olen lapsettoman ystäväni mielestä hankala,
kun en voi lähteäkään mökkireissulle viikonloppuna vaikka siitä sovittiin. Meillä on siis kaksi alle kolmivuotiasta lasta, ja normaalitilanteessa tämmöinen vuorokauden poissaolo onnistuisikin niin että lapset on miehen kanssa kotona. Nyt vaan kävi huonosti, ja molemmat tulivat kipeiksi. En halua jättää miestä yksin kahden kipeän kanssa kun en haluaisi itsekään jäädä yksin ja nyt olen sitten hankala. Emme kuulemma koskaan lähde mihinkään. Ei pidä paikkaansa.
Ylipäätään olen sitä mieltä, että kun olemme kerran lapset hankkineet, en voi ajatella vain itseäni. Olisi ollut kiva lähteä ja kyllä harmittaa, mutta ei voi mitään.
Lisäksi kyseessä on ystävä, jonka kanssa ollaan oltu kuin paita ja peppu 22 vuotta. :(
jotka eivät ymmärrä, että lapsiperheessä lasten etu on aina ensimmäisenä. En lähden muuta kuin työhön kuuluviin pakollisiin menoihin lasten ollessa puolikuntoisia. Ei lähde mieskään. EN myöskään lähde tyttöjen iltaan päivää ennen lapsen syntymäpäiviä, koska silloin me siivotaan ja leivotaan juhlia varten.