Näitä keskusteluja kun lukee, niin kysyisin että onko kenenkään muun lapset

todella negatiivisia ruuan suhteen?



Jossakin ketjussa päiviteltiin kun lapset syö valtavasti, aina ruokakaapit tyhjänä. Toisessa kerrotaan kun kesälomakohteessa mennään konkurssiin kun lapset söisi mitä vain. Kolmannessa lapset kiukkuisia kun eivät saa ruokaa ja ahmivat kaiken mitä eteen lappaa.



Meillä lapset on onnellisia jos ei tarvitse syödä. Ruokailu on joka ikinen kerta vastenmielinen tapahtuma. Aina. Terveydellisiä ongelmia ei sen suhteen ole, on tutkittu.



Jos olemme reissussa ja menemme ravintolaan, ei kumpikaan lapsista syö oikeastaan yhtään mitään. Kiristämällä ja lahjomalla saa jotain syötyä. Kotona aina sama ongelma, ja ylipäätään missä tahansa. Mummoloissa käydään ja mummot tekee hyvää ruokaa, vaan ei kelpaa, ei mikään.



Emme anna välipaloja, koska eivät huoli niitä (joskus pakotetaan), syövät juuri ja juuri sen millä hengissä pysyvät..



Onko siis suurin osa lapsista tyytyväisiä kun saavat ruokaa? Vai onko meidän lasten kaltaisia enemmänkin?



Sinänsä helppoa, ei tarvitsisi aina tehdä ruokaa, kun ei sitä kukaan kaipaa. Tosin teen aina ja tarjoan, mutta suurin osa jää syömättä.