neuvoja arkeen vauvan ja 2-vuotiaan kanssa!

Täällä ei kannata kysellä kun saat vain paskaa niskaan eli syllistetään uusavuttomaksi, laiskaksi tai ihmetellään miksi olet tehnyt lapset noin peräjälkeen. Minä kysyisin neuvolasta.

2v:n kanssa aidattuun puistoon ja evästä mukaan. Imeta vauvaa penkillä ja anna isomman touhuta.

esikoista viihdyttämään :)

Lastenohjelmat on oiva apu. Vaikka tuntisit huonoa omaatuntoa siitä, että isompi katsoo paljon lastenohjelmia, niin koita asennoitua, että tämä on vain väliaikainen vaihe, joka jatkuu muutamia kuukausia. Istu sohvalla esikoisen vieressä.



Voit myös yrittää lukea isommalle kirjaa samalla kun imetät. Meillä se ei kovin usein onnistunut kun isompi (oli silloin tosin hieman nuorempi) töni kirjaa ja samalla aina myös vauvaa.



Kun vauva on sylissä/imetät, istuudu olkkarin lattialle ja tehkää esikoisen kanssa palapelejä, rakennatte legoilla, tehkää muovailuvahalla, piirrätte jne. Osallistut sen verran mitä voit yhdellä kädellä.



Näin kesällä voitte olla pihalla paljon. Huolehdit vain, että olet itse vauva sylissä varjossa, vaikka viltillä. Viltille voi myös hetkeksi laskea vauvan kun juokset karkaavan esikoisen perään. Ottakaa eväät mukaan.



Vaunulenkit (en enää muista viestistäsi viihtyikö vauva lainkaan vaunuissa).



Oletko kokeillut liinan lisäksi Manducan kantoreppua. Siinä vauva tulee aivan sinua vasten sammakkoasentoon ja pystyyn, niin voi olla, että viihtyisi siinä paremmin kuin liinassa. Tosin, näin kuumilla keleillä voi olla aika hiostavaa vauvan olla siinä.



Nämä nyt tuli mieleen. Tsemppiä.

Välillä pyörität dvd elokuvia. Kaikki kotityöt unohdat. Teet ruuan seuraavaksi päiväksi edellisenä iltana kun mies on kotona. Itse olen ollut joskus tuossa tilanteessa isompi oli vielä pienempi kuin teillä. Puoelessa vuodessa tilanne helpottaa kun vauva saa rytmiä elämäänsä ja viihtyy jo hieman itsekseen.

Opettele imettämään vauva kantoliinassa. Sukulaiset apuun esikoista viihdyttämään. Ja muista, että joka päivä helpottaa !

periaatteessa vielä nukkua aika paljon päivisin. Koita opettaa vauvaa hiljalleen nukahtamana omaan sänkyynsä. Imetyksen jälkeen jos vauva on nukahtanut rinnalle, herätä vauva kevyesti ja pistä väsyneenä mutta hereillä olevana omaan sänkyynsä. Tassuttele (=silitä selästä) vauva rauhalliseksi jos hän protestoi sänkyyn laittoi vastaan.



Jos vauva ei kuitenkaan suostu nukkumaan omassa sängyssään, voit toki pitää vauvaa sisällä kantorepussa (esim. Manduca) ja ulkoilemaan mennessä otat vauvan mukaan vaunuissa. Kaksivuotiaan on kuitenkin tärkeää päästä joka päivä ulkoilemaan, eli yritä ulkoilla sellaiseen aikaan jolloin toivoisit vauvan nukkuvan, aika usein ne kuitenkin oppivat nopeasti nukahtamaan vaunuun.



Sisällä kun vauva on hereillä, itse tein usein niin että istuin taaperon huoneessa (vauva sylissä / vauvaa imettäen) ja luin samalla kirjoja isommalle, rakennettiin duploista, leikittiin kaikkea sellaista mihin pystyin osallistumaan vaikka vauva oli sylissä. Alusta saakka (tai noh, kun vauva oli 2vk) laitoin myös vauvan pieneksi ajaksi "lattia-ajalle" eli matolle potkuttelemaan ja näistä hetkistä alkoi hiljalleen muodostua yhteistä toimintaa taaperon ja vauvan välille. Alkuun taapero silitteli vauvaa, myöhemmin kantoi tälle leluja jne.



Toivottavasti tästä oli edes jotain apua! Niin ja tsemppiä, kyllä se hiljalleen alkaa helpottaa kun vauva vähän kasvaa. :)

Aivan varmasti siis opit pärjäämään ja päivät alkaa soljua jopa sujuvasti jonkin ajan kuluttua. Mutta älä vaadi itseltäsi liikoja ensimmäisinä kuukausina, esim. ruoan laiton voi tosiaan hoitaa pakkaseen viikonloppuna tai iltaisin.



terkuin 8, jolla oli siis vauva ja 1v4kk vauvaa vanhempi taapero.

Just kaikki kotityöt mietityttää, mutta kai sitä voi hyvällä omalla tunnolla jättää tekemättä. Tuota ruuan tekemistä edellisenä päivänä pitää tosiaan harjoitella.



Vaunuissa vauva viihtyy nippa nappa sen aikaa että kerkeää kaupassa käydä. Tosin jos herää, saa raivarin, josta ei lepy ennen kuin on taas tissi suussa.



Vessassa käyminen on aina yhtä kaaosta. Minkä ikäisenä voivi olettaa että vauva oppisi olemaan sitterissä? En uskalla jättää tuota lattialle kun eihän sitä tiedä jos 2-vuotis kaatuu vauvan päälle tms. sillä aikaa kun olen vessassa :/



ap

Vessassa käyminen on aina yhtä kaaosta. Minkä ikäisenä voivi olettaa että vauva oppisi olemaan sitterissä? En uskalla jättää tuota lattialle kun eihän sitä tiedä jos 2-vuotis kaatuu vauvan päälle tms. sillä aikaa kun olen vessassa :/

ap

leikkikehän virkaa esim. vessareissujen ajan, 2v oli siellä tai vauva, mutta ei tarvinnut pelätä etä 2v alkaa "hoitaa" vauvaa kun olen poissa näkösältä.

Kokeile tosiaan kantoliinaa vaan uudestaan ja uudestaan, että vauva tottuu siihen. Ja lattiaelämä on myös hyvä vinkki. Aika nopeasti noi vaiheet menee ohi, pidä vauvaa nyt sylissä niin paljon kuin ehdit ennen miehen loman loppumista, jos vauvakin ehtisi läheisyyttä tankata tarpeeksi tässä ajassa :)

Vessassa käyminen on aina yhtä kaaosta. Minkä ikäisenä voivi olettaa että vauva oppisi olemaan sitterissä? En uskalla jättää tuota lattialle kun eihän sitä tiedä jos 2-vuotis kaatuu vauvan päälle tms. sillä aikaa kun olen vessassa :/

ap

Meillä on lapsilla ikäero 1,5v. ja ainakin puoli vuotta otin jomman kumman vessaan mukaan, kun en uskaltanut jättää heitä kaksistaan. Välillä tuntuu, että joskus pitäisi vieläkin ottaa mukaan kun alkavat usein tapelle kun olen vessassa. Lapset 3v. ja 1v7kk :)

Ota vaikka esikoinen vessaan mukaan jos se on helpompaa. Oletko muuten kokeillut viihtyisikö vauva hetken aikaa esim. vauvan vaipatuksen ajan sitterissä katsomassa musiikkikanavaa? Tiedän, että erittäin kyseenalaista, mutta joskus kannattaa mennä sieltä missä äidin mielenterveys säilyy :) T. olinkohan 3

Vä

Että tietenkin esikoisen vaipatuksen/pottailun ajaksi vauva sitteriin katsomaan sitä musiikkikanavaa.

Meillä oli allerginen vauva (ei viihtynyt ikinä lattialla, eikä nukkunut kunnolla, ei oikein sylissäkään aina rauhoittunt, piti pitää tietyssä asennossaa) ja 1,5-vuotias. Olihan se haastavaa... Minä muistaakseni myös luin tosin paljon imettäessäni, isompi oppi aina tulemaan viereen sohvalle kun imetin. Näin jälkeenpäin ajatellen olisin antanut katsoa enemmän lastenohjelmia, parempi se kuin että äiti ei ehdi/jaksa tehdä mitään isomman kanssa/kiinnittää tarpeeksi huomiota. Kaikki on kuitenkin väliaikaista.



Ruoka tosiaan valmiiksi edellisenä iltana. Ja pyrkikää siihen, että teette kaikki päivällä tekemättä jääneet (pakolliset) kotityöt yhdessä illalla, mieluuummin ennen lasten nukkumaanmenoa, jotta pieni hetki yhteistä aikaa jäisi vanhemmillekin. Parisuhteesta ei muuten kannata stressata, antakaa sen hyvällä omallatunnolla olla "telakalla", kunnes tilanne vähän helpottaa. Hyvä parisuhde kestää hetkelliset kylmät kaudetkin.



Yritä vielä kantoliinaa tai rintareppua, eri malleja jos saat lainaan. Meidän vauva viihtyi vain tietynlaisessa repussa, muissa huusi suoraa huutoa. Ja kun kokeilet niitä kantovälineitä, kokeile sopivan väsyneen vauvan kanssa, ja lähde HETI liikkeelle, vaikka ulos. Isompi valmiiksi jo etukäteen.



Meillä vauvalla oli myös refluksi, joten ei viihtynyt sängyssä koskaan selällään. Jostain syystä mahallaan nukkui, ja annoin nukkua. Rattaissa nukkui niin että selkänoja oli aina vähän kohotettuna.



Selitä isommalle, että vauva on näin alkuun vähän itkuinen ja hankala, mutta kasvaa ja muuttuu. Kerro että äiti voi olla vähän väsynyt ja vauva ärtyisä, mutta kumpikaan ei ole vihainen ja kaikki ovat onnellisia vauvasta ja sisaruksesta. Jollet voi ottaa isompaa syliin, silitä tukkaa, taputa olkapäälle, hymyile, tee mitä tahansa mistä hän saa tunteen että on myös tärkeä :)



Ja sinä itse, jaksa jaksa ja jaksa. Ota vastaan kaikki mahdollinen apu, ja ajattele että tämä on ohimenevää, vaikka päivät tuntuisivat pitkiltä ja mahdottomilta. Parin kuukauden ja vuoden päästä on eri tilanne ja eri ongelmat, sinulla on nyt tämä, ja loppujen lopuksi saat kuitenkin olla tosi onnellinen kahdesta lapsestasi :)

joka vessareissulla taapero mukana, hän oli silloin innokas treenaamaan potalla käyntiä ja niinpä tuntui kätevälle ottaa hänet omalle vessakäynnille mukaan ja päästää taapero siis potalle sillä aikaa kun itse kävin vessassa.



Suihkuun mennessä taas taapero sai jäädä leikkimään, jätin kylppärin oven auki ja vauva oli kylppärissä mukana sitterissään (myöhemmin syöttötuolissa valjaiden kera). Aika pitkään en uskaltanut jättää pikkuisia kahdestaan valvomatta, vaikka taapero olikin aina ihan kiltti vauvaa kohtaan.

niin että ovi on auki ja vauva oven edessä.jos jätän vauvan ja 2-vuotiaan yksin ni siitä ei hyvä heilu..

koska jos koko ajan pitää olla tissi suussa, olisiko vauvalla jatkuva nälkä? Jos vauva saisi välillä vatsansa kunnolla täyteen, voisi nukkuakin pidempiä pätkiä eikä vaatisi koko ajan tissiä.



Toki kannattaa muistaa, että nuo vaiheet kestää yleensä vain hetken (päiviä/viikkoja), joten kunhan jotenkin selviydyt niistä, se riittää.

sitterissä, niin kyllä mun vauva viihtyi alusta asti. Nyt vasta kun on 6kk niin kampeaa itsensä siitä lattialle. Mut oli hänelläkin alussa niin, että vaunujen piti liikkua nukkuessa. 3kk iässä helpotti ja nyt tyrkkään vaunut takakuistille ja heijaan 30 sekuntia ja vauva on unessa.



Tuo ap:n tilanne on raskas vaikka olis hyvin nukkuva vauvakin kun on tuo esikoinen..

Vauva roikkui kaiken hereillä olo aikansa tississä ekat 2kk. Ihan surutta pyörittelin esikoiselle dvd:tä. Varsinkin kun oli keskitalvi ja kovat pakkaset. Silloin ei todellakaan lähdetty ulkoilemaan pienen vauvan kanssa.



Ja unohda ne turhat kotityöt. Sen lisäksi pidä sitä lasta siinä kantovälineessä vaikka se huutaisikin. Meillä alkuun vauva huusi manducassa kuin syötävä, mutta ajattelin, että se huutaa joka tapauksessa siinä sitterissäkin, niin parempi sitten että huutaa siinä iholla. Sitä kun on pakko tehdä toimenpiteitä esikoisenkin kanssa ja välillä on oltava molemmat kädet vapaina. Sitten vauva tottuikin kantoreppuun.



Meillä ekan kolmen kuukauden jälkeen helpotti suunnattomasti. Nyt vauva on 7 kk ja elämä jo tosi "helppoa" alkuaikoihin verrattuna ;)

Kahta lukuunottamatta. Eli unohda ajatukset korvikkeesta jos lapsi syö ja kasvaa hyvin, niin imetys toimii, eikä sitä kannata korvikkeella pilata.



Ja hanki nimenomaan kantoreppu tai käytä liinaa. Ei rintareppua tms haitallista rokitushärveliä. Kantoväline on hyvä kun lapsen nenä on kantajaan päin ja polvet ovat peppua korkeammalla, eli jalat ovat siinä leveässä sammakkoasennossa. Jotkut lapset eivät tosiaan pidä liinailusta heti, mutta siihen totuttaminen kyllä palkitsee. Meillä molemmat protestoivet ensimmäisen kaksi kuukautta, mutta nykyään isompi pyytää kyytiin ja pienempi hihkuu riemusta jo kun sidon liinaa. :)

Olen yksin kotona 3 kk:n ikäisen vauvan ja 2v taaperon kanssa. Arki on hektistä, se on varmaa. Heräämme aikaisin, yleensä kun mies lähtee töihin. Teemme aamupesut, syömme aamupalan, juon kahvin ja sitten vaan oleillaan ja leikitään. Jonain päivinä kaikki on hyvin ja jaksaa tosi paljon leikkiä ja olla täysillä mukana, kun taas välillä tuntuu kuin kaikki kaatuisi päälle, eli aika vaihteleva mieliala sanoisinko. Neuvon sinua jättämään kotityöt vähemmälle ja muistaa pitää huolta itsestäkin välillä. Mutta muista että tämä kestää muutaman vuoden ja sitten helpottaa :) välillä kun tuntuu että tälläistä tulee olemaan ikuisuuden. Mutta sitten kun sisarusten välille syntyy side, niin se vasta on palkitsevaa. Kun ne leikkii pari tuntia putkeen yhdessä ja sinä saat omaa aikaa nii.mn onko mitään parempaa :)