Apua päiväkodin aloituksen suunnitteluun! Miten aloittaa...

kylmiltään hoitoon. Mun 2 lasta ovat joutuneet aikanaan olemaan jopa yötä päiväkodissa, montakin yötä peräkkäin. Se riipi äidin sydäntä, mutta ihan täyspäisiä, fiksuja lapsia heistä on tullut. Siksi varmaan musta tuntuu vähän huvittavalta, että jonkun mielestä on niin kauheeta jättää lapsi muutamaksi tunniksi hoitoon.

Mutta jokainen tyylillään ja elämäntilanteensa mukaan. Mulla ei ollut aikanaan vaihtoehtoja. Heti kun uskalsin, lopetin hyväpalkkaisen matkatyön ja siitä lähtien olenkin ollut pätkätöiden kurimuksessa, mutta pääsivätpä lapset tavalliseen päiväkotiin. Nyt ovat jo koululaisia.

En nyt ymmärrä teitä "viisi vuotta sitten minua neuvottiin näin, joten se on ehdoton totuus" -äitejä. Minä olin päiväkodilla palaverissa kesäkuussa, ja siellä sovimme, että vähintään viikon verran äiti on läsnä päivähoidossa ja että pehmeä lasku (lyhyemmät hoitopäivät) kestäisi siitä vielä viikon. Nuorempi lapseni on kuitenkin vain 1v7kk!

Isompi on 5-vuotias ja ollut päivähoidossa ennenkin. Hänen suhteensa olemme sopineet, että tuon hoitoon samoihin aikoihin kuin pienempikin mutta että hän on omassa ryhmässään ilman äitiä jo heti ensimmäisestä päivästä lähtien.

Eiköhän tämä totuttelu ole useamman tekijän summa. Päiväkodin henkilökunnalla on omat toivomuksensa, vanhemmilla omat ja vielä se lapsen käytös ratkaisee aika monta asiaa.

Ei se lapsi totu siihen, että täällä äiti on aina mukana, kun kyse on kuitenkin viikosta, jonka aikana lapsi jo viettää joitakin tunteja yksin (omassa suunnitelmassani siis kahtena päivänä lapsi on jo hoidossa joitakin tunteja ja siis kolme ekaa päivää menee äidin kanssa tutustuessa). Kyse on tutustumisesta ja siitä, että paikasta tulee turvallinen, kun sen kokee vanhemman kanssa. Samalla myös henkilökunta tutustuu lapseen ja tämän tapoihin.

On rankkaa todeta, että vuosia sitten oli väärät suositukset. Jos yhtään lohduttaa, niin voithan aina ajatella, että vuosien päästä nämäkin suositukset ovat vääriä ja minä samalla tavalla harmittelen kuin sinä ja yritän uskotella itselleni, että vain minun tavallani lapsi sai parhaan mahdollisen alun päivähoitoon.

Hyvät hoitokäytännöt päiväkodeissa ovat rakennettu tukemaan mahdollisimman hyvällä tavalla lasta vanhempia ja hoitajaa.Tässä ajattelutavassa pyritään mahdollisimman hyvin ymmärtämään päivähoidon aloitukseen lliittyvä ero sekä äidin että lapsen näkökulmasta. Huomioidaan lapsen mielen kehittymättömyys ja mitä ero merkitsee. Kun tämä ymmärretään pystytään parhaiten tietenkin auttamaan.Omahoitajatyötavassa (autalastakasvamaan-hanke)on taustalla pitkä hyvinkin perusteellinen lasten seuranta päivähoidossa jota lasten emotionaaliseen kehitykseen perehtyneet asiantuntijat ovat yhdessä päivähoidon ammattilaisten kanssa tehneet. Ei siis ole kyse muoti-ilmiöstä joka muuttuu ajan kanssa.Perusteellnen tilanteen ymmärtäminen on edellytys hyvien käytäntöjen syntymiselle.

missä meidän poika aloittaa syyskuussa (tasan 3-vuotiaana) suositellaan erittäin painokkaasti, että alle 3 v lapsille vanhemmat ovat mukana 2 viikkoa ja yli 3v ainakin viikon (toki tuona aikana lasta jätetään vähitellen piteneviksi ajoiksi ilman vanhempaa tarhaan). Onneksi pystymme tuon järjestämään. Mutta ko. tarha vaikuttaa muutenkin ihanan "pehmeältä", esim. tädit kävivät kotikäynnillä, lapsen kanssa leikkimisen tärkeyttä korostetaan ym.

Et sinä voi siellä notkua päivästä toiseen! Se häiritsee jo muita lapsia ja vaikeuttaa lapsesi sopeutumista. Voit käydä lapsen kanssa tutustumassa kerran tai kaksi mutta sitten jätät sen sinne, yksin. Vaikka lyhyeksi aikaa.

Meidän lapset aloittivat hoidon suunnilleen tuon ikäisinä. Toisen kanssa tutustuttiin yhtenä päivänä tunnin verran. Sitten jäi 2 tunniksi sinne yksin seuraavana päivänä. Ja sitten ihan normaalisti hoitoon.

Toisen kanssa ei ollut mahdollisuutta muuta kuin käydä kerran pyörähtämässä ja katsomassa paikat, sitten suoraan hoidon aloitus. Ja hyvin meni. Siellä on niin paljon kaikkea että äiti unohtuu nopeasti.

miten parhaaksi näet. Itse käytiin kerran tutustumassa ja sitten jäi sinne seuraavana päivänä. Hyvin on mennyt kaikki tähän päivään saakka (3 v. pk-uraa takana)...

Meillä meidän kuopuksella, nelivuotiaalla, piti olla pehmeä lasku. Sinne se jäi saman tien leikkimään...

tehnyt lapsen kanssa tutustumiskäynnin 1-2 tuntia. Hoitoon totutellessa on ollut ensin lyhyempiä päiviä, hyvin on mennyt. Ei sinne kannata jäädä notkumaan, siitä on vain haittaa.

sama edessä lapsella ikää 2v 4kk. Hoitajan suositus oli, että vanhemmat eivät ole paikalla ruokailujen ja nukkumisen/heräämisen aikana. Näihin juttuihin on omat rutiininsa ja lapsen on hyvä oppia tekemään ne heti alusta oikein. Jos siis äiti jää syöttämään ensimmäisen viikon ajaksi, niin eihän siitä hyvää luultavasti seuraa.



Meillä suunnitelma seuraava:

MA yhdessä leikitään pihalla pari tuntia

TI mennään aamupalan jälkeen hoitopaikkaan sisälle (katsotaan naulakko yms) ja siirrytään muiden mukana ulos.

KE samoin kuin tiistai, mutta jää ulkoiluun ilman äitiä vartiksi

TO samoin kuin ke mutta jää ulos pidemmäksi ajaksi jos edellinen päivä on sujunut hyvin

PE menee aamupalan jälkeen ja ulkoiluun ja lounaalle ilman äitiä, haen pois ennen päiväunia



MA samoin kuin pe

TI jää myös päiväunille ja välipalalle

KE samoin kuin ti tai sitten jää jo koko päiväksi



Kaksi viikkoa on varattu pehmeään laskuun, mutta voin aloittaa työt tarvittaessa aiemmin ja pitää ne päivät myöhemmin vapaina.



Hoitajan ohje oli, että maanantai pitää olla perjantain kaltainen, koska viikonloppu on pitkäaika pienelle.

Et sinä voi siellä notkua päivästä toiseen! Se häiritsee jo muita lapsia ja vaikeuttaa lapsesi sopeutumista. Voit käydä lapsen kanssa tutustumassa kerran tai kaksi mutta sitten jätät sen sinne, yksin. Vaikka lyhyeksi aikaa.



Meidän lapset aloittivat hoidon suunnilleen tuon ikäisinä. Toisen kanssa tutustuttiin yhtenä päivänä tunnin verran. Sitten jäi 2 tunniksi sinne yksin seuraavana päivänä. Ja sitten ihan normaalisti hoitoon.



Toisen kanssa ei ollut mahdollisuutta muuta kuin käydä kerran pyörähtämässä ja katsomassa paikat, sitten suoraan hoidon aloitus. Ja hyvin meni. Siellä on niin paljon kaikkea että äiti unohtuu nopeasti.

Sanot ovella, että äiti hakee sinut sitten (milloin nyt haetkaan, ruuan jälkeen, unien jälkeen, jne.) Anteeks nyt mutta tämä on just tätä curling-vanhemmuutta vai mikä se termi onkaan missä koetetaan siloitella kaikki niin tasaiseksi. Ja anteeksi tämäkin, mutta tilanteesta näkee että aloitus yritetään tehdä ÄIDILLE mahdollisimman helpoksi, lapsi tottuu kyllä ja ei, et sinä häntä sinne HYLKÄÄ vaikket tuota älytöntä tottuuteluaikataulua noudattaisikaan.



Minusta päivähoidon työntekijänä ärsyttävintä olisi just nää ylihuolehtivat mammat jotka ei osaa luottaa lapseensa ja ammattilaisiin, joita päiväkodissa on töissä...

Ei sinne kannata jäädä notkumaan, siitä on vain haittaa.

Ja minusta se kuulostaa meille sopivalta. Tuon ruokailujutun ymmärrän, tosin meille ei siitä infossa mainittu. Katsotaan ensi viikolla. :)

Ap.

Hlökunta kyllä tietää, miten olis helpointa tehdä tutustumiset,

mutta olen myös samaa mieltä että älä mene syömisiin yms mukaan, ulkoilussa vois olla äiti mukana, muuten antaa lapsen sitten itse tottua pväkodin käytäntöihin pikku hiljaa..

kahden viikon tutustumisjaksoa.



Mutta kaipa sitä itse silti lapsensa parhaiten tuntee.

Sanot ovella, että äiti hakee sinut sitten (milloin nyt haetkaan, ruuan jälkeen, unien jälkeen, jne.) Anteeks nyt mutta tämä on just tätä curling-vanhemmuutta vai mikä se termi onkaan missä koetetaan siloitella kaikki niin tasaiseksi.

.

Katsotaan kumman teistä lapsista tulee kouluampujia. Ap:n, joka turvaa lapsensa perusturvallisuuden tunteen parhaalla mahdollisella tavalla vai sinun, joka muserrat sen aiheuttamalla tuollaisen hylkäämiskokemuksen lapselle...

(Joo, tiedä ettei sitä pelkästään tuolla aiheuteta, mutta jos tyypin ajatusmaailma on tuo, niin jotain muutakin mätää siinä on.)

osataan hoitaa asiat ihan sitä kuuluisaa maalaisjärkeä käyttäen. Ja jos täällä on joitain näitä kyttääjämammoja (vaativat nettikameraa päiväkotiin että saavat töissäkin katsoa mitä mussukkainen Nicopetteri tekee) joille mikään ei koskaan ole hyvin, niin ne on kyllä just näitä pääkaupunkiseudulta muuttaneita...

kahden viikon tutustumisjaksoa.

ma: lapsi ulkoilee muiden lasten kanssa, jompi kumpi vanhemmista mukana

ti: taas ulkoilua ja käydään sisällä, jompi kumpi vanhemmista mukana

ke: ulkoilu ja lounas, ei vanhempaa

to: ulkoilu ja lounas, ei vanhempaa



Seuraavalla viikolla sitten täydet päivät. Meillä lapsi 2v10kk ja tekee siis nelipäiväistä viikkoa.

Minusta päivähoidon työntekijänä ärsyttävintä olisi just nää ylihuolehtivat mammat jotka ei osaa luottaa lapseensa ja ammattilaisiin, joita päiväkodissa on töissä...

Uskon, että he ovat ammattilaisia ja kasvattavat lastani parhaalla mahdollisella tavalla. Meillä kuitenkin tosiaan (Helsingissä) suositeltiin tutustumaan pyös päiväkodin arkeen, jolloin siitä on helpompi lapsen kanssa keskustella esim. päivän jälkeen ja myöskin, että lapsi näkee meidän olevan hyvissä suhteissa hoitajien kanssa.

Ap.

Ps. Ihan sama jos jotain hoitajaa mun läsnäolo ärsyttää. Sitten ehkä kannattaa vaihtaa alaa jos asiakkaat ärsyttävät.

Sanot ovella, että äiti hakee sinut sitten (milloin nyt haetkaan, ruuan jälkeen, unien jälkeen, jne.) Anteeks nyt mutta tämä on just tätä curling-vanhemmuutta vai mikä se termi onkaan missä koetetaan siloitella kaikki niin tasaiseksi.

.

Katsotaan kumman teistä lapsista tulee kouluampujia. Ap:n, joka turvaa lapsensa perusturvallisuuden tunteen parhaalla mahdollisella tavalla vai sinun, joka muserrat sen aiheuttamalla tuollaisen hylkäämiskokemuksen lapselle...

(Joo, tiedä ettei sitä pelkästään tuolla aiheuteta, mutta jos tyypin ajatusmaailma on tuo, niin jotain muutakin mätää siinä on.)

kerroinhan hänelle että tulen HAKEMAAN. Ihan hyvillä mielin kaikki ovat aikanaan sinne jääneet... Juu niistä tulee nyt varmaan massamurhaajapsykopaatteja. Voi minua pahaa äitiparkaa.

Ap.

Ps. Ihan sama jos jotain hoitajaa mun läsnäolo ärsyttää. Sitten ehkä kannattaa vaihtaa alaa jos asiakkaat ärsyttävät.

Sinä et ole lapsesi päiväkodin asiakas. Lapsesi on siellä hoidossa, ja häntäkin toivottavasti kohdellaan lapsena, ei "asiakkaana".

Mulla on hyvät suhteet päiväkodin hoitajien kanssa, vaikka jätettiin tuo lapsen mieltä sekoittava tutustumisruljanssi pois. Ja minä oon osannut keskustella lapsen arjesta muutenkin hänen kanssaan.

vaikutelma, että tää on nyt sellainen paikka, jossa leikitään yhdessä mamitsun kanssa. Naurettavaa tollanen "jätän 15 minuutiksi pihalle leikkimään". Anna mun kaikki kestää.

Kyse ei minusta ole luottamuspulasta, vaan siitä, että kaikenlaiset lapset hyväksytään. Ja että päiväkoti haluaa, että me vanhemmatkin tiedetään, mitä siellä päivän mittaan puuhataan.

Kyse ei minusta ole luottamuspulasta, vaan siitä, että kaikenlaiset lapset hyväksytään. Ja että päiväkoti haluaa, että me vanhemmatkin tiedetään, mitä siellä päivän mittaan puuhataan.

pitääkö sinne jäädä päiväkausiksi notkumaan, jotta tuon tiedon päähänsä saa?