtaan, kun eivät aikuisetkaan sitä tee missään sosiaalisissa piireissä, vaan tällaistä ihmistä pidetään pääsääntöisesti heikkoluontoisena, syöpöttelyyn taipuvaisena. Ylipaino on itseaiheutettu tila. Ylipaino tulee ylisyömisestä ei mistään muusta.

negatiiviseksi asiaksi ihmisestä puhuttaessa. On saivartelua väittää, että sitä sanaa tarvittaisiin jotta voitaisiin kuvailla jotakuta ihmistä. Positiivisempiakin ilmauksia on tarjolla. Esim sana pyöreähkö on paljon neutraalimpi. Sanan negatiivisuuteen tai positiivisuuteen vaikuttaa myös äänensävy, jolla sana sanotaan.

Kertoo myös paljon ihmisestä itsestään, jos hän kiinnittää ensimmäisenä huomionsa ihmisen painoon. Jos jotakuta ihmistä haluaa kuvailla toiselle, on myös paljon muita muuttujia, joiden avulla ihmistä voidaan kuvailla.

Kysyt, että "miten lasten voi odottaa osoittavan auktoriteetin kunnioitusta ylipainoista kohtaan, kun eivät aikuisetkaan sitä tee missään sosiaalisissa piireissä..."

Puhut pötyä. Tai vahvasti liioittelet, kun käytät sanaa "missään". Minä ainakin kunnioitan jokaista ihmistä, niin myös minun kaikki ystäväni ja tuttavani. Ehkä sinun olisi aika valistaa myös ystävä- ja tuttavapiiriäsi, jos liikut sosiaalisissa ympyröissä, joissa lähimmäisiä pilkataan.

Siitä, onko ylipaino pohjimmiltaan itseaiheutettua, voitaisiin keskustella vaikka koko päivä tai enemmänkin. Nyt ei kuitenkaan ole kyse ollenkaan siitä. Vaikka meillä olisi yksimielisyys siitä, että alkoholismi olisi itseaiheutettua (mitä se ei välttämättä sataprosenttisesti ole), niin silti meillä ei ole pienintäkään oikeutta pilkata alkoholistia. Jokainen ihminen ansaitsee ihmisarvoisen ja asiallisen kohtelun.

siitä, että erilaisuutta tulee sietää, ja sitä opetetaan meidänkin kodissa, eikä lapseni ole ikinä ketään nimitellyt, kiusannut yms ulkoisten asioiden takia. Ihonväri, ihmisen pituus, erilaiset vaatteet, silmälasit, pyörätuolissa oleminen yms ovat asioita, joita opetamme lapsemme sietämään. Sen sijaan merkittävä ylipaino on juuikin itse aiheutettu tila, ja se on yhteiskunnassamme yleisesti ei-hyväksyttävää, sen lapsi kuulee joka paiksta, ei vain kotoa, jo ihan pienestä asti. Siitä aiheutuu koko ajan kasvavat terveydenhuoltokustannusket, muiden asioiden lisäksi, eikä sekään ole toivottavaa, koska se on nimenomaan itse aiheutettu tila, jolta haluamme omat lapsemme säästää. ap

silloin kun ei huomaa sitä roskaa omassa silmässään ensin. Siitä aiheutuu yhteiskunnassa valtavia kärsimyksiä työpaikkakiusaamisen, koulukiusaamisen ja palstakiusaamisen muodoissa. Besserwisseröinti on täysin itseaiheutettua ja sen voi myös itse lopettaa, sivistyä ja alkaa käyttäytyä muita ihmisiä rakastavasti. Lopeta pahan puhuminen muista ja opeta lapsillesikin, että niin ei saa tehdä.