Kysymys teille, uusien ekaluokkalaisten vanhemmat!

12: Aion toki kysellä nämä asiat myös oppilaitteni vanhemmilta, mutta haluan kuulla myös niistä toiveista ja odotuksista, mitä ei ehkä kasvotusten kehdata tai haluta sanoa tai mitä ehkä pidetään itsestäänselvinä. Olen jo nyt saanut aika hyvän käsityksen teidän vastaustenne pohjalta ja tiedän mitä asioita otan esille ensimmäisessä kirjeessäni vanhemmille. Kiitos! :)



Laittakaa ihmeessä lisää ajatuksia, jos tulee mieleen. Kaikki vastaukset tähän mennessä ovat olleet suureksi avuksi!

Toivon, että opettaja toimii jämäkkänä, kannustavana ja oikeudenmukaisena aikuisena. Paljon positiivista kannustusta pikkukoululaisille sekä erittäin varhaista puuttumista esim. kiusaamistilanteisiin. Pääasia on että opettaja on lapselle se turvallinen aikuinen jolle on helppo mennä kertomaan huolensa.



Oma lapseni ottaa helposti pellen roolin isossa ryhmässä (ainakin eskarissa) joten toivon että opettajalla on (mielellään positiivisia) keinoja saada lapsen keskittyminen pysymään myös isossa luokassa. Ja toivon, että opettaja ottaa meihin vanhempiin herkästi yhteyttä mikäli levottomuutta tai muuta alkaa esiintymään. Minä vanhempana vaadin että lapseni kunnioittaa opettajaa ja pystyn jossain määrin helpottamaan opettajan arkea mikäli minulle mahdollisesta häiritsevästä käytöksestä kerrotaan.



Esikoisen opettaja oli aivan ihana, nyt toivon että tämä kuopus pääsisi samalle opettajalle (opettaa jälleen ekaluokkalaisia). Hänellä oli hyvä ote pikkuoppilaisiin :)



Syksyllä mielellään vanhempainvartti jossa käydään läpi miten koulun aloitus on lähtenyt käyntiin, puolin ja toisin.

Tähän toivoisin tarkennusta. Eli ymmärränkö oikein, että opettajan ei toivota puuttuvan vanhempien kasvatusmetodeihin? Vai mitä tarkoitit tällä?

Lisäksi kysyisin vielä:

-Mikä on mielestänne hyvää kodin ja koulun välistä yhteistyötä?

-Mitä ette missään tapauksessa halua/toivo? (hyviä esimerkkejä jo tulikin, esim. suosikit ja epätasa-arvoinen kohtelu. -Mitä muuta?)

-Kertokaa myös sellaisista toiveista, joita ehkä ette ole uskaltaneet/kehdanneet sanoa lastenne omalle opelle.

Mainioita vastauksia tullut! Listaan niitä täällä kynä sauhuten.

Tähän toivoisin tarkennusta. Eli ymmärränkö oikein, että opettajan ei toivota puuttuvan vanhempien kasvatusmetodeihin? Vai mitä tarkoitit tällä?

Lisäksi kysyisin vielä:

-Mikä on mielestänne hyvää kodin ja koulun välistä yhteistyötä?

-Mitä ette missään tapauksessa halua/toivo? (hyviä esimerkkejä jo tulikin, esim. suosikit ja epätasa-arvoinen kohtelu. -Mitä muuta?)

-Kertokaa myös sellaisista toiveista, joita ehkä ette ole uskaltaneet/kehdanneet sanoa lastenne omalle opelle.

Mainioita vastauksia tullut! Listaan niitä täällä kynä sauhuten.

viittasin siis tuossa siihen kohtaan, missä toivotaan, että opettaja hoitaisi hommansa ja antaisi vanhempien hoitaa omansa

Että uusi opettaja on turvallinen (tarpeeksi jämäkkä mutta ei nipo) aikuinen lapsille.



Että opettaja ymmärtää, että pienikin lapsi on persoona eikä muotista valettu eli samat kasvatuskeinot ei toimi kaikkien lasten kanssa.



Ei ole liian kunnianhimoinen ekaluokkalaisten kanssa.



Jaksaa pitää häiriköt aisoissa, jos niitä luokalla on, etteivät ne pilaa muiden opiskeluja.



Muistaa, että hänen sanansa voivat vaikuttaa pitkälle lapsen tulevaisuuteen, että miettii kaksi kertaa ennen kuin tuhahtaa lapselle "susta ei kyllä ole mihinkään" tms.



On huumorintajuinen ja pitkäpinnainen. Myös vanhempien kanssa ;)



Muistaa viestiä vanhemmille ajoissa mahd. muutoksista. siis lähinnä retkistä ym. sellaisista, me saimme aina kaikki viime tipassa, vaikka muuten huippuope olikin esikoisella.



koululta odotan kiusaamisen suhteen nollatoleranssia ja yleensäkin sitä, että oppilaiden sisäisiä välejä jollain tavalla seurataan, että niitä kyykyttämisiä ei pääsisi tulemaan.

Tähän toivoisin tarkennusta. Eli ymmärränkö oikein, että opettajan ei toivota puuttuvan vanhempien kasvatusmetodeihin? Vai mitä tarkoitit tällä?

Lisäksi kysyisin vielä:

-Mikä on mielestänne hyvää kodin ja koulun välistä yhteistyötä?

-Mitä ette missään tapauksessa halua/toivo? (hyviä esimerkkejä jo tulikin, esim. suosikit ja epätasa-arvoinen kohtelu. -Mitä muuta?)

-Kertokaa myös sellaisista toiveista, joita ehkä ette ole uskaltaneet/kehdanneet sanoa lastenne omalle opelle.

Mainioita vastauksia tullut! Listaan niitä täällä kynä sauhuten.

ELi siltä joka sanoi, että hoida oma työsi ja anna vanhempien hoitaa omansa.

Tarkoitan täkkä sitä, että pidä lähtökohtaisesti vanhempia vähintään tasa-arvoisina kasvatuskumppaneina. Tasa-arvoisina sekä sikäli, että sinä et voi heille määrätä, esimerkiksi mitä lapsesta pitää tai voi "isona tulla" ("tästä lapsesta ei ikinä tule mitään") ja tasa-arvoisina myös sikäli, että kannattaa olettaa vanhempien lähtökohtaisesti olevan vähintään yhtä valistuneita ja koulutettuja kuin sinä. Lähtökohtaisesti pitäisi olettaa, että vanhemmat hoitavat aamaiset ja illalliset ja nukkumaanmenot ihan ilman sun puuttumistasi asiaan. Että asiasta ei tarvitse lässyttää. Ainakaan asiasta ei tarvitse lässyttää enää toista tai kolmatta kertaa sen jälkeen kun vanhemmat ovat kertoneet sinulle, että lapsi syö joka päivä kunnon aamiaisen ja menee nukkumaan puoli yhdeksältä. Ei sittenkään, vaikka lapsi tuntuisi väsyneeltä. Voit sanoa, että lapsi on edelleen väsynyt, mutta tässä vaiheessa sen väsymyksen syitä pitää jo etsiä muualta.

Tarkoitan tällä myös sitä, että opettajana sinun pitää hoitaa asiat koulussa. Pidä huoli siitä, että välituntikiusaaminen loppuu, niin ettei vanhempien tai pahimmassa tapauksessa lapsen itsensä tarvitse yrittää hoitaa tätä(kin) asiaa. Voisit yrittää pitää huolta myös siitä, että lapset oppivat ja saavat tarpeellisen tukiopetuksen, jos sitä taritsevat. Älä ajattele, että lapsen oppimis- tai keskittymisvaikeudet ovat "jonkun muun ongelma" - ensin vanhempien ja jos he eivät saa häirikkökakaraansa kuriin niin sitten erityisopettajan, mutta ei sinun, koska sinä opetat vain tavislapsia. Oikeasti näiden(kin) lasten opettaminen ja koulutyön johtaminen on SINUN työsi. Toki saat siihen apua vanhemmilta ja erityisopelta, mutta se on silti ensisijaisesti sinun työsi, koska sinä olet opettaja. Ne nukkumaanmenot ja aamiaiset ja vastaavat on sitten vanhempien työ, johon he voivat saada apua muun muassa sinulta, mutta ei sinä voi ryhtyä niitä "hoitamaan" ja käskyttämään ja ohjeistamaan.

Ja hyvä kodin ja koulun välinen yhteistyö tarkotitaa juuri YHTEIStyötä. Sitä että asioita pohditaan yhdessä ja etsitään lapsen kannalta parhaita ratkaisuja niin että sekä koululla että kodilla on tasa-arvoinen mahdollisuus esittää omia näkemyksiään. Huomaa kuitenkin, että loppupeleissä valta on vanhemmilla: Heille tämä lapsi on ainutlaatuinen itsensä ja he tuntevat hänet. Sinulle hän on lopulta vain yksi sadoista ja tuhansista käsiesi läpi kulkevista oppilasaihioista, joita on niin paljon ettei yhden pieleen menolla lopulta ole niin väliä. Vanhemmat tietävät yleensä oikeasti, mikä on lapsen todellinen etu. Siksi he päättävät, mihin suuntaan sitä "yhtä köyttä" vedetään.

Minä tiedän, että olen varmaan palstamielipiteen mukaan painajaismainen kurlaajavanhempi.TÄmä on kuitenkin mielipide, joka on kehittynyt pitkällisen kokemuksen myötä.

että tietoa tulisi sähköpostilla - vihaan katoavia lappusia.

Että opettajaan saisi helposti yhteyden - meillä toisen lapsen opettaja anoti heti kännykkänumeron ja sähköposti toimii hyvin. Opettaja saattaa itsekin kesken päivänkin kysyä, jotain akuuttia asiaa tekstarilla.

Toiselle voi soittaa vaan opettajan huoneeseen ja sähköposteihin vastaa huonosti.



Ymmärrän, että on kai vanhempia, jotka ova liikaakin yhteydessä opettajaan ja väärään aikaan - mutta voihan sitä ottaa työnumeron (tiedän ettei kaupunki sitä maksa) ja pitää puhelimen illalla kiinni.

Meillä tyttö menee samaan kouluun ekalle missä oli jo eskarivuonna joten monet asiat toivottavasti toimivat yhtä hyvin kuin viime vuonna.



On kiva kuulla miten koulu menee aina silloin tällöin. Jos kaikki menee ihan ok, niin sitten voisi sanoa että kaikki menee ihan ok. En sitten tiedä miten tämän voisi käytännössä toteuttaa. Meillä tuo onnistui niin, että jos olimme opeen yhteydessä jonkun yksittäisen asian vuoksi (esim. hammaslääkäri silloin ja silloin), niin ope samalla kirjoitti pari mukavaa lausetta koulunkäynnistä.



En tietenkään tarkoita että open pitäisi käyttää kaikkia iltojaan sähköpostia vanhemmille kirjoittaen, mutta kyllä meille oli tosi tärkeää kuulla että ujo lapsemme on saanut kavereita ja syökin koulussa ihan kohtalaisen hyvin. Jos taas jotain ongelmaa olisi, niin haluaisimme siitäkin kuulla nopeasti.



Oikeastaan toivoisin, että ope pitäisi nopeasti vanhempainillan ja juuri kertoisi minkä tyylisissä asioissa ja kuinka usein ja miten toivoisi häneen otettavan yhteyttä. Meillä tuollainen vanhempainilta oli jo toukokuussa.



Minusta on ehkä tullut arka ottamaan opeen yhteyttä juuri siksi, että näillä vauvapalstoilla jotkut opettajaksi itseään tituleeraavat henkilöt ovat räkäisesti nauraneet kuinka vanhemmat ovat niin tyhmiä kun luulevat että on soveliasta kysyä opettajalta että juoko se heidän Pricilla maitoa tai ehdottavat että ope muistuttaisi että märät sukat voi vaihtaa toisiin iltapäivällä.

Tähän toivoisin tarkennusta. Eli ymmärränkö oikein, että opettajan ei toivota puuttuvan vanhempien kasvatusmetodeihin? Vai mitä tarkoitit tällä?

Lisäksi kysyisin vielä:

-Mikä on mielestänne hyvää kodin ja koulun välistä yhteistyötä?

-Mitä ette missään tapauksessa halua/toivo? (hyviä esimerkkejä jo tulikin, esim. suosikit ja epätasa-arvoinen kohtelu. -Mitä muuta?)

-Kertokaa myös sellaisista toiveista, joita ehkä ette ole uskaltaneet/kehdanneet sanoa lastenne omalle opelle.

Mainioita vastauksia tullut! Listaan niitä täällä kynä sauhuten.

ELi siltä joka sanoi, että hoida oma työsi ja anna vanhempien hoitaa omansa.

Tarkoitan täkkä sitä, että pidä lähtökohtaisesti vanhempia vähintään tasa-arvoisina kasvatuskumppaneina. Tasa-arvoisina sekä sikäli, että sinä et voi heille määrätä, esimerkiksi mitä lapsesta pitää tai voi "isona tulla" ("tästä lapsesta ei ikinä tule mitään") ja tasa-arvoisina myös sikäli, että kannattaa olettaa vanhempien lähtökohtaisesti olevan vähintään yhtä valistuneita ja koulutettuja kuin sinä. Lähtökohtaisesti pitäisi olettaa, että vanhemmat hoitavat aamaiset ja illalliset ja nukkumaanmenot ihan ilman sun puuttumistasi asiaan. Että asiasta ei tarvitse lässyttää. Ainakaan asiasta ei tarvitse lässyttää enää toista tai kolmatta kertaa sen jälkeen kun vanhemmat ovat kertoneet sinulle, että lapsi syö joka päivä kunnon aamiaisen ja menee nukkumaan puoli yhdeksältä. Ei sittenkään, vaikka lapsi tuntuisi väsyneeltä. Voit sanoa, että lapsi on edelleen väsynyt, mutta tässä vaiheessa sen väsymyksen syitä pitää jo etsiä muualta.

Tarkoitan tällä myös sitä, että opettajana sinun pitää hoitaa asiat koulussa. Pidä huoli siitä, että välituntikiusaaminen loppuu, niin ettei vanhempien tai pahimmassa tapauksessa lapsen itsensä tarvitse yrittää hoitaa tätä(kin) asiaa. Voisit yrittää pitää huolta myös siitä, että lapset oppivat ja saavat tarpeellisen tukiopetuksen, jos sitä taritsevat. Älä ajattele, että lapsen oppimis- tai keskittymisvaikeudet ovat "jonkun muun ongelma" - ensin vanhempien ja jos he eivät saa häirikkökakaraansa kuriin niin sitten erityisopettajan, mutta ei sinun, koska sinä opetat vain tavislapsia. Oikeasti näiden(kin) lasten opettaminen ja koulutyön johtaminen on SINUN työsi. Toki saat siihen apua vanhemmilta ja erityisopelta, mutta se on silti ensisijaisesti sinun työsi, koska sinä olet opettaja. Ne nukkumaanmenot ja aamiaiset ja vastaavat on sitten vanhempien työ, johon he voivat saada apua muun muassa sinulta, mutta ei sinä voi ryhtyä niitä "hoitamaan" ja käskyttämään ja ohjeistamaan.

Ja hyvä kodin ja koulun välinen yhteistyö tarkotitaa juuri YHTEIStyötä. Sitä että asioita pohditaan yhdessä ja etsitään lapsen kannalta parhaita ratkaisuja niin että sekä koululla että kodilla on tasa-arvoinen mahdollisuus esittää omia näkemyksiään. Huomaa kuitenkin, että loppupeleissä valta on vanhemmilla: Heille tämä lapsi on ainutlaatuinen itsensä ja he tuntevat hänet. Sinulle hän on lopulta vain yksi sadoista ja tuhansista käsiesi läpi kulkevista oppilasaihioista, joita on niin paljon ettei yhden pieleen menolla lopulta ole niin väliä. Vanhemmat tietävät yleensä oikeasti, mikä on lapsen todellinen etu. Siksi he päättävät, mihin suuntaan sitä "yhtä köyttä" vedetään.

Minä tiedän, että olen varmaan palstamielipiteen mukaan painajaismainen kurlaajavanhempi.TÄmä on kuitenkin mielipide, joka on kehittynyt pitkällisen kokemuksen myötä.

Juuri näin ajattelinkin sinun tarkoittaneen.Hyvä kuitenkin, että avasit kommenttiasi lisää. Tunnustan nalkuttaneeni edellisten luokkieni vanhemmille juurikin näistä nukkumaanmenoajoista ja aamupaloista *punastuu* Kiitos, kun otit asian esille! :)

helpottaa jokaisen vanhemman työtä, kun voi kotona vedota, että yhteisesti on näin sanottu - ei tarvi vedota, että naaputissa mennään eriaikaan nukkumaan (tosin voihan se olla etteivät noudatat suosituksia - mutta sanottu on)

Toivon myös että vanhempainillassa mm. yhdessä sovittasiin, ettei kouluun saa tulla pyörällä ilman kypärää

Eli tallainen siis minusta open ei pitaisi olla:



Ei pitanyt kuin yhden vanhempainillan ennen huhtikuun loppua. Ei ollut myoskaan vanhempainvartteja. Sanoi aina, etta kaikki on hyvin, vaikka lapset kertoivat kiusaamisesta. Piti ihan sossuasiana sita, etta vanhemmilla on tallainen olematon kuvitelma.



Sanoi, etta eras lapsi oli syyllistynyt johonkin koulun pihalla ja piti aiheesta vanhempien valisen kokouksen, johon kyseisen oppilaan vanhempia ei paastetty.



Haukkui vanhempainillassa poissaolevia vanhempia. Kertoi olleensa tavattoman vasynyt ja etsivansa itselleen tyosuojelun apua.



Mutta tama tapahtui kylla Steiner-koulussa, jossa opettajilla ei ole samanlaista koulutusta kuin peruskoulussa.

Meillä tyttö menee samaan kouluun ekalle missä oli jo eskarivuonna joten monet asiat toivottavasti toimivat yhtä hyvin kuin viime vuonna.

On kiva kuulla miten koulu menee aina silloin tällöin. Jos kaikki menee ihan ok, niin sitten voisi sanoa että kaikki menee ihan ok. En sitten tiedä miten tämän voisi käytännössä toteuttaa. Meillä tuo onnistui niin, että jos olimme opeen yhteydessä jonkun yksittäisen asian vuoksi (esim. hammaslääkäri silloin ja silloin), niin ope samalla kirjoitti pari mukavaa lausetta koulunkäynnistä.

En tietenkään tarkoita että open pitäisi käyttää kaikkia iltojaan sähköpostia vanhemmille kirjoittaen, mutta kyllä meille oli tosi tärkeää kuulla että ujo lapsemme on saanut kavereita ja syökin koulussa ihan kohtalaisen hyvin. Jos taas jotain ongelmaa olisi, niin haluaisimme siitäkin kuulla nopeasti.

Oikeastaan toivoisin, että ope pitäisi nopeasti vanhempainillan ja juuri kertoisi minkä tyylisissä asioissa ja kuinka usein ja miten toivoisi häneen otettavan yhteyttä. Meillä tuollainen vanhempainilta oli jo toukokuussa.

Minusta on ehkä tullut arka ottamaan opeen yhteyttä juuri siksi, että näillä vauvapalstoilla jotkut opettajaksi itseään tituleeraavat henkilöt ovat räkäisesti nauraneet kuinka vanhemmat ovat niin tyhmiä kun luulevat että on soveliasta kysyä opettajalta että juoko se heidän Pricilla maitoa tai ehdottavat että ope muistuttaisi että märät sukat voi vaihtaa toisiin iltapäivällä.

Tässäkin oli hyviä pointteja. Taidanpa ottaa käyttöön tuon että hammaslääkäriasian puitteissa kommentoi myös koulunkäyntiä. Hyvä idea!

Meillä onneksi vanhempainilta on tosi pian ja kirjoitan viikottain kaikille yhteisen viestin, jossa kerron yleisesti kuluneesta viikosta ja tulevan viikon tapahtumista, joten yleistä tietoa saan välitettyä. Olenkin miettinyt, miten saisin annettua oppilaskohtaista palautetta enemmän ja säännöllisemmin.

Juuri näiden "arkojen vanhempien" vuoksi halusin kysellä asiaa täällä, kun usein kysyessäni oppilaiden vanhemmilta asiaa, niin vastaukseksi tulee "ei mitään erityisiä toiveita". Ja kuitenkin vanhempia saattaa kismittää tai ihmetyttää jokin asia.

Kiitos jälleen!

up!

Molemminpuolisen luottamuksen rakentamista.

tunnettujen "vauhtia ja vaarallisia tilanteita" -poikien dominoida luokkatilanteita ja opetusta.

Ikävä kyllä niitä on sellaisiakin vanhempia, joille sanotaan, että lapsi on väsynyt (ja joiden lapsi ei todellakaan mene nukkumaan puoli 9), ja joiden lapsi ei syö (eikä muuten syö kotonakaan). Mutta jotka tuon kertomisen jälkeen sanovat, että muuttavat tapojaan - vaikka eivät sitä teekään. Sen takia joskus asioiden varmistaminen ja jankkaaminen on pakollista.



Toisaalta - luojalle kiitos! - on myös niitä, jotka tekevät kaiken "oikein" tai jotka viimeistään asiasta sanomisella muuttavat tapojaan. Aina näin ei kuitenkaan ole. Kyllä sitä kaiken maailman vipeltäjää mahtuu maailmaan...



Nimim. opettaja, jonka oppilas ei ollut koskaan ensimmäiselle tullessaan mennyt nukkumaan ennen puolta yötä...

Suuri kiitos kaikille vastaajille, vastauksistanne on ollut paljon hyötyä. Osa oli sellaisia, mitä olin uumoillutkin, mutta onneksi tuli myös silmiä avaavia näkökulmia.



Eniten ehkä olen miettinyt sitä, että onko parempi olla esim. kirjallisissa tiedotteissa perinpohjainen ja rautalangasta vääntävä vai ilmasta asiat lyhyesti ja napakasti ja luottaa siihen, että ne vanhemmat, jotka haluavat tarkennusta, pyytävät sitä omin päin. Varmasti vanhempia on tässäkin suhteessa moneen junaan ja asiassa pitänee löytää jonkinlainen keskitie.

että olisit tasapuolinen kaikille oppilaillesi.



sekä osaisit pitää luokassa kuria sekä ymmärtäisit "rangaista" vain niistä pahimmista mokista ettet lähtisi kantelulinjalle pikkuasioista.



onnea sulle ap, kyllä sä pärjäät!

tiedotteissa olla tarkka ja eksakti, koska nimenomaan juuri ne, jotka tarvitsisivat lisätietoa, eivät sitä saa kysyttyä tai eivät edes hoksaa, että he sitä lisätietoa tarvitsisivat.

että olisit tasapuolinen kaikille oppilaillesi.

sekä osaisit pitää luokassa kuria sekä ymmärtäisit "rangaista" vain niistä pahimmista mokista ettet lähtisi kantelulinjalle pikkuasioista.

onnea sulle ap, kyllä sä pärjäät!

Tässäkin asiassa olen törmännyt kahdenlaisiin vanhempiin: toiset haluavat kuulla kaikista välituntikahinoista ja loukkaantuvat, jos olen jättänyt raportoimatta jotakin ja jotkut eivät ole kiinnostuneita "turhista" nahisteluista vaan toivovat opettajan ottavan yhteyttä vain jos sattuu jotain vakavaa (tyyliin jotain hajoaa tai tulee verta päästä).

Opettajan kannalta pulmallista on, jos tällaisten eri ääripäitä edustavien vanhempien muksut tappelevat keskenään, tulee naarmuja, tilanne selvitetään koulussa ja saadaan sovittua. Ilmoittaako kotiin vai ei?