koskakohan noita hopealusikoita alkaa arvostamaan?
Mulla on rippi- ja ylioppilaslahjoina kamala määrä kaiverrettuja hopealusikoita. En ole koskaan käyttänyt, on tummuneita ja haisee kamalalle. On käytössä liian pehmeitä ja taipuu yleensä. Eikä ole harmainta hajuakaan kuka ne on joskus minulle ostanut.
Että niin paljon arvostan.
Kommentit (30)
tai sitten sinun olisi aika opetella leipomaan muutakin kuin teräspintaisia joulupipareita.
tai sitten sinun olisi aika opetella leipomaan muutakin kuin teräspintaisia joulupipareita.
vaan kun jollain on ne käytössä niin on liian pehmeitä. Ja aina ne haisee hopealle, kun on huonosti putsattuja.
Sille nyt ei voi mitään, jos et edes muista, keneltä olet ne saanut. Lahjan arvohan tulee siitä, että ne on tärkeältä ihmiseltä saatu, ei siitä tavarasta sinänsä.
mekin saatiin häälahjaksi kaiverrettuja hopealusikoita. Kerran taisi olla jossain juhlapöydässä käytössä, en yhtään tykkää. Ehkä olen sitten niin kovin arkinen ihminen etten osaa moisia arvostaa. Päätin etten koskaan osta kenellekään mitään hopealusikoita.
Minä tosin olen saanu niitä kummeilta aikanaan joulu-ja synttärilahjaksi.
mekin saatiin häälahjaksi kaiverrettuja hopealusikoita. Kerran taisi olla jossain juhlapöydässä käytössä, en yhtään tykkää. Ehkä olen sitten niin kovin arkinen ihminen etten osaa moisia arvostaa. Päätin etten koskaan osta kenellekään mitään hopealusikoita.
Minusta tuntuisi kummalliselta lykätä tavalliset pikkulusikat juhlissa (synttärit, nimiäiset)kahvikuppien viereen. Aina laitetaan hopealusikat ja tietenkin myös hopeiset kakkuottimet yms.
Mitä ihmettä niillä syöt, jos taipuvat? :D Siis ihan kahvipöytään minä katan, kun tulee vaikka sukulaisia synttäreille. Mummot arvostaa kun saavat hopealusikalla sekoittaa kaffettaan ja lapioida kermakakkua kitusiinsa :)
Mulla on rippi- ja ylioppilaslahjoina kamala määrä kaiverrettuja hopealusikoita. En ole koskaan käyttänyt, on tummuneita ja haisee kamalalle. On käytössä liian pehmeitä ja taipuu yleensä. Eikä ole harmainta hajuakaan kuka ne on joskus minulle ostanut.
Että niin paljon arvostan.
Mitä ihmettä niillä syöt, jos taipuvat? :D Siis ihan kahvipöytään minä katan, kun tulee vaikka sukulaisia synttäreille. Mummot arvostaa kun saavat hopealusikalla sekoittaa kaffettaan ja lapioida kermakakkua kitusiinsa :)
Mulla on rippi- ja ylioppilaslahjoina kamala määrä kaiverrettuja hopealusikoita. En ole koskaan käyttänyt, on tummuneita ja haisee kamalalle. On käytössä liian pehmeitä ja taipuu yleensä. Eikä ole harmainta hajuakaan kuka ne on joskus minulle ostanut. Että niin paljon arvostan.
ja sitähän nuo jo alkavat olemaan. Kaivelen kirppiksiä muutenkin :)
No niitä suolaisia piirakoita joissa on aina kova pohja =)
Vierailija - 26.07.11 09:29 (ID 13089763)
Mitä ihmettä niillä syöt, jos taipuvat? :D Siis ihan kahvipöytään minä katan, kun tulee vaikka sukulaisia synttäreille. Mummot arvostaa kun saavat hopealusikalla sekoittaa kaffettaan ja lapioida kermakakkua kitusiinsa :)
Mulla on rippi- ja ylioppilaslahjoina kamala määrä kaiverrettuja hopealusikoita. En ole koskaan käyttänyt, on tummuneita ja haisee kamalalle. On käytössä liian pehmeitä ja taipuu yleensä. Eikä ole harmainta hajuakaan kuka ne on joskus minulle ostanut. Että niin paljon arvostan.
eli kannattaisiko opetella peruskattaus?
No niitä suolaisia piirakoita joissa on aina kova pohja =) Vierailija - 26.07.11 09:29 (ID 13089763)
Mitä ihmettä niillä syöt, jos taipuvat? :D Siis ihan kahvipöytään minä katan, kun tulee vaikka sukulaisia synttäreille. Mummot arvostaa kun saavat hopealusikalla sekoittaa kaffettaan ja lapioida kermakakkua kitusiinsa :)
Mulla on rippi- ja ylioppilaslahjoina kamala määrä kaiverrettuja hopealusikoita. En ole koskaan käyttänyt, on tummuneita ja haisee kamalalle. On käytössä liian pehmeitä ja taipuu yleensä. Eikä ole harmainta hajuakaan kuka ne on joskus minulle ostanut. Että niin paljon arvostan.
eli kannattaisiko opetella peruskattaus?
asiantuntija pätemään!
Kyllä nyt meni kaikki juhlat pilalla, joissa on suolaista piirakkaa tarjottu lusikalla syötäväksi. Voi elämän kevät.
Miehen mummi toi meille jopa kaikanlaisia lypsykisapalkintoja, joissa on pankin logo... =) Mutta suurin osa siis on ihan itse lahjaksi saatuja ja kaiverrettuja.
Olen käyttänyt hopealusikoita joskus tosi harvoin juhlissa, tyyliin joulupöydässä ja lasten ristiäisissä. Tosin meillä ei ole mitään kovin siroja kahvikuppejakaan, joiden kanssa hennot, koristeelliset hopealusikat sopisivat.
Että juu, tavallaan arvostan (kun tiedän, että vanhempi sukupolvi arvostaa), mutta ilmankin selviäisin.
kuin kaiken maailman marimekkoartekpentikkiunikkoaaltoteema -juttuja...
En kyllä muista koska ja keneltä kaikki on saatu(osan kyllä). Kun meillä on juhlat, kattaus on juhlava, ja silloin on hopeat pöydässä.
Mitän erityisempää käyttöarvoa ei ole, ei niitä voi pitää esillä, puhdistaminen on käyttöarvoon nähden turhaa työtä.
Voisi kai ne taitella solmuun johonkin kirjahyllyn nurkalle, varoittavaksi esimerkiksi.
Meillä hopealusikat eivät ole pölyä keräämässä, vaan ihan normaalisti käytössä. Ei kyllä mitään lihapiirakkaa tai hodareita ruveta niillä syömään, mutta esim. jälkiruokalusikat on kaikki hopeisia. Turha niitä on siellä kaapissa pantata.
Minulle on muutamat sukulaiset 'keränneet' Chippendales-aterimia. Niillä on ko. henkilöiden silmissä jonkinlainen statusarvo.
Itse en ole niistä koskaan erityisemmin pitänyt.
Säilytän kuitenkin laatikon perällä, sillä en kehtaa poiskaan niitä heittää.
Minusta on hölmöä alkaa keräilemään jollekin toiselle tavaraa josta itse pitää. Kannattaisi ehkä kysyä myös lahjan saajan mielipidettä jos oikeasti häntä haluaisi ilahduttaa.
Itse en Chippendales-aterimistani vielä alkanut pitää vaikka olen jo nelikymppinen.
Ehkä joskus mummona.
Ehkä lapseni tai heidän puolisonsa osaavat joskus arvostaa pöytähopeitani.