Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olet ajatuksesta, että kandi olisi perustutkinto työelämään, ja vain tutkimus- yms.
Kommentit (22)
Turhauttavaa oli lukea syventävissä opinnoissa tuhansia sivuja teoriaa, jota ei sitten kuitenkaan ole tarvinnut mihinkään gradun jälkeen.
Myös yleissivistäviä opintoja kuten kirjallisuutta ja filosofian historiaa voisi olla pakollisina oppiaineina muillekin kuin juuri ko alojen opiskelijoille. Vaikka kauppatieteiden ja tekniikan opiskelijoilla voisi tehdä hyvää tujaus humanismia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehtiikö siinä sitten oppia kaiken vaadittavan?
Ehtiikö siinä sitten oppia kaiken vaadittavan?
Tuskin maisteri on yhtään sen pätevämpi työelämään. Työssähän ne hommat oikeasti opitaan.
Ei nyt koske tiettyjä aloja kuten lääkäri yms.
Oikeesti jos valmistut kolmekymppisenä maisteriksi ilman mitään työkekemusta niin sun on todella vaikeaa saada koulutusta vastaavaa työtä. Sitten nämä työelämästä vieraantuneet suorittavat sen toisen ja kolmannenkin tutkinnon, mutta eivät kumminkaan löydä tyydyttävää työtä.
Mun mielestä olisi tärkeää saada lyhennettyä sitä parin vuoden hakuaikaa yliopistoon. Eli jotkut kriteerit että yliopistojen sisäänotetuista pitäisi vähintään 90% olla nuoria saman tai edellisen vuoden ylioppilaita.
Ja sitten samalla tehdä avoimen yliopiston väylä toimivammaksi aikuisopiskelijoille.
Vaikka kauppatieteiden ja tekniikan opiskelijoilla voisi tehdä hyvää tujaus humanismia.
Mä taas oon aina ajatellut just toisinpäin, että humanisteille tekisi hyvää saada tujaus todellisesta elämästä :-)
Oikeesti jos valmistut kolmekymppisenä maisteriksi ilman mitään työkekemusta niin sun on todella vaikeaa saada koulutusta vastaavaa työtä. Sitten nämä työelämästä vieraantuneet suorittavat sen toisen ja kolmannenkin tutkinnon, mutta eivät kumminkaan löydä tyydyttävää työtä.
Mun mielestä olisi tärkeää saada lyhennettyä sitä parin vuoden hakuaikaa yliopistoon. Eli jotkut kriteerit että yliopistojen sisäänotetuista pitäisi vähintään 90% olla nuoria saman tai edellisen vuoden ylioppilaita.
Laki kieltää uusien ja vanhojen ylioppilaiden eriarvoisen kohtelun. Eli valinnat on tehtävä yhtäläisin kriteerein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistosta työelämään 21v ikäisenä ja ammattikorkeasta 23v ikäisenä. Jostain syystä sitä tutkintoa kun ei voida supistaa. Ja siivoojan koulutus kestäisi edelleen 3 vuotta.
Valmistuminen viivästyy monilla, koska gradu jää roikkumaan. Onko gradusta oikeasti mitään hyötyä kenellekään, jos ei jatka yliopisto-/tutkijan uralla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmistuminen viivästyy monilla, koska gradu jää roikkumaan. Onko gradusta oikeasti mitään hyötyä kenellekään, jos ei jatka yliopisto-/tutkijan uralla?
ja sen ansiosta pääsi henkiilöstöhallintoon töihin
Akateemisesti suuntautuneiden lisäksi työssäkäyväthän voivat halutessaan täydennyskouluttautua maistereiksi MBA-ohjelmien avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laki kieltää uusien ja vanhojen ylioppilaiden eriarvoisen kohtelun. Eli valinnat on tehtävä yhtäläisin kriteerein.
Musta se on oikeasti aika iso ongelma että aikuisopiskelijat alkavat olla enemmistönä yliopisto-opiskeluja aloittaessa. Parasta olisi jos olisi omat kiintiöt nuorille 18-20-vuotiaille opiskelujen aloittajille. Siis omat kiintiöt nuorisolle, onhan meillä kiintiöt ruotsinkielisillekin.
Enkä tarkoita että aikuisia pitäisi jättää hunningolle vaan avoin yliopisto, muutoskoulutus yms. pitäisi saada toimivimmiksi.
joku aikaisempi, en muista numeroani.
eräästä kunnan toimialasta ja pääsin kunnalle töihin vaikka toisilla hakijoilla oli parempaa työkokemusta. Että on gradusta hyötyä joillekin. Mä voisin kannattaa enemmän sitä, että yliopisto-opintoihin tulisi laadukkaita harjoittelujaksoja, sillä niistä on hyötyä. Ja työelämään siirtymisen nopeuttamista voisi joskus alkaa purkaa siitäkin päästä, että olisi asianmukaisia työsuhteita epävarmojen pätkätöiden sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei tästä ole kuin 30 vuotta kun yläasteen opettajat olivat hum.kandeja, kansakoulunopettajat eivät olleet maistereita ja ekonomit pankinjohtajia.
Enkä ole ollenkaan varma olivatko he sen epäpätevämpiä kun nämä nykyisetkään maisterit.
Laki kieltää uusien ja vanhojen ylioppilaiden eriarvoisen kohtelun. Eli valinnat on tehtävä yhtäläisin kriteerein.
Musta se on oikeasti aika iso ongelma että aikuisopiskelijat alkavat olla enemmistönä yliopisto-opiskeluja aloittaessa. Parasta olisi jos olisi omat kiintiöt nuorille 18-20-vuotiaille opiskelujen aloittajille. Siis omat kiintiöt nuorisolle, onhan meillä kiintiöt ruotsinkielisillekin.
Enkä tarkoita että aikuisia pitäisi jättää hunningolle vaan avoin yliopisto, muutoskoulutus yms. pitäisi saada toimivimmiksi.
joku aikaisempi, en muista numeroani.
Ruotsinkielisten kiintiötkään eivat taida olla ihan lakien mukaisia. Tästähän on tehty kirjallinen kysymys hallitukselle.
Varsinkin kun ne kiintiöt on tietyillä aloilla ylisuuret (kaupallisella alalla kolme kertaa väestöosuuden mukaista osuutta suuremmat).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eräästä kunnan toimialasta ja pääsin kunnalle töihin vaikka toisilla hakijoilla oli parempaa työkokemusta. Että on gradusta hyötyä joillekin. Mä voisin kannattaa enemmän sitä, että yliopisto-opintoihin tulisi laadukkaita harjoittelujaksoja, sillä niistä on hyötyä. Ja työelämään siirtymisen nopeuttamista voisi joskus alkaa purkaa siitäkin päästä, että olisi asianmukaisia työsuhteita epävarmojen pätkätöiden sijaan.
Ja työpaikkoihin tehtävät gradut on varmaan ihan hyvä juttu. TKK:lta valmistuneistahan moni saa ekan varsinaisen työpaikan samasta firmasta, johon on tehnyt dippatyön (kun siellä dippatyöt tehdään lähes aina firmoihin).
Yliopistosta työelämään 21v ikäisenä ja ammattikorkeasta 23v ikäisenä. Jostain syystä sitä tutkintoa kun ei voida supistaa. Ja siivoojan koulutus kestäisi edelleen 3 vuotta.
25-vuotiaana viimeistään pitäisi olla lapsetkin tehtynä ja talolaina otettuna. Muuten ei ole mitään...
Yliopistosta työelämään 21v ikäisenä ja ammattikorkeasta 23v ikäisenä. Jostain syystä sitä tutkintoa kun ei voida supistaa. Ja siivoojan koulutus kestäisi edelleen 3 vuotta.
Itse aloitin kandin tutkinnolla esimiestehtävissä 23-vuotiaana ja siitä olen sitten jatkanut urapolkua ylöspäin. Kertaakaan ei ole ollut uskottavuusongelmia.
25-vuotiaana viimeistään pitäisi olla lapsetkin tehtynä ja talolaina otettuna. Muuten ei ole mitään...
jo maksettuna.
Kandivaiheessa iso osa syventävistä opinnoista vielä puuttuu, opiskelijan "välitutkintona" ok ,mutta ei sillä työelämässsä vielä pitkälle pötki.
Farmasiassa valmistutaan ensin kandiksi eli farmaseutiksi. Opinnot on hyvin pitkälle apteekkityöhön valmistavia. Proviisoriksi, eli maisteriopintoja, jatkaa vain pieni, valikoitu joukko. Meistä tulee isona "pomoja ja tutkijoita". Systeemi on hyvä ja vastaa tällä alalla kysyntään.
Itse ainakin olen kovasti tykännyt kun on oman alan työpaikka (työttömyys on farmaseuteilla lähinnä urbaanilegenda) ja palkkakin paljon parempi kuin kaupassa tms. perus opiskelijatyössä. Ei tartte äitinä tehdä sitten niin paljon töitä leivän eteen :)