Jos oikeasti haluaisin yliopistoon opiskelemaan näin aikuisena (40+)

No googletat sen yliopiston nimen jonne haluat, ja menet sinne sivuille pyörimään. Yleensä tiedot löytyy Hae opiskelemaan-otsikon tms. alta. Itse olen 33-vuotias ja fuksivuotta viettelen. Ylioppilastodistuksellani ei tee paskaakaan, eli tulin valituksi pelkän pääsykokeen perusteella. Tietää satoja tunteja kirja kourassa istumista sitten ensi keväänä, eritoten jos aiot hakea ei niin helppopääsyiselle alalle.

Avoimessa yliopistossa tutustut opiskeluun ja siihen alaan, jota aiot opiskella. Maksaahan se, mutta opinnot luetaan hyväksi sitten aikanaan,kun pääset tutkinto-opiskelijaksi



On olemassa avoimen väylä, mutta käytännössä nopeampi reitti on pääsykokeen kautta, ja siinäkin avoimen opinnoista voi olla paljon hyötyä, kun tenttiminen on tullut tutuksi. Pääsykoekirjoistakin selviät paljon vähemmällä, kun on jo luentoja ja tenttejä suoritettuna. Ei ne valmennuskurssitkaan ilmaisia ole.

ehkä helpoiten asia onnistuisi, jos ensin kävisit muutamia kursseja avoimessa yliopistossa. Pääsisit kiinni siihen, miten asiat yliopistossa toimivat ja näkisit myös, millaista ajattelua, lukumäärää ym. opinnot vaativat.



Jokaisella yliopistolla on opiskelijaksi?-tyyppinen sivu, jolla on selitetty selkeästi kaikki eri hakuvaihtoehdot. Aikuisopiskelijoille luultavasti yleisimmät reitit ovat aiemman tutkinnon täydentäminen (esim. amk->maisteritutkinnoksi) tai sitten pääsykokeisiin osallistuminen ja opiskelupaikan saaminen sitä kautta. Pääsykokeilla on suurin merkitys, yo-todistuksesta voi saada lisäpisteitä, mutta hakijoissa on niin paljon lähes täydellisellä yo-todistuksella hakijoita, että jos oma ei ole sellainen, niin pääsykoepisteet sitten ratkaisevat.



Eli mene haluamasi yliopiston sivuille, lue noita infosivuja, selaa vanhoja pääsykokeita jne. Ja jos vielä jää epäselväksi, niin siellä on yleensä vielä mainittu yhteyshenkilö opintotoimistosta, johon voi ottaa yhteyttä.

Ylioipistolle pääsee tiettävästi kolmea reittiä.



1. Pääsykoe. Useimmissa yliopistoissa puolet hekijoista valitaan YO-todistuksen ja valintakoepisteiden summalla, puolet pelkällä valintakokeella. Kovin vanhat yot eivät ole enää vertailukelpoisia, vaan niillä hakeva hakee automaattisesti pelkillä valintakoepisteillä, kuten sinulle kävisi. Ylioppilastodistus tai vastaava pitää kuitenkin olla, jotta on hakukelpoinen.



2. AMK. Tästä en ole ihan täysin selvillä, mutta ymmärtääkseni AMK-tutkinnon suorittanut voi hakea suoraan tekemään ylempää korkeakoulututkintoa eli lukemaan maisteriksi.



3. Avoin yliopisto. Avoin yliopisto järjestää useimmista oppiaineista vähintään perusopinnot, jotka voi yleensä hyväksiluetuttaa varsinaisen yliopiston puolella, jos sinne pääsee kirjoille. Avon yliopisto-opetus on maksullista ja maksaa noin 10 e per opintopiste. Sieltä ei voi valmistua miksikään, mutta sieltä voi joillakin aloilla päästä yliopistolle ilman pääsykoetta, mikäli suorittaa tietyn määrän opintoja tietyntasoisin arvosanoin. Yleensä vaaditaan vähintään perusopinnot (noin 25-35 op) ja vähintään nelosen keskiarvo (asteikko 0-5).



Avoin yliopisto on kuitenkin tosiaan joka iikalle avoin, ja se näkyy jossain määrin kurssien laadussa. Kannattaa olla tarkka siinä, mitä avoimessa tekee ja olla aika aloitteellinen, ehkä jopa päsmäröivä, itse kursilla, jos haluaa täyden hyödyn irti. Esimerkiksi oma sivuaineeni ei enää joulun jälkeen hyväksilue avoimessa suoritettuja kursseja suoraan, koska niiden vaativuustaso on niin heikko, että yliopistolla kirjoilla olevat pääaineopiskelijat ovat "fuskanneet" ja käyneet hakemassa hyvän arvosanan pienellä vaivalla avoimen puolelta pakollisista kursseista, joita on "oikean" yliopiston puolella vaikea päästä läpi hyvin arvosanoin tai jotka ovat työläämpiä kuin avoimella.





Kaikki yliopiston luennot ovat muuten avoimia tilaisuuksia, joita voi halutessaan mennä seuraamaan sikäli kun tilat sen mahdollistavat.



Yliopistoilla on myös yleensä tosi hyvät ja kattavat hakijasivut, joihin kannattaa tutustua.

Ylioipistolle pääsee tiettävästi kolmea reittiä. 1. Pääsykoe. Useimmissa yliopistoissa puolet hekijoista valitaan YO-todistuksen ja valintakoepisteiden summalla, puolet pelkällä valintakokeella. Kovin vanhat yot eivät ole enää vertailukelpoisia, vaan niillä hakeva hakee automaattisesti pelkillä valintakoepisteillä, kuten sinulle kävisi. Ylioppilastodistus tai vastaava pitää kuitenkin olla, jotta on hakukelpoinen. 2. AMK. Tästä en ole ihan täysin selvillä, mutta ymmärtääkseni AMK-tutkinnon suorittanut voi hakea suoraan tekemään ylempää korkeakoulututkintoa eli lukemaan maisteriksi. 3. Avoin yliopisto. Avoin yliopisto järjestää useimmista oppiaineista vähintään perusopinnot, jotka voi yleensä hyväksiluetuttaa varsinaisen yliopiston puolella, jos sinne pääsee kirjoille. Avon yliopisto-opetus on maksullista ja maksaa noin 10 e per opintopiste. Sieltä ei voi valmistua miksikään, mutta sieltä voi joillakin aloilla päästä yliopistolle ilman pääsykoetta, mikäli suorittaa tietyn määrän opintoja tietyntasoisin arvosanoin. Yleensä vaaditaan vähintään perusopinnot (noin 25-35 op) ja vähintään nelosen keskiarvo (asteikko 0-5). Avoin yliopisto on kuitenkin tosiaan joka iikalle avoin, ja se näkyy jossain määrin kurssien laadussa. Kannattaa olla tarkka siinä, mitä avoimessa tekee ja olla aika aloitteellinen, ehkä jopa päsmäröivä, itse kursilla, jos haluaa täyden hyödyn irti. Esimerkiksi oma sivuaineeni ei enää joulun jälkeen hyväksilue avoimessa suoritettuja kursseja suoraan, koska niiden vaativuustaso on niin heikko, että yliopistolla kirjoilla olevat pääaineopiskelijat ovat "fuskanneet" ja käyneet hakemassa hyvän arvosanan pienellä vaivalla avoimen puolelta pakollisista kursseista, joita on "oikean" yliopiston puolella vaikea päästä läpi hyvin arvosanoin tai jotka ovat työläämpiä kuin avoimella. Kaikki yliopiston luennot ovat muuten avoimia tilaisuuksia, joita voi halutessaan mennä seuraamaan sikäli kun tilat sen mahdollistavat. Yliopistoilla on myös yleensä tosi hyvät ja kattavat hakijasivut, joihin kannattaa tutustua.

eli amk ei kyllä pääse suoraan maisteriopintoihin.

AMK-tutkinnon suorittanut voi hakea maisteriohjelmaan.

eli amk ei kyllä pääse suoraan maisteriopintoihin.

ja olen mukana omassa tutkinto-ohjelmassani prosessissa, jossa valitaan opiskelijoita maisteriopintoihin. Ainakin meillä valitaan amk-tutkinnon suorittaneita suoraan maisteriopintoihin. Tosin he joutuvat valinnan jälkeen suorittamaan varsinaisten maisteriopintoihin kuuluvien kurssien (yht. 120 op) lisäksi heille määrätyt täydentävät opinnot (vähintään 30 op).

Ainakaan omassa tutkinto-ohjelmassani opintomenestyksen amk:ssa on kuitenkin pitänyt olla erittäin hyvä (keskiarvo vähintään 4/5) ja lisäksi amk-tutkinnon pitää olla samalta alalta, jotta olisi mahdollisuus tulla valituksi. Joskus joku, jonka amk-keskiarvo alittaa niukasti nelosen tulee kuitenkin valituksi, jos hänellä on muuten hyvät ansiot.

Samassa haussa otetaan myös opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet kandidaatin tutkinnon jossa suomalaisessa tai ulkomaalaisessa yliopistossa. Heille ei yleensä määrätä täydentäviä opintoja, jos kanditutkinto on samalta alalta kuin mihin he hakevat maisteriopintoihin.

Tämä suoraan maisteriopintoihin valitseminen on nimeltään toisen vaiheen valinta. Kannattaa huomata, että sen hakuaika päättyy selvästi aikaisemmin kuin muiden yliopisto-opintojen hakuaika (muistaakseni joskus helmikuussa) eli jos tämä väylä näyttää mahdolliselta, kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

yliopistouudistus. Joten vielä ei ole selvillä miten ensi vuonna yliopistoihin haetaan. Onko pääsykoetta ja millä painotuksilla koe vs todistus.



Tutkintouudistuksen myötä ei enää haeta lukemaan tiettyä pääainetta. Esin. hallintotieteilijät suorittavat kaikki saman opintosuunnitelman kandiin asti ja vasta syventävissä erikoistutaan.

ja katsot ohjeet sen sivuilta. Joihinkin paikkoihin voi hakea myös ilman yo-todistusta, tai oikeastaan melkein kaikkiin pakkoihin. Pääsykokeeen merkitys vaihtelee opiskeltavan aineen mukaan.

Jos olet yo-todistuksesi hukannut, soita sen kunnan koulutoimeen, jonka lukioista aikoinasi kirjoitit. Sieltä pitäisi löytyä.

erialan yliopisto-opintoihin.



Mutta ap:n kysymykseen. Yliopistoon ei ole ikärajoja. Kaikki hakijat tähän asti olleet samalla viivalla. Uudistuksen jälkeen en tiedä miten käy. Mutta ihan samalai hakee yli 40-v kuin 20-v. Myös kurssien suoritusvaatimukset yms. on ihan samat iästä riippumatta.

olen opiskellut aikoinaan yo pohjalta AMK sairaanhoitajaksi. Työelämää on nyt takana yli 10v ja nyt ajattelin avoimien yliopisto-opintojen jälkeen hakea lukemaan terveystieteiden maisteriksi. Ikää valmistuttua on yli 40v, mutta työelämää on vielä toiset 20v jäljellä. Omalla alallani vahvasta kliinisestä kokemuksesta on vain hyötyä eli kypsemmälläkin iällä opiskelu on ihan hyvä juttu:)

yliopisto ei liene oikea paikka sinulle.

Avoin yliopisto on kuitenkin tosiaan joka iikalle avoin, ja se näkyy jossain määrin kurssien laadussa. Kannattaa olla tarkka siinä, mitä avoimessa tekee ja olla aika aloitteellinen, ehkä jopa päsmäröivä, itse kursilla, jos haluaa täyden hyödyn irti. Esimerkiksi oma sivuaineeni ei enää joulun jälkeen hyväksilue avoimessa suoritettuja kursseja suoraan, koska niiden vaativuustaso on niin heikko, että yliopistolla kirjoilla olevat pääaineopiskelijat ovat "fuskanneet" ja käyneet hakemassa hyvän arvosanan pienellä vaivalla avoimen puolelta pakollisista kursseista, joita on "oikean" yliopiston puolella vaikea päästä läpi hyvin arvosanoin tai jotka ovat työläämpiä kuin avoimella.

avoimen opinnot, jota itse olen suorittanut, ovat olleet tismalleen samoja kuin siellä "oikealla" puolella. Samat kirjat, tehtävät, tentit ja opettajat. Tiedän myös opintokokonaisuuksia, jossa avoimen puolen opiskelijat opiskelevat yhdessä kirjoilla olevien kanssa. Ja kaikissa yliopistoissa avoimen opinnot voi laskea osaksi tutkintoa, tietysti sillä edellytyksellä että ovat saman alan opintoja.

Ainakin Jyväskylässä voi myös opiskella avoimen puolella kandiksi saakka.

tota tasoa, että haluat yliopistoon mutta alaa et edes ole pohtinut, et taida olla yliopistomateriaalia...