Tunnetko äitiä jotka joivat alkoholia, poltaneet tupakka, raskauden aikana? Minkälaiset lapset?
Kommentit (70)
Ajattelin aina, että hyvin menee, koulumenestys oli hyvä jne. Mutta nyt kun pitäisi lapsia saada, niin ei tärppää. Diagnoosi; ovuloimattomuus. Äitini tupakointi tuhosi munasolujani raskausaikana ja nyt sitten olen lapseton tahattomasti.
Jos näin palstan kautta saan kirota teidät röökimutsit alimpaan helvettiin, niin sen teen mieluusti. Helvetin tulessa kärisette sitten kun aika teistä jättää! Ja hyvä niin!
Ja minun äitini poltti myös raskausaikana (silloin se oli ihan tavallista), ja itse olen tullut raskaaksi pari kertaa ekasta tai tokasta kierrosta.
Olen lievästi keskittymisvaikeuksinen, mutta kirjoitin silti laudaturin paperit aikanaan ja yliopistoonkin pääsin.
Ei se yksi varmaan haittaa tietysti ja tiedän myös äitejä jotka ovat olleet imetysaikana baarissa mutta imettäneet seuraavana päivänä kun ovat nollat puhaltanaat ja tämä on minusta ihan jees vaikka muuten juomista imetysaikana vastustankin :)
Omia lapsia ei minulla vielä ole, tupakoin ja juon silloin tälläin enkä voi käsittää äitejä jotka polttavat ja juovat imetyksen tai odotuksen aikana!
Kurja edes ajatella että joku äiti voisi omalle lapselleen aiheuttaa tahallaan riippuvuutta nikotiinista vain sen takia ettei pystyny raskaus aikana olemaan ilman tupakkia :/ Hävetkää tälläiset äidit!
Poltti salaa mutta jäi kiinni pari kertaa, siis itse huomasin röökin kädessä.
Ihmettelivät kun lapsi itkee kamalasti eikä rauhoitu. Nikotiininvierotusta se oli, ihan kamalaa katseltavaa vierestä.
Toinen kasvanut todella huonosti, 2- vuotias käyttää 90 senttisiä vaatteita ja huomatkaa: he ajattelee että lapsi on vaan siro.
Lapset on rauhattomia, ei tunnu kuuntelevat, puheessa on viivästystä muttei ole hakeneet lapsille siihen apua vaikka tiedän että tässä kaupungissa saisi apua. Se varmaan olisi noloa jos lapsi kävisi terapiassa?
Ei noita asioita kai huomaa tai niihin ei ehkä halua vastata että syytä itsessään omissa teoissa.
...äidin joka tupakoi erittäin runsaasti kolmen raskauden aikana. Kaikilla lapsilla on erittäin pahat astmat. Ei voi olla sattumaa...
mutta sehän tässä on ongelmana, että käytöshäiriöt voivat tietysti johtua muuten kasvuympäristöstä. Jos äiti näinä valistuksen päivinä esim. tupakoi odotusaikana, ehkä hän noin keskimääräisesti on muutenkin välinpitämättömämpi vanhempi?
Poltti salaa mutta jäi kiinni pari kertaa, siis itse huomasin röökin kädessä.
Ihmettelivät kun lapsi itkee kamalasti eikä rauhoitu. Nikotiininvierotusta se oli, ihan kamalaa katseltavaa vierestä.
Toinen kasvanut todella huonosti, 2- vuotias käyttää 90 senttisiä vaatteita ja huomatkaa: he ajattelee että lapsi on vaan siro.
Lapset on rauhattomia, ei tunnu kuuntelevat, puheessa on viivästystä muttei ole hakeneet lapsille siihen apua vaikka tiedän että tässä kaupungissa saisi apua. Se varmaan olisi noloa jos lapsi kävisi terapiassa?
Ei noita asioita kai huomaa tai niihin ei ehkä halua vastata että syytä itsessään omissa teoissa.
Kaverini poltti ennen raskautta ja yritti lopettaa, kun tiesi raskaudestaan. Stressi kasvoi hurjasti ja oli pinna kireällä koko ajan. Lopulta uskalsi neuvolasta kysyä, että mikä eteen, niin siellä sanottiin, että hermosauhut harvakseltaan on paljon paljon paljon pienempi paha, kuin jatkuva korkea stressi. Siis lapsen kannalta. Lapsi on hiljainen ja puuhailee omiaan, en näe erityisen omituisena tapauksena, kun isänsä on myös rauhallinen.
tupakoi koko raskausajan ja lapsi on ikätasoaan heikkolahjaisempi ollut aina. Puhumaan oppi vasta neljän vuoden ikäisenä, toisin vieläkin puheessa 'vikoja' nyt 6v. Kuivaksi oppi vasta lähempänä 4v.
En minäkään tajunnut että miten tuo 2-vuotias on muka pieni, täysin normaali. Itse olin 86cm 2-vuotiaana (ja hieman keskipituista pidempi nyt aikuisena) ja oma äiti ei oo kyllä polttanut eikä juonut raskausaikana.
mun äiti poltti aikoinaan eikä siihen varmaan 70-luvulla niin kiinnitetty huomiotakaan. Äitini on lääkäri. Meillä kaikilla lapsilla on astmaa ja autoimmuunisairauksia sekä lapsettomuusongelmia.
Akateemisesti ja muutenkin olemme elämässä pärjänneet, toki siis geeni- ja ympäristötekijöillä on suotuisa vaikutus.
Sairaudetkin tulleet esille pääosin aikuisiällä, osa melko harvinaisiakin. Yhteys ei tietenkään ole selvä, mutta panee mietityttämään.
Ajattelin aina, että hyvin menee, koulumenestys oli hyvä jne. Mutta nyt kun pitäisi lapsia saada, niin ei tärppää. Diagnoosi; ovuloimattomuus. Äitini tupakointi tuhosi munasolujani raskausaikana ja nyt sitten olen lapseton tahattomasti.
Tulihan meistä korkeastikoulutettuja, veljestä talousjohtaja, minusta lääkäri. Ja terveitä. Mutta minulla oli myös ongelmana ovuloimattomuus, hoidoillakaan en meinannut lasta saada - munasoluja ei vain saatu kehittymään, mutta loppujen lopuksi onnistui. Veli on lapseton poikamies, en tiedä onko hänellä ollut vastaavia ongelmia.
tupakoimattomat tuomitsevat ja taivastelevat..
Minä poltin molempien raskauksien aikana, ensimmäisen raskauden aikana vähensin huomattavasti, toisen aikana poltin suht normaalisti. En imettänyt kumpaakaan (olisin imettänyt, mutta viikon yritysten ja pumppaamisten, neuvonnan ja avun jälkeenkään maito ei vaan noussut..). Molemmilla lapsilla oli sairaalassa vieroitusoireita, kestivät päivän-pari, ihan selkeästi olivat kiukkuisia ja itkuisempia kuin tupakoimattomien lapset. Vieroitusoireisiin olisi nimenomaan se rintamaito vähän "auttanut" mutta toisaalta pitkällä juoksullahan se vaan lisää haittaa. Parissa päivässä viekkarit olivat ohi (ja joo, olihan se nöyryyttävää ja masentavaa katsoa, että oman selkärangattomuuden takia pieni vauva joutui kärsimään...).
Nyt vanhempi (jonka raskaudessa poltin vähemmän) on viisivuotias, todella vilkas mutta myös erittäin älykäs ja hyvin kehittynyt. Oppi kävelemään 9kk, puhui selkeitä usean sanan lauseita alle kaksivuotiaana, nyt osaa laskea, lukee tavutettua tekstiä ja opettelee kirjoittamaan. Musikaalisesti erittäin lahjakas lapsi. Tässä vaiheessa ei merkkejä tupakan haitoista, toivottavasti ei tulekaan.
Toinen lapsi on nyt kaksivuotias, huomattavasti sisartaan rauhallisempi, mutta myös aikaisin kehittynyt. Käveli 10kk ikäisenä, nyt puhuu kolmen sanan lauseita, motorisesti on ikätasoaan edellä. Ei merkkejä tupakan haitoista tälläkään, vielä ainakaan..
Molemmat syntyivät reilulla yliajalla, ensimmäinen rv 42+1 ja toinen rv 43+0 sektiolla kun ei saatu käynnistettyä. Syntymämitat olivat ensimmäisellä 3080g ja 54cm, toisella 5040g ja 57cm. Ihan normaaleja kympin vauvoja kumpikin.
Kuitenkin ymmärrän tupakoinnin haitat, ja podin huonoa omaatuntoa tupakoinnista, olin tosiaan selkärangaton - ja olen edelleen, itsehän itseäni tapan koko ajan. Pidän tupakkaa yhtenä pahimmista riippuvuutta aiheuttavista aineista, ja jos voisin, niin kriminalisoisin koko tupakan, sen myynnin, oston ja polttamisen. Josko edes sillä pääsisin eroon.
Maailma on kuitenkin täynnä muitakin tapoja vaikuttaa negatiivisesti lapsensa kehitykseen ja kasvuun, ravinto, kasvatus, kotiolot ym. Vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinen kasvu - ja sen mahdolliset hidastumat ym. äidin aiheuttama - on mielestäni lapsen henkinen kasvu. Myös siinä voi äiti mennä pitkälle metsään, ja aiheuttaa lapselle paljon elinikäisiä vammoja.
Ikuisuustappelu tupakoinnista ei minun puheenvuorooni pääty, mutta kannan korteni kekoon kertomalla mielipiteeni:
Tupakka raskausaikana (ja imetysaikana) on paha asia. Myös alkoholi, huumeet, rasvainen (tai muuten epäsopiva) ruoka, liian vähäinen liikunta on raskausaikana paha asia. Ja kas, tämä kaikki myös raskauden jälkeen on pahasta. Pelkät päihteet eivät riitä kiistakapulaksi, kun on paljon muitakin asioita joilla on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellinen osa.
ja hänen lapsensa on käytöshäiriöinen, ylivilkas, ja aikuistuttuaan masentunut vuositolkulla.
Toisella lapsista oli syntyessään reikä sydämessä. Molemmat lapsista ovat hyvin vilkkaita, ikäisiään lyhyempiä ja allergisia.
Poltti melkein 2 askia tupakkaa odottaessaan lapsiaan ja imetysaikoinakin. Ainakin vanhinta odottaessaan saattoi melko huolettomasti ottaa oluttakin, silloin tällöin pari- kolme.
Vanhin lapsista on tosi fiksu, mutta hän on ollut useasti lasten psykiatrisella osastolla hoidettavana masennuksen takia.
Keskimmäinen ei kasva, on tokaluokkalainen eikä kasva kuten pitäisi. Ei pituutta, eikä painoa.
Nuorin ei myöskään kasva, sen lisäksi hänellä on
kehitysviivästymää ja astma. Hän on 11 v ja on kehityksellisesti 8-vuotiaan tasolla.En tiedä, voiko näihin olla pelkkä tupakointikaan yksin syyllinen. Tuskin, koska tolla tutullani
on itselläänkin ollut mt- ongelmia ja niistä johtuen muitakin ongelmia.
lapsi todella koliikki (on siis vauva vielä joten en voi sanoa muusta) siis itkee tunti tolkulla ja mikään ei auta...jotenkin mulla aina nousee hirveät empatiat koliikkivauvojen äitejä kohtaan mutta jotenkin tulee vaan semmonen fiilis että kannattiko...
Välillä olen epäillyt jonkinasteista adhd:ta, kun tuntuu, että en oikein "sovi muottiin", vaan käyn välillä tavallaan ylikierroksilla, vaikka muutoin pidän itseäni aika rauhallisena/asiallisena/kuivahkonakin tyyppinä.
Akateeminen olen ja hyvillä arvosanoilla valmistunut. Pystyn hyvin keskittymään lukemiseen, mutta välillä tuntuu, että kuunnellessani jonkun puhetta, niin en vain pysy kärryillä.
jos äidillä on veressään niinkin suuri lukema kuin 2 promillea, tarkoittaa se kuitenkin, että veren/maidon alko-pitoisuus on 0,2 % -> kun taas esim. piimän alkoholipitoisuus on 0,3 % luokkaa... Kuitenkin... 2 promillen humalassa olevan ei tule hoitaa lasta!
Ajattelin aina, että hyvin menee, koulumenestys oli hyvä jne. Mutta nyt kun pitäisi lapsia saada, niin ei tärppää. Diagnoosi; ovuloimattomuus. Äitini tupakointi tuhosi munasolujani raskausaikana ja nyt sitten olen lapseton tahattomasti.
Jos näin palstan kautta saan kirota teidät röökimutsit alimpaan helvettiin, niin sen teen mieluusti. Helvetin tulessa kärisette sitten kun aika teistä jättää! Ja hyvä niin!