Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Arghhh! Miksi on niin hiton vaikeaa vastata kutsuun "kyllä" tai "ei"?
29.07.2011 |
Meillä juhlitaan synttäreitä sunnuntaina, ja laitoin hyvissä ajoin kutsut. Noin puolet vastasi. Tänään soitin tai viestitin kaikille, jotka eivät ole vastanneet - ja yleisin vastaus oli "me tullaan ehkä".
Miten ihmeessä voi olla niin vaikeaa tietää, pääseekö tulemaan ylihuomenna vai ei? Minulle olisi tärkeää tietää, millaisiin tarjoiluihin varaudun (syöjien määrä + erikoisruokavaliot).
Suurin osa näistä "ehkä"-ihmisistä on aikuisia (mukaanlukien esim. synttärisankarin mummo), ja kaikki tulevat lähiseudulta, joten luulisi, että he pystyisivät suunnittelemaan elämäänsä kahden päivän päähän. Mutta ei.
Auttkaa ymmärtämään, olenko jotenkin tyhmä kun en tajua tätä?
Kommentit (95)
Kyllä minusta entisaikaan nimenomaan ajateltiin muitakin kuin itseä. Eipä silloin kyselty tulemisia vaan kaikkien oletettiin tulevan ja jos joku ei päässyt niin hän sitten ilmoitti esteestään. En tiedä miten teillä muilla oli mutta kyllä minun lapsuudessani aina oli paikalla mummot ja kummit, serkut vanhempineen.
Maanviljelijäsetäni ei useinkaan päässyt tiettynä vuodenaikana oleville synttäreille, koska puinti oli tehtävä hyvän sään aikana, tai joku saattoi olla kipeänä tai muuta vastaavaa. Mutta ei silloin kyllä annettu ehkä-vastauksia. Minusta tuo ehkä tarkoittaa samaa kuin että tulen jos sattuu huvittamaan ja on aika tökeröä käytöstä.
Tokihan kaikille tulee esteitä mutta miksi ihmeessä niistä ei voida ilmoittaa? Ja joskus on tilanteita ettei oikeasti tiedä ennen kuin viime hetkellä pääseekö, mutta aika harvoin kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos tulee jos sattuu huvittamaan?
Ei kai se juhla mikään velvollisuus ole vaan huvi niinku lähinnä kuitenkin?
en halua enää sitoa itseäni mihinkään enkä lupaa mitään mikä mun sitten täytyisi pitää.
Epäkohteliasta tai ei, ihan sama mutta en halua luvata mitään mitä en ehkä haluakaan pitää.
Usein kylläkin vastaan ei, jos kutsuja kovasti haluaa tietää.
Miksi kutsu jonnekin on "itsensä sitomista"? Mikä sinua noin kovasti ahdistaa?
syntymäpäivät on velvollisuus, mikä menee kaiken edelle. Jos et tule niin palstamamma mustaksi muuttuu ja suuttuu ja poksahtaa palasiksi. Ja se on kuule sun syy sitte, nih.
jos tulee jos sattuu huvittamaan?
Ei kai se juhla mikään velvollisuus ole vaan huvi niinku lähinnä kuitenkin?
syntymäpäivät on velvollisuus, mikä menee kaiken edelle. Jos et tule niin palstamamma mustaksi muuttuu ja suuttuu ja poksahtaa palasiksi. Ja se on kuule sun syy sitte, nih.
jos tulee jos sattuu huvittamaan?
Ei kai se juhla mikään velvollisuus ole vaan huvi niinku lähinnä kuitenkin?
Kukaan ei kai täällä ole mesonnut siitä, että sanotaan ei. Kyse on siitä, että ei nimenomaan osata sanoa ei, ja sitten sanotaan ehkä.
Vähän suoraselkäisyyttä, kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos tulee jos sattuu huvittamaan?
Ei kai se juhla mikään velvollisuus ole vaan huvi niinku lähinnä kuitenkin?
onko juhla järjestetty sinun vai päivänsankarin kunniaksi? Muut niinkuin ikäänkuin tulevat juhlimaan sitä sankaria, ja silloin juhlan ei ole ensisijaisesti tarkoitus olla SINUN huvisi. Ja jos et sitä kestä, niin älä mene. Voit kuitenkin ilmoittaa siitä.
Ehkäilijöille ei ehkä kannata leipoo?
Meidän lapsella on kesäsynttärit ja sama juttu: ei kutsuun vastata vaikka kuinka pyydettäis.
Itse olen sitä mieltä, että KIRJALLISEEN kutsuut pitää aina vastata KIRJALLISESTI sekä napakasti. Esim. tekstiviestillä, sähköpostilla tms. Edes napakasti sanomalle puhelimessa tai kohdatusten: tulemme/ emme tule.
Sitten, jos kutsu on luokkaa futistreenien kentänlaidalla joku mamma mainitsee, että "pekalla on muutes synttärit ylihuomenne, tervetuloa kylään", niin hyvinkin saatan vastata "ehkä". Kutsun järjestäjä ei vaikuta lainkaan siltä, että olisi nähnyt hirveämmin vaivaa...
Ja sitten tarjoiluihin.
ÄLÄ näe vaivaa. Itse olen kasvissyöjä ja mua enemmänkin kauhistuttaa ajatus, että joku leipoo ja kokkaa mulle sen "oman" ruuan. Tulee jotenkin vaikea olo siitä...
Hyvä perussääntö on, että jos et tiedä mimmosia erikoisruokavalioihmisiä paikalle on tulossa, niin tee joku vegaaniruoka, joka sopii varmasti niin maitoallergikolle, kasvissyöjälle kuin gluteenittoman ruuan ystävällekin. Lasten kohdalla taipuisin hankkimaan mehujäitä pakkaseen ja ostaisin tarjolle myös marjoja/hedelmiä sekä tekisin jonkun karppikakun. Semmosia ruokia siis, jotka menee muillekin vieraille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että on suht uusi tapa, että esim. aikuisten synttäreille (ja lastenkin) pitää vastata, tuleeko. Ainakin kotiseudullani on pidetty aina syntymäpäiviä tyyliin, kutsutaan ja tarjoilua varataan niin, että tulee, ketä tulee ja ylimääräisetkään ei haittaa. Eli ei ne mummot ymmärrä, että nykyään kaikki on niin tarkaa ja jokaiselle lasketaan kalorimäärä melkein, mitä heille tarjotaan. Eli itsekin pidän vanhanajan kutsuja. En vaadi vastauspyyntöjä, enkä lahjalistoja. Juhlakalua tulee juhlimaan, kuka ehtii. Tarjottavaa riittää kaikille.
Ehkäilijöille ei ehkä kannata leipoo?
Meidän lapsella on kesäsynttärit ja sama juttu: ei kutsuun vastata vaikka kuinka pyydettäis.
Itse olen sitä mieltä, että KIRJALLISEEN kutsuut pitää aina vastata KIRJALLISESTI sekä napakasti. Esim. tekstiviestillä, sähköpostilla tms. Edes napakasti sanomalle puhelimessa tai kohdatusten: tulemme/ emme tule.
Sitten, jos kutsu on luokkaa futistreenien kentänlaidalla joku mamma mainitsee, että "pekalla on muutes synttärit ylihuomenne, tervetuloa kylään", niin hyvinkin saatan vastata "ehkä". Kutsun järjestäjä ei vaikuta lainkaan siltä, että olisi nähnyt hirveämmin vaivaa...
Ja sitten tarjoiluihin.
ÄLÄ näe vaivaa. Itse olen kasvissyöjä ja mua enemmänkin kauhistuttaa ajatus, että joku leipoo ja kokkaa mulle sen "oman" ruuan. Tulee jotenkin vaikea olo siitä...
Hyvä perussääntö on, että jos et tiedä mimmosia erikoisruokavalioihmisiä paikalle on tulossa, niin tee joku vegaaniruoka, joka sopii varmasti niin maitoallergikolle, kasvissyöjälle kuin gluteenittoman ruuan ystävällekin. Lasten kohdalla taipuisin hankkimaan mehujäitä pakkaseen ja ostaisin tarjolle myös marjoja/hedelmiä sekä tekisin jonkun karppikakun. Semmosia ruokia siis, jotka menee muillekin vieraille.
Kiitos, lohduttaa tietää, että maailmassa on vielä edes jonkin verran ihmisiä, jotka hallitsevat normaalit käytöstavat. Ihan samalla tavalla ajattelen itsekin: kirjalliseen kutsuun vastataan, pikaiseen heittoon "tulkaa jos ehitte" ei tarvitse vastata niin tarkasti.
Tosiaan päädyin ehdotusten perusteella siihen, että laitan vähän ylimääräistä ruokaa, mutta vain vähän; erikoisruokavalioita en huomioi ehkäilijöiden osalta kuin enintään jollakin säilyvällä, valmiilla tarjoomuksella (esim. gluteenittomat keksit, hedelmät).
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syntymäpäivät on velvollisuus, mikä menee kaiken edelle. Jos et tule niin palstamamma mustaksi muuttuu ja suuttuu ja poksahtaa palasiksi. Ja se on kuule sun syy sitte, nih.
ja onko teilläkin lasten syntymäpäivät vaan velvollisuus ja ihan sama kuka tulee? mitäs jos rupeaisitte kohtelemaan ihmisiä samalla tavalla kuin haluatte itseänne kohdeltavan.
Onko sinulla sitäpaitsi paljonkin vikaa tuossa luetun ymmärtämisessä? kyse ei ole siitä että muututaan mustaksi jos joku ei tule. Ärsyttää vehtaajat jotka ei saa sanottua.
Ja kertaakaan en ole vaatinut vastauspyyntöä tms.
Mutta meille on aina kuulemma ollut juhliin kiva tulla kun on rento meininki. Ehkäpä se onkin juuri siitä kiinni, että vieraat haluaa tulla meille. Kovin virallisista juhlista ei tule muuta kuin vitutusta. Kellä on hauskaa kun emäntä on naama norsunvitulla ja laskee, tuliko nyt kaikki, jotka oli vastanneet pyyntöön kyllä ja jäikö joku pois ja onko nyt kaikille juuri oikea tarjottava ja onko vieraat pukeutuneet oikein ja toihan ne mun Nico-Petterille tarpeeksi laadukkaan lahjan.
syntymäpäivät on velvollisuus, mikä menee kaiken edelle. Jos et tule niin palstamamma mustaksi muuttuu ja suuttuu ja poksahtaa palasiksi. Ja se on kuule sun syy sitte, nih.
ja onko teilläkin lasten syntymäpäivät vaan velvollisuus ja ihan sama kuka tulee? mitäs jos rupeaisitte kohtelemaan ihmisiä samalla tavalla kuin haluatte itseänne kohdeltavan.
Onko sinulla sitäpaitsi paljonkin vikaa tuossa luetun ymmärtämisessä? kyse ei ole siitä että muututaan mustaksi jos joku ei tule. Ärsyttää vehtaajat jotka ei saa sanottua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kertaakaan en ole vaatinut vastauspyyntöä tms.
Mutta meille on aina kuulemma ollut juhliin kiva tulla kun on rento meininki. Ehkäpä se onkin juuri siitä kiinni, että vieraat haluaa tulla meille.
vaan siitä että saatko sanottua tuletko vai etkö. Ihan eri asia, edelleenkään et osaa lukea.
Ja kertaakaan en ole vaatinut vastauspyyntöä tms.
Vastauspyynnöillä, muistutuksilla, pukeutumisohjeilla, lahjalistoilla, aikatauluilla, ohjelmilla. Kilpaillaan sillä että meillä on paremmat juhlat kuin teillä.
Siinä vaiheessa kun juhlat alkaa niin emäntä on niin stressaantunut, että naama on norsun vitulla kun vieraat saapuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"sano nyt perkele, tuletko vai et". Lähetän kutsun ja kuka tulee niin tulee. Ja esim. pojan rippijuhliin ja äitini syntymäpäiväjuhliin ei lähetetty edes kutsuja ja niin on ollut tupa täynnä iloisia vieraita.
Ja kertaakaan en ole vaatinut vastauspyyntöä tms.
Mutta meille on aina kuulemma ollut juhliin kiva tulla kun on rento meininki. Ehkäpä se onkin juuri siitä kiinni, että vieraat haluaa tulla meille.
vaan siitä että saatko sanottua tuletko vai etkö. Ihan eri asia, edelleenkään et osaa lukea.
synttäreitä kahdelle vanhimmalle aikanaan. Lopetin sukulaisten kutsumisen, kun aina sama juttu, sanoivat, että tulevat ehkä tai sitten toiset lupasivatkin tulla vasta seuraavana viikonloppuna ja toiset sitä seuraavana. Mulla meni hermot, kun sain olla yhden lapsen synttäreitä järjestämässä sukulaisille tyyliin 3-4 viikonloppuna peräkkäin. Ja sitten kohta toisen synttäreille sama juttu. Plääh.
Eihän tässä nyt ollut kyse siitä onko juhlissa kivaa vai ei. Vaan siitä että miksi on niin vaikea sanoa ei, emme nyt pääse tulemaan. Jos todella ei juhlat kiinnosta sen vertaa, että ei halua päättää kahta päivää aiemmin menemisestään vaan odottaa että tuleeko parempaa tekemistä, parempi sitten sanoa että emme tule.
Ei se ole mitään asian vaikeaksi tekemistä, vaan ihan normaalia kohteliasta käytöstä.
Itse olen järkkäillyt lähinnä lasten päiväkoti- ja koulukavereille kutsuja, ja törmännyt siihen, etteivät vanhemmat viitsi ilmoittaa lainkaan, tuleeko heidän lapsensa vai ei. Ja minusta se on iso asia järjestänkö kutsut kahdelle vai kymmenelle lapselle. Tylyä tuollainen ehkä-vastaus, onneksi en ole sellaiseen törmännyt.
Ja kertaakaan en ole vaatinut vastauspyyntöä tms.
Vastauspyynnöillä, muistutuksilla, pukeutumisohjeilla, lahjalistoilla, aikatauluilla, ohjelmilla. Kilpaillaan sillä että meillä on paremmat juhlat kuin teillä.
Siinä vaiheessa kun juhlat alkaa niin emäntä on niin stressaantunut, että naama on norsun vitulla kun vieraat saapuu.
olen ilmoittanut, ettei tule, vaikka muuten olisi kyllä saanut mennä.
Jotenkin vain tökkii tällaiset kutsut jo lapsillekin.
Yleensä nämä on juuri sellaisiin perheisiin vielä, että siellä katsotaan edullisempaa lahjaa nokanvartta pitkin ja lapsi arvottaa kavereita lahjan arvon mukaan.
Ei kiitos, lapset saa mennä kivempiin juhliin.
Itse olen järkkäillyt lähinnä lasten päiväkoti- ja koulukavereille kutsuja, ja törmännyt siihen, etteivät vanhemmat viitsi ilmoittaa lainkaan, tuleeko heidän lapsensa vai ei. Ja minusta se on iso asia järjestänkö kutsut kahdelle vai kymmenelle lapselle. Tylyä tuollainen ehkä-vastaus, onneksi en ole sellaiseen törmännyt.
Alue: Aihe vapaa
Jos kertoisit minulle tuon, ymmärtäisin mainiosti. Suurimmalla osalla näistä ehkäilijöistä ei tunnu olevan mitään selitystä sille, että eivät osaa sanoa joo tai ei.
ap