Lapsi haluaa erota kirkosta.
Terve! 15-vuotias poikani jätti minulle eroilmoituslapun ev.lut. kirkosta eroamiselle, ja minun pitäisi nyt allekirjoittaa se. Emme ole himouskovainen perhe, mutta itse uskon jumalaan ja kristinuskon sanomaan. Teini perusteli tätä eroaan sillä, ettei usko jumalaan, eikä halua olla kirkon toiminnassa mukana. Annanko hänen erota, vai saako erota vasta täysi-ikäisenä?
Kommentit (23)
tuo että 15-v olisi vähemmän pätevä määrittelemään identiteettinsä kuin 18-vuotias. Ei ole mitään maagista ikää jolloin on "valmis". Pojalla on ateistinen maailmankuva, turha siihen on vanhemman tulla sössöttämään.
Lapsesi ehtii kyllä kolmen vuoden päästäkin erota kirkosta.
Keskustele lapsesi kanssa uskosta ja sen merkityksestä teille kummallekin.
Minä en antaisi 15-v erota kirkosta, jos olisin hänet aikanaan liittänyt kirkon jäseneksi. Minulla asia vain menee sinuun nähden toisin päin. Me emme kuulu kirkkoon, eivätkä lapseni tule saamaan lupaa liittyä mihinkään uskontokuntaan, ennekuin täyttävät 18-v.
Tämä asia nyt vain on vanhempien päätettävissä. 15-v:lla ei ole vielä identiteetti valmis, kun identiteetin kehitys ja kasvu on läpi elämän kestävä prosessi.
tajusin jo paljon nuorempana kuin 15v että uskonnot ovat kerta kaikkiaan perseestä.
nimim: kirkosta eronnut
Poikasi on selvästi älykäs ja omilla aivoillaan ajatteleva nuori mies!
Antaisin erota jos käy ensin rippikoulun, jossa opetetaan oikeasti mitä kristinusko on yms. Sitä ennen voi olla ihan vääristyneetkin mielikuvat.
Jos sen jälkeen tuntuu vielä ettei tosiaan usko niin sitten ehkä antaisin, hyvillä perusteiluilla, erota. Harkittuani asiaa.
Jos ei kävisi riparia (tottakai sen saisi itse valita käykö) niin en antaisi erotakaan.
Mutta mieluiten sanoisin että hän saa erota sitten ihan itse kun täyttää 18v. Siihen asti asia on mun harkinnassani.
Mutta joo. Tää on lapsettoman kohta 20v nuoren näkemys :)
Antaisin erota jos käy ensin rippikoulun, jossa opetetaan oikeasti mitä kristinusko on yms. Sitä ennen voi olla ihan vääristyneetkin mielikuvat.
Jos sen jälkeen tuntuu vielä ettei tosiaan usko niin sitten ehkä antaisin, hyvillä perusteiluilla, erota. Harkittuani asiaa.
Jos ei kävisi riparia (tottakai sen saisi itse valita käykö) niin en antaisi erotakaan.Mutta mieluiten sanoisin että hän saa erota sitten ihan itse kun täyttää 18v. Siihen asti asia on mun harkinnassani.
Mutta joo. Tää on lapsettoman kohta 20v nuoren näkemys :)
että rippikoulussa jotain opitaan, vai?
Älä viitsi...
Itse kävin -lunttasin läpi- ihan vaan että jos joskus puoliso haluaisi kirkkohäät ja kun kaveritkin menivät.
En viihtynyt, turhaa paskanjauhantaa aamusta iltaan oli.
Ja nyttemmin olen kirkosta tietysti eronnut.
tuli mieleen tälläinen kysymys..
Joutuuko alle 18v maksamaan kirkollisveroa jos tekee vaikka kesätöitä?
niin on helppo liittyä takaisin.
Me ollaan sovittu, et lapset saa erota milloin haluavat, jos niin ilmoittavat. Isosta asiasta henkilökohtaisesti jokaisen kohdalla on kyse.
Eikä usko edellytä kirkkoon kuulumista.
ei ole yhtä mieltä yhtään mistään. Raamattuun uskovat ajetaan pois kirkoista ja kaiken pitäisi olla sellaista lässynlässyn kirkas valo pelastaa-saarnoja..
Minä todellakin uskon Raamatun olevan Jumalan Sanaa, uskon Jeesuksen Kristukseen, uskon ristin evankeliumiin ja näistä syistä en mitenkään enää voinut kuulua johonkin instituutioon, jossa kaikkea tätä poljetaan alas.
Niin, ja minä olin erotessani myös 15v. Nyt 31v enkä ole päivääkään katunut.
antaisin erota.
Keneltäkään kysymättähän hänet on sinne liitettykin.
saanut tuohon lappuun nimeä isältä, mutta äidiltä sain. Onneksi. Isäni arvostus romahtisilmissäni. Ahdasmielinen arvojensa pakkosyöttäjä, jolle ei oman elämänarvojeni etsintä tai löytäminen merkinnyt mitään. Hänelle oli ihan EVVK kuka todella olin ja mitä ajattelin.
perusteli tätä sillä juuri ettei usko Jumalaan, ja hänen mielestä on muutenkin naurettavaa uskoa johonkin asiaan mitä ei voi todistaa.
tärkeässsä asiassa. Kyllä hän osaa jo itse ajatella ja olisi epäkunnioittavaa olla kuulematta hänen toivettaan uskontokysymyksessä. Turha aiheuttaa turhaa katkeruutta riitelemällä tuosta.
perusteli tätä sillä juuri ettei usko Jumalaan, ja hänen mielestä on muutenkin naurettavaa uskoa johonkin asiaan mitä ei voi todistaa.
miksi ihmeessä poikasi pitäis kuulua kirkkoon, koska SINÄ uskot jumalaan ja kirkon instituutioon.
Mnun 9 vuotiaqs poika ilmoitti, että haluaa erota kirkosta ja koska osasi perustella kantansa järkevästi annoin tietenkin erota.
Koulussa aloittaa nyt sitten syksyllä alämänkatsomustiedon, joka itseasiassa onkin paljon yleissivistävämpää kuin uskonnon opetus.
Oma vakaumukseni ei kuulu mitenkään asiaan.
miksi ihmeessä poikasi pitäis kuulua kirkkoon, koska SINÄ uskot jumalaan ja kirkon instituutioon.
Mnun 9 vuotiaqs poika ilmoitti, että haluaa erota kirkosta ja koska osasi perustella kantansa järkevästi annoin tietenkin erota.
Koulussa aloittaa nyt sitten syksyllä alämänkatsomustiedon, joka itseasiassa onkin paljon yleissivistävämpää kuin uskonnon opetus.Oma vakaumukseni ei kuulu mitenkään asiaan.
Ellet itse eronnut? Ainakin aiemmin vain 15v pystyi itsekseen eroamaan vanhemman luvalla, koska itse odotin tuota päivää innoissani..
En antaisi erota, ellei olisi jotain erityisen spesiaaleja ja vakavasti otettavia syitä. Vaatisi kunnon keskustelua ja kunnon harkitaa eikä mitään paperi eteen ja nimi alle meininkiä. Onko takana kaveripiirin satunnainen into, mustiin pukeutumisen ideologia tms. Lähtökohtaisesti pidätän itselläni oikeuden määritellä lapsen asiat tavalla, jota pidän hänelle parhaana ja minulle se on ehdottomasti kirkkoon kuuluminen. Toisaalta ei pidä olla aivan joustamatonkaan. Kasvatus on taitolaji.
niin ei siitä pidä noin vain erota. Ei voi ymmärtää tuommoista suotamista ja huopaamista näin isoissa asioissa. Itsehän hän päöätöksen liittymisestä tehnyt ja uskoon tullut. Vai miten se oli...?
Lapsesi ehtii kyllä kolmen vuoden päästäkin erota kirkosta.
Keskustele lapsesi kanssa uskosta ja sen merkityksestä teille kummallekin.
Minä en antaisi 15-v erota kirkosta, jos olisin hänet aikanaan liittänyt kirkon jäseneksi. Minulla asia vain menee sinuun nähden toisin päin. Me emme kuulu kirkkoon, eivätkä lapseni tule saamaan lupaa liittyä mihinkään uskontokuntaan, ennekuin täyttävät 18-v.
Tämä asia nyt vain on vanhempien päätettävissä. 15-v:lla ei ole vielä identiteetti valmis, kun identiteetin kehitys ja kasvu on läpi elämän kestävä prosessi.