Lue keskustelun säännöt.
Onko ketään ollut vuosikymmeniä kotona lasten kanssa?
08.08.2011 |
Mä olen ollut kotona 13 vuotta ja viihdyn kotona. Lapset ovat jo isoja ja kaikki koulussa.
Paineita asettavat ulkopuoliset. Kun joku kysyy mitä teen työkseni ja sanon, että olen kotiäiti. Seuraava kysymys on, että kuinka pieniä lapsesi ovat. Sitten kun vastaan, niin kysyjä on aidosti hämmästynyt ja sen jälkeen ihmetellään, että miksi ihmeessä olen vilä kotona.
Miten te muut olette kestäneet sen paineen, kun kyseenalaistetaan laiskaksi pas..., työttömäksi luuseriksi, vaikka ei työtä hakisikaan jne.
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olin töissäkin jonkun vuoden. Viihdyn kotona. En ole tippaakaan kunnianhimoinen ja pärjätään miehen palkalla ihan hyvin.
jäädään yhteiskunnan taakaksi. Ja lasten.
jäädään yhteiskunnan taakaksi. Ja lasten.
Voinhan mä sen jälkeen lähteä opiskelemaan tai töihin, jos on tarvetta?
Ei normaali kykenevä ihminen könnää kotona 13 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun oikein alkaa ottaa esim. tämän palstan kommentit päähän, ajattelen, että muualla maailmassa tämä olisi aivan normaalia.
Kun oikein alkaa ottaa esim. tämän palstan kommentit päähän, ajattelen, että muualla maailmassa tämä olisi aivan normaalia.
mitä ihmiset ajattelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VAIKKA ET HAKISIKAAN työtä, niin olet työtön!
Maa on täynnä ihmisiä jotka nostaa työttömyysrahaa, ei halua töihin mennä ja pissii aina ne kortiston työhönohjaukset. Joita aina välillä joutuu käymään läpi.
Tunnen tälläsen "kotiäidin" nääs.
Mutta miehen työkaverin vaimo on kotona, eikä nosta työttömyysrahaa. Perhe selviytyy yhden henkilön tuloilla, eikä siinä ole minusta mitään väärää tai kamalaa.
Mutta en ole koskaan tavannnut ihan puhdasta kotiäitiä itse, siis itse olen kotiäitinä kun nostan hoitorahaa lapsista ja lapset ei tarhassa käy, on osa kyllä joskus ollut mutta sittemmin perhe kasvanut lisää ja olen ollut kotona.
Itsekin tykkään olla kotona mutta minusta työntekokin on mielekästä. On ihana saada rahaa työstään.
Ainut raha mitä mä saan on lasten lapsilisät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen ollut kotona 12 vuotta. Mua ahdistaa eniten se ettei mulle kerry eläkettä. Tän hetken mukaan sitä on tulossa aikanaan reilu 200e/kk, mutta ilmeisesti minimieläke on kuitenkin 500e, miinus verot. Jos eroan miehestäni tai hänelle tapahtuu jotain, vaikka invalisoituu tms. ollaan kyllä tosi pulassa. Nyt pärjätään kyllä ihan hyvin.
vaan kotirouva. En ymmärrä nykyaikana. Mitäs sitten kun miehestä aika jättää? Milläs sitten elät? Entäs oletko ajatellut omaa eläkettäsi? Ei millään pahalla, mutta kuvottaa tuommoiset, jotka ei uskalla siirtyä aikuisten maailmaan ja työelämään, ensin opiskellaan ja sitten pukataan lapsia, ettei vaan tarvii mennä töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mieheni kuolisi tai eläkkeestä. Eihän sitä tiedä onko koko eläkejärjestelmää olemassakaan siinä vaiheessa, kun mä olen vanha. Ja jos mieheni kuolee töissä tai tapaturmaisesti, niin ensialkuun auttaa vakuutus.
Ehkä mä olen sinisilmäinen, mutta olen ajatellut, että kun nyt jo on kertynyt sen verran omaisuutta, niin tuskin se iän myötä vähenee. Hyvin voi laittaa kiinteistöjä myyntiin jne. Ja jos tulee pakottava tarve mennä töihin, niin eikö joka puolella ole toitotettu, että töitä löytyy kyllä, kunhan ei ole liian kranttu.
12 jatkaa että mä olen ollut yli 10 vuotta työelämässäkin, mutta siitä yli puolet niin ettei siltä ajalta kerääntynyt vielä eläkettä. Kun 26 vuotiaana jäin äitiyslomalle ei eläkettä ollut ehtinyt kertyä kuin muutama vuosi. Palkastani sitä oltiin kyllä vähennetty koko 10v :(.
Kuopus lähtee kohta kouluun ja suunnitelmissa on että minäkin lähden takaisin töihin jos vain enää työpaikkaa mistään saan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
12 jatkaa että mä...
ei 12 vaan siis 13 :)
mutta olen kyllä yrittänyt hakea töitä muttei ole kelpuutettu.
Sitten vaan lopulta luovutin ja ajattelin, että ollaan sitten suosiolla kotona.
12 jatkaa että mä olen ollut yli 10 vuotta työelämässäkin, mutta siitä yli puolet niin ettei siltä ajalta kerääntynyt vielä eläkettä. Kun 26 vuotiaana jäin äitiyslomalle ei eläkettä ollut ehtinyt kertyä kuin muutama vuosi. Palkastani sitä oltiin kyllä vähennetty koko 10v :(.
Kuopus lähtee kohta kouluun ja suunnitelmissa on että minäkin lähden takaisin töihin jos vain enää työpaikkaa mistään saan.
ei kuulu niihin, joista työelämässä tapellaan.
Kai hänellä meni ihan hyvin kun lapset asui vielä kotona, mutta nyt on kyllä todella yksinäinen. Seurustelee lähinnä oman iäkkään äitinsä kanssa, kun lapset asuu kaukana, muut saman ikäiset on vielä työelämässä ja anoppi on toisaalta sen verran sosiaalisesti lahjaton, ettei ole lähtenyt minnekään harrastuksiin tms. hakemaan ystäviä.
Mihensä liehuu harrastuksissaan ja kavereiden kanssa milloin missäkin. Anoppi istuu kotona. Niin ja kun mies elättää, niin ei anopilla ole rahaakaan... Aikaisemmin heillä oli tasa-arvoisempaa tuo rahan käyttö, mutta vanhemmiten appiukko istuu kirstun päällä, eikä anopilla ole juurikaan muuhun kuin välttämättömään varaa.
Jos ei oman alan töitä niin sitten voi mennä siivoojaks,lehdenjakajaks,laitosapulaiseksi...kyllähän siinä itsetunto kolahtaa kun ei omaa työtä tee, mut kun kattoo vaikka työkkärin sivuja niin kyllä siellä aina jotain on! turha sanoo ettei saa töitä. tai sit on niin avuton xl-pylly joka ei kelpaa ees lehdenjakajaks...
Oma äitini oli koko ikänsä kotiäitinä, koska ei ollut nuorena opiskellut ammattia ja päässyt työelämään kiinni.
Hän pitää luonnollisena sitä, että itse käyn töissä ja lapset ovat tarhassa, sillä olen opiskellut ja teen mielenkiintoista, haastavaa ja hyväpalkkaista työtä.
Mutta jos olet tyytyväinen elämääsi noin, anna muiden ihmetellä. Se on sinun elämäsi.