Lue keskustelun säännöt.
Lastenpsykiatri: Valta perheissä siirtynyt lapsille
31.07.2011 |
Hesarin nettiuutisissa oli oheinen juttu. Mitä mieltä olette? Itse uskon että tuo pitää aika hyvin paikkaansa, etenkin kun miettii monia tuttujen tai naapureiden lapsia.
"Valta perheissä on siirtynyt vanhemmilta lapsille, sanoo saksalainen lastenpsykiatri Michael Winterhoff.
Nykylapset ovat kurittomia, vastuuttomia ja narsistisia, koska heidän psyykensä on jäänyt pikkulapsen tasolle. Tällaiset lapset ovat vielä aikuisenakin kuin suuria lapsia: he ovat riippuvaisia vanhemmistaan ja heidän elämänhallintansa on nollassa.
Syy on vanhempien, jotka ovat Winterhoffin mukaan epävarmassa maailmassa liian riippuvaisia lastensa rakkaudesta. Tämä johtaa siihen, että vanhemmat käyttävät lapsiaan emotionaalisesti hyväkseen: he kerjäävät lapsiltaan rakkautta, kohtelevat heitä tasa-arvoisina kumppaneina tai samastuvat lapseensa niin, etteivät voi uskoa tämän tekevän mitään väärin.
Seuraus on se, että lasten on aikuistuttuaankin vaikea ottaa vastuuta, olla täsmällisiä tai hankkia töitä.
"Tämä on kulttuurimme tuho", sanoo Winterhoff, joka on julkaissut Saksassa kolme lastenkasvatusta käsittelevää kirjaa.
Winterhoffin arvion mukaan saksalaislapsista jopa 60–70 prosenttia on häiriintyneitä, että mutta ongelma koskee koko hyvinvoivaa maailmaa."
Kommentit (178)
että teini-ikäisellä pitää olla oma huone. Tämä siksi, että teinillä pitää olla jo oma yksityisyytensä ja rauhansa. Tästä luin juuri lehdestä ja vastaajana oli lasten psykiatri.
Kännyköistä. Minusta on hyvä, että kaikilla on oma puhelin, josta saadaan tarvittaessa kiinni tai voi soittaa, jos on hätä. Kaikissa asioissa ei voi naiivisti vedota, että kun ennen wanhaan mentiin hevosella kauppaan ja leikittiin puuhevosilla. Kyllä nykyaikaan on tullut myös hyviä muutoksia, mm. se, että lasta ei saa fyysisesti kurittaa, perheiden ongelmiin puututaan aikaisemmin jne.
Ja EDELLEEN, koko aihe koski sitä, että lasta ei kasvateta ja hän on kuriton! Itse rikkaasta perheestä kotoisin ja olin erittäin hyvin kasvatettu lapsi/nuori.
Eli oli lapsella vähän materiaa tai paljon materiaa, niin lapsi pitää olla kunnolla kasvatettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Eli kun lapsesi ovat teinejä, ette ota heitä enää ulkomaille jos lähdette lomalle koska vähempikin riittää heille. Teinit saavat jäädä kotiin. Kielikursseja ei kannata haaveillakaan (olen itse ollut kahdella kielikurssilla ja olivat todella hyödyllisiä kielen oppimisen kannalta). Jos lapsesi harrastaa urheilua niin sinä lopetat sen heti kun lapsesi kasvaa teiniksi. Sinänsä sääli, koska se laji voi olla lapselle todella tärkeä. Mutta toki kasvatuksellisesti on tärkeää näyttää teinille kaapin paikka, että meidän perheessä ei teinit perkele urheile, eikä käytä vanhempien rahaa."
Ei vaan laitan lapseni valitsemaan. Haluaako hän esimerkiksi ulkomaan lomamatkan vai kielikurssin? Jos hän haluaa harrastaa kallista urheiluharrastusta, hän ei saa jotakin muuta, esim. omaa läppäriä. Jos taas hän harrastaa tietokoneita, ostan laadukkaan tietokoneen, mutta en maksa kallista urheiluharrastusta.
Opetan, että elämässä asiat ovat vaihtoehtoisia. Tärkeisiin asioihin voi sijoittaa rahaa enemmänkin, mutta asiat pitää priorisoida. Teini saa laittaa asiansa tärkeysjärjestykseen, ja kaikkea ei tule saamaan. Jo nyt lapseni joutuu valitsemaan. Hän miettii ja pohtii, valitsee ja on tyytyväinen.
Itselläni on peruspuhelin, maksoi 24 euroa. Puhelinlaskuni ovat 10 euroa/kk. Pidän ihmisiin yhteyttä netin kautta. Jos teinilläni olisi oma läppäri, hänellä toki olisi oma puhelin, mutta se olisi vain perusmalli, kuten itsellänikin, ja edellyttäisin, että hän pääsääntöisesti pitää yhteyttä ihmisiin tietokoneensa kautta. Mutta jos taas teini haluaa kalliin puhelimen, hän saa sen, mutta omaa läppäriä ei tipu. Olkoon sitten sillä kännykällä yhteyksissä ihmisiin.
Samoin muiden asioiden suhteen, kavereiden, merkkivaatteiden jne. Itse esim. ostan hyvät kengät ja laadukkaat ulkovaatteet, mutta arkivaatteet ovat H&M:lta. Teinikin saisi laadukkaita merkkivaatteita, mutta vain osan. Samoin kavereiden kanssa hengailu. Jos haluaa käydä toistuvasti leffassa ja ravintolassa, ei kyllä enää mennä festareille. Tai sitten voi nähdä kavereita edullisemmissa merkeissä arkisin ja tehdä harvakseltaan festari- tai jonkin muun kallimman reissun kavereiden kanssa.
että teini-ikäisellä pitää olla oma huone. Tämä siksi, että teinillä pitää olla jo oma yksityisyytensä ja rauhansa. Tästä luin juuri lehdestä ja vastaajana oli lasten psykiatri.
mitä nykyään MYÖS kasvatusalan asiantuntijat harrastaa. Onhan se varmasti kivempaa ja helpompaa ja mukavampaa, jos on se oma huone ja oma rauha. Mutta mun mielestä on jotain pielessä lastenpsykiatriassa, jos aletaan mitata ihmisen terveyttä sillä, mitä kaikkea materiaa sillä on ja on ollut! Samaa äimistelin silloin, kun uutisoitiin lasten ja nuorten kokemasta köyhyydestä. Kun tuntui, että se koko köyhyys nähtiin vain tavaroiden kautta. Myös asiantuntijat näkivät köyhyyden tällä tavalla (luksus)hyödykkeiden puuttumisena.
Sitäkö tää elämä nykyään on? Tavaraa?!
Mutta sitähän meille vanhemmille koko ajan MYYDÄÄN. Mainostajat ratsastaa vanhempien huonolla omallatunnolla ja saa meidät uskomaan, että jonkunmerkkisessä toppahaalarissa pojotellessaan taapero on onnellisempi kuin jonkun toisen merkkisessä haalarissa.
Kiitos fiksusta kirjoituksestasi. Toivottavasti minunkin lapseni opettaja on tulevaisuudessa yhtä jämäkkä kuin sinä. Kyllä minäkin muistan nuoruudessani (90-luvulla) että koulussa ei olisi haluttu jotain tiettyä asiaa opetella ja kyseenalaistettiin sen tarvittavuutta. Ehkä asia perusteltiin, en muista, mutta ei minusta kaikkea tarvitse perustella kaikille. Jos opettaja sanoo että tämä aihe kuuluu opetussuunnitelmaan ja osa teistä tulee tarvitsemaan sitä tulevaisuudessa niin sen pitäisi riittää. Totta kai on hyvä jos opettaja saa tunnit motivoiviksi ja mielenkiintoisiksi, mutta kun 14-vuotias on sitä mieltä että minä en tule ikinä tarvitsemaan prosenttilaskuja, enkä niitä opettele, ihan sama mitä sanot, niin eihän niitä nyt silti voi jättää opettamatta koko luokalle. Joka luokassa on kuitenkin niitäkin, jotka ihan oiekasti haluavat oppia ja joita turhan kyselijät ja tahallaan opettajan aikaa vievät ärsyttävät.
On tietysti hyvä asia että nykyisin lapset ja nuoret oppivat itse hakemaan tietoja ja kyseenalaistamaan, mutta ihan kaikkea ei oikeasti voi eikä tarvitse kyseenalaistaa eikä kaikkeen voi vaikuttaa. Ei lapselle tarvitse erikseen luoda pettymyksiä mutta kaikki ei aina ole kivaa ja silti ne vain täytyy sietää ja joskus tehdä tylsiäkin juttuja. Ei se ole mitään lapsen alistamista, jos vaatii noudattamaan sääntöjä ja kunnioittamaan muita.
että teini-ikäisellä pitää olla oma huone. Tämä siksi, että teinillä pitää olla jo oma yksityisyytensä ja rauhansa. Tästä luin juuri lehdestä ja vastaajana oli lasten psykiatri.
mitä nykyään MYÖS kasvatusalan asiantuntijat harrastaa. Onhan se varmasti kivempaa ja helpompaa ja mukavampaa, jos on se oma huone ja oma rauha. Mutta mun mielestä on jotain pielessä lastenpsykiatriassa, jos aletaan mitata ihmisen terveyttä sillä, mitä kaikkea materiaa sillä on ja on ollut! Samaa äimistelin silloin, kun uutisoitiin lasten ja nuorten kokemasta köyhyydestä. Kun tuntui, että se koko köyhyys nähtiin vain tavaroiden kautta. Myös asiantuntijat näkivät köyhyyden tällä tavalla (luksus)hyödykkeiden puuttumisena.
Sitäkö tää elämä nykyään on? Tavaraa?!
Mutta sitähän meille vanhemmille koko ajan MYYDÄÄN. Mainostajat ratsastaa vanhempien huonolla omallatunnolla ja saa meidät uskomaan, että jonkunmerkkisessä toppahaalarissa pojotellessaan taapero on onnellisempi kuin jonkun toisen merkkisessä haalarissa.
todella tympeää jakaa huone, kun olin esim. 15 v. Teini tosiaan kaipaa jo omaa rauhaa.
Ja ehkä lastenpsykiatrit tietävät paremmin, mitä av-mamma.
Ja kun tämä ketju on mennyt HIEMAN sivuraiteille.
Oli kyse siitä, että lapset ovat kurittomia ja eivät käyttäydy. Ei sillä ole mitään tekoa sen kanssa, onko lapsella känny vai soittaako Elviira-mummin lankaveivattavalla. Oli lapsi sitten rikkaasta tai köyhästä perheestä, pitää osata käyttäytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
surullinen olo tuon professorin kirjoituksesta. Minulla itselläni on erilainen näkemys asioista. Mielestäni on hyvin mukavia perheitä, joiden lapsilla asiat ovat hyvin ja nk. perheitä, joilla hankalia ongelmia, joihin yhteiskunnan tasolta voitaisiin vaikuttaa niin halutessa, esim. pätkätyöt, asuntojen kalliit hinnat jne. En todellakaan usko, että noin suuri osa lapsista on häiriintyneitä. Luulisi professorin ymmärtävän kuitenkin, että lapset ovat lapsia. Ei kai hänellä itsellään vain ole narsistinen persoonallisuushäiriö? :D
Ehkä olen kasvanut lintukodossa, mutta suurinosa lapsista on ihan hyvätapaisia ja mukavia lapsia.
lapset ja nuoret tulevat ns. rikkaista perheistä, missä lapsilla on paljon tavaraa jne. Ovat fiksuja, hyväkäytöksisiä, menestyvät koulussa, ovat avarakatseisia, eivätkä esim. rasistisia. Ja vanhemmat kouluttautuneita ja hyvissä ammateissa.
Sitten taas tiedän muutaman ns. lähiölapsen/nuoren, joilla paskaiset vaatteet, käytösongelmia, varastelevat, tatuoituna natsimerkkejä käteen jne. Vanhemmat käyvät sossunluukulla.
Eli aivan turhaa väittää, että jos lapsella on varakas koti, niin lapsi ei käyttäydy, usein asia on TÄYSIN päinvastoin. Toki esimerkit olivat kärjistettyjä.
Itse olen keskituloinen, ettei ole omaa lehmää ojassa. Kasvoin myös keskituloisessa kodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
surullinen olo tuon professorin kirjoituksesta. Minulla itselläni on erilainen näkemys asioista. Mielestäni on hyvin mukavia perheitä, joiden lapsilla asiat ovat hyvin ja nk. perheitä, joilla hankalia ongelmia, joihin yhteiskunnan tasolta voitaisiin vaikuttaa niin halutessa, esim. pätkätyöt, asuntojen kalliit hinnat jne. En todellakaan usko, että noin suuri osa lapsista on häiriintyneitä. Luulisi professorin ymmärtävän kuitenkin, että lapset ovat lapsia. Ei kai hänellä itsellään vain ole narsistinen persoonallisuushäiriö? :D
Ehkä olen kasvanut lintukodossa, mutta suurinosa lapsista on ihan hyvätapaisia ja mukavia lapsia.
"Ei kai hänellä itsellään vain ole narsistinen persoonallisuushäiriö? :D
"
Hih, ihan sama tuli mieleen! Niin oudolta teksti kuulosti. En minä kanssa ole kamalia lapsia nähnyt, vaikka kymmeniä ja kymmeniä olen tavannut. Ehkä sitten elän jossain ihmeen erikoislaatuisessa paikassa erikoislaatuisten ihmisten ympäröimänä tai jotain.. Kaikki ketkä tunnen, ovat ihan tavallisia lapsia ja aikuiset aikuisia. Yrittääköhän ukkeli vain myydä jotain kirjaansa tms?
lapset ja nuoret tulevat ns. rikkaista perheistä, missä lapsilla on paljon tavaraa jne. Ovat fiksuja, hyväkäytöksisiä, menestyvät koulussa, ovat avarakatseisia, eivätkä esim. rasistisia. Ja vanhemmat kouluttautuneita ja hyvissä ammateissa.
Sitten taas tiedän muutaman ns. lähiölapsen/nuoren, joilla paskaiset vaatteet, käytösongelmia, varastelevat, tatuoituna natsimerkkejä käteen jne. Vanhemmat käyvät sossunluukulla.
Eli aivan turhaa väittää, että jos lapsella on varakas koti, niin lapsi ei käyttäydy, usein asia on TÄYSIN päinvastoin. Toki esimerkit olivat kärjistettyjä.
Itse olen keskituloinen, ettei ole omaa lehmää ojassa. Kasvoin myös keskituloisessa kodissa.
Erityisesti naisen sosioekonominen asema vaikuttaa ihan valtavasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50, en ole väittänyt mitään tuollaista.O-pet-te-le lu-ke-maan...
t. 49
Jos sinusta tuntuu useinkin, että ihmiset ymmärtävät sinut "väärin".
Mistäpä tässä nyt ollaan keskusteltu, hmmmm...? On keskusteltu siitä, että vanhemmat tekevät kasvatusvirheitä ja lapset sen vuoksi kasvavat vinoon.
Siihen sinä, että juu, metkaa kun niitten takia sitten tarvitaan niitä asiantuntijoita niin paljon.
Johon minä, että äläpä nyt kumminkaan kaikkia diagnosoituja niputa "väärin kasvatetuiksi". Kun kumminkin diagnoosin saaneista on iso osa synnynnäisen neurologisen ongelman kärsijöitä.
Eli ns. ongelmalapsista vain osa on EDES tuon saksalaisproffan mukaan vanhempien "tekemiä".
That's all.
Meillä oli siskoni kanssa omat huoneet. Siihen aikaan ei ollut kännyköitä, mutta ulkomaille pääsimme vanhempiemme matkassa teineinäkin. Ei jätetty meitä yksin kotiin vanhempien rahapulan takia siksi aikaa kun vanhemmat lähti viikoksi aurinkorannalle.
Varaa oli myös maksaa minun lentopalloharrastukseni ja siskon pianonsoittokurssit.
Kummatkin olemme pärjänneet elämässä hyvin ja meillä on vanhempien kanssa hyvät välit. Toisin on joillan niillä vähävaraisemmilla, jotka jakoivat sen huoneen (kun se on nyt niin kasvattavaa), kulkivat huonoissa vaatteissa ja siihen aikaan saivat sossulta vaatelappuja. Niitä nimittäin jaettiin koulussa 70-luvulla. Enemmän heillä oli alkoholin väärinkäyttöä ja rikollista toimintaa. Opiskelut eivät sujuneet, vaikka joutuivat kasvatuksellisesti jakamaan kaiken.
Saman huomaan nytkin. Meillä on varaa pitää sen kokoista kotia, että lapsilla on omat huoneet ja on omat puhelimet ja tietokoneet huoneissaan. Jokaisella jopa oma televisio. Ovat hyvätapaisia. Opettajat kehuvat kovasti ja ovat luokkansa parhaimmasta päästä.
Ne luokkakaverit, joilla taas ei ole varaa kielikursseihin, eikä omiin huoneisiin, eikä muuhunkaan, taas ilmenee paljon enemmän häiriökäyttäytymistä ja alkoholinkäyttöä alaikäisenä, sekä teiniraskauksia.
Eli ei se oma kännykkä ja tietokone todellakaan pilaa lasta vaan se, miten lasta kasvatetaan ja arvostetaan.
Jos joku jättää alaikäisen murrosikäisen kotiin kahdeksi viikoksi yksin siksi, että lapsi haluaa kielikurssille niin mitä äiti luulee kasvatuksellisesti voittavansa tässä. Äiti makaa aurinkorannalla ja murrosikäinen on kotona yksin. Mitä hyvää sillä saavutetaan?
Ennen oli tavallista, että teinit jakoivat huoneen. Nykyajan teinit eivät voi jakaa edes läppäriä. Siinä menee hyvä mahdollisuus oppia paljon. Miten teininne aikuisena kykenee jakamaan työhuoneensa ja läppärinsä työkaverinsa kanssa? Miten hän kykenee jakamaan rahansa, aikansa, asuntonsa, jne puolisonsa tai lastensa kanssa? Itsekkyys kasvaa. Mielestäni on tärkeää, että teineillä olisi jokin heille tärkeä päivittäin jaettava asia esim. läppäri. Kummasti auttaa ottamaan toista huomioon, lykkäämään omia mielitekojaan ja sunnittelemaan ja sopimaan. Mutta ei, perheessä pitää olla vähintään 3 autoa. Miehelle oma, vaimolle oma ja teinille oma. Muuten joku joutuisi joustamaan. Omat huoneet pitää olla jokaiselle. Samoin läppärit, puhelimet, televisiot jne. Ennen jaettiin enemmän. Perheessä oli vain yksi auto. Puhelin jaetiin, samoin tv. Nykyaikana kaikki on omaa, mutta ihmiset ovatkin itsekeskeisiä omaa napaa hoivaavia. Riitahan siitä tulisi jos vuorotellen pitäisi nettiä käyttää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettele sinä nyt vain lukemaan. Lu-ke-maan.
49
todella tympeää jakaa huone, kun olin esim. 15 v. Teini tosiaan kaipaa jo omaa rauhaa.Ja ehkä lastenpsykiatrit tietävät paremmin, mitä av-mamma.
Minustakin oli tympeää, mutta jaoin silti ja onnistuin elämään teini-ikää ihan huolella. Mutta kai mä nyt olen jollain erikoisella tavalla häiriintynyt, kuten myös mieheni, joka myös jakoi huoneen veljensä kanssa.
Mutta okei, palataan vaan raiteille. Vaikka itse asiassa käsitin, että tuon jutun proffa ei kritisoinut mitään kovin yksittäistä tapaa lasten kasvatuksessa, vaan laajemmin koko länsimaista tyyliä suhtautua lapsiin. Mun mielestä siinä ollaan samalla tavalla vinksallaan kuin tämän kulutuskulttuurin suhteen, ne ovat molemmat pätkiä samasta lankakerästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuota väitettä. Vanhempien syyllistäminen on helppoa populismia, koska vanhemmat syyllistyvät niin helposti. Syystä että yhteiskunta ei nykyään luota pätkääkään vanhempien kykyyn kasvattaa lapsiaan. Yhteiskunnan silmissä jokainen vanhempi on epäilyttävä tyyppi, jota täytyy valvoa enemmän tai vähemmän ja jonka lapsille ammattikasvattajan hoiva on parempaa kuin omien vanhempien. Lisäksi mikään, mitä vanhempana teet, ei ole oikein. Esimerkki; meillä kaksivuotias huolehtii itse lämpiminä päivinä siitä, että hakee jääkaapista vesipullon, juo siitä ja laittaa takaisin jääkaappiin. Minä huolehdin sitten siitä, että saa jokaisen ruuan ja välipalan mukana riittävästi nestettä. Normaalia ja tavallista. Silti luin lehdestä lasten huonosta hoidosta, johon oli esimerkiksi valittu juuri se, että parivuotias joutuu (!! ei siis saa, vaan joutuu, reppana) hakemaan itse itselleen juotavaa kun on janoinen. Ja että tämä on esimerkkinä lasta laiminlyövästä kasvatuksesta, jossa lapselta vaaditaan liiallista itsenäisyyttä. Käsittämätöntä!
on kyllä eronsa, et taida ymmärtää nyansseja.Joku lapsi joutuu itse reagoimaan ja ottamaan vastuuta janoisena vaikka sun erinomaisessa perheessä lapsi saa turvallisesti harjoitella pieniä omatoimisuuksia. Ja olen täysin eri mieltä, kyllä monen vanhemman kuuluukin syyllistyä, jos lapsen kehitykselliset tarpeet eivät oman mukavuudenhalun tai jonkun muun syyn vuoksi. Vastuu lapsista on tärkeämpää kuin vanhempien suojeleminen epämukavilta tosi-asioilta. Mut hyvä jos sä koet olevasi erinomainen vanhempi.
varmasti sen paremman perheen vesat olisivat olleet hyvinkäyttäytyviä vaikka olisivatkin joutuneet jakamaan huoneensa. Koska perheen vanhemmilla oli todennäköisesti voimavaroja kasvattaa. Ei tavarat kasvata, vaan vanhemmat! Vanhemmat totta kai myös opettaa suhtautumista tavaraan. Ehkä siinä paremmassakin perheessä oli jotain rajoja; ehkä ei tullut sitä ponia, ehkä ei saatu joka ikistä merkkivaatetta, mitä keksittiin kinuta.
Lapseni kaverin perhettä pidin pitkään oikein ihanneperheenä: kuri on perheessä ankara ja lapset omaavat kyllä halutessaan oikein hyvät käytöstavat. Näennäisesti oikein mallilapset siis. Enemmän heihin tutustuessani olen huomannut kuitenkin että nämä pyhäkoululapset ovat juuri niitä veemäisiä porukan pomoja toisten lasten keskuudessa, hyvin taitavia manipuloijia ja jopa kiusaajia.
Jakomäkeä ja Kauniaista, niin veikkaan, että näkyy lasten käytöksessä, mistä oloista lapsi on.
Minä olen ns. paremmasta perheestä kotoisin
Meillä oli siskoni kanssa omat huoneet. Siihen aikaan ei ollut kännyköitä, mutta ulkomaille pääsimme vanhempiemme matkassa teineinäkin. Ei jätetty meitä yksin kotiin vanhempien rahapulan takia siksi aikaa kun vanhemmat lähti viikoksi aurinkorannalle.
Varaa oli myös maksaa minun lentopalloharrastukseni ja siskon pianonsoittokurssit.
Kummatkin olemme pärjänneet elämässä hyvin ja meillä on vanhempien kanssa hyvät välit. Toisin on joillan niillä vähävaraisemmilla, jotka jakoivat sen huoneen (kun se on nyt niin kasvattavaa), kulkivat huonoissa vaatteissa ja siihen aikaan saivat sossulta vaatelappuja. Niitä nimittäin jaettiin koulussa 70-luvulla. Enemmän heillä oli alkoholin väärinkäyttöä ja rikollista toimintaa. Opiskelut eivät sujuneet, vaikka joutuivat kasvatuksellisesti jakamaan kaiken.
Saman huomaan nytkin. Meillä on varaa pitää sen kokoista kotia, että lapsilla on omat huoneet ja on omat puhelimet ja tietokoneet huoneissaan. Jokaisella jopa oma televisio. Ovat hyvätapaisia. Opettajat kehuvat kovasti ja ovat luokkansa parhaimmasta päästä.
Ne luokkakaverit, joilla taas ei ole varaa kielikursseihin, eikä omiin huoneisiin, eikä muuhunkaan, taas ilmenee paljon enemmän häiriökäyttäytymistä ja alkoholinkäyttöä alaikäisenä, sekä teiniraskauksia.
Eli ei se oma kännykkä ja tietokone todellakaan pilaa lasta vaan se, miten lasta kasvatetaan ja arvostetaan.
Jos joku jättää alaikäisen murrosikäisen kotiin kahdeksi viikoksi yksin siksi, että lapsi haluaa kielikurssille niin mitä äiti luulee kasvatuksellisesti voittavansa tässä. Äiti makaa aurinkorannalla ja murrosikäinen on kotona yksin. Mitä hyvää sillä saavutetaan?
Piiskaa vaan lapsille
Fyysinen kuritus on kielletty laissa. Minä ainakin osaan kasvattaa lapsiani ilman fyysistä kuritusta.
Kyse oli siitä, että nykyajan lapset kurittomia. Totta kai ovat, koska osa vanhemmista ei osaa kasvattaa, sitten nämä lapsukaiset terrorisoivat koululuokkaa ja kotiaan.
Ennen oli tavallista, että teinit jakoivat huoneen. Nykyajan teinit eivät voi jakaa edes läppäriä. Siinä menee hyvä mahdollisuus oppia paljon. Miten teininne aikuisena kykenee jakamaan työhuoneensa ja läppärinsä työkaverinsa kanssa? Miten hän kykenee jakamaan rahansa, aikansa, asuntonsa, jne puolisonsa tai lastensa kanssa? Itsekkyys kasvaa.
Mielestäni on tärkeää, että teineillä olisi jokin heille tärkeä päivittäin jaettava asia esim. läppäri. Kummasti auttaa ottamaan toista huomioon, lykkäämään omia mielitekojaan ja sunnittelemaan ja sopimaan.
Mutta ei, perheessä pitää olla vähintään 3 autoa. Miehelle oma, vaimolle oma ja teinille oma. Muuten joku joutuisi joustamaan. Omat huoneet pitää olla jokaiselle. Samoin läppärit, puhelimet, televisiot jne.
Ennen jaettiin enemmän. Perheessä oli vain yksi auto. Puhelin jaetiin, samoin tv. Nykyaikana kaikki on omaa, mutta ihmiset ovatkin itsekeskeisiä omaa napaa hoivaavia. Riitahan siitä tulisi jos vuorotellen pitäisi nettiä käyttää...