Isovanhemmat, sisko ja lastenhoito

vaikka ääliö sisko siitä kuitaakin. Ahneus ei tähän liity mitenkään, miehen siskokin saa perinnön yhtälailla tottakai. Nyt kun miehen sisko hoitaa äitinsä yksin ollaan mielestäni ihan tasoissa. Anoppi auttoi tytärtään ja nyt tytär häntä that's it.

apn vanhemmat ovat puolueellisia,kuten omanikin!oOn tosi sairasta,että äitini paapoo siskon muksuja,meiän lapsia ei koskaan!Samaa mieltä,olkoot ja ostakoot hekin sitten palvelut tai pyytäkööt siskolta apua.Mua on turha pyydellä!Äitini kehtas vielä sanoa että hekin ovat itse hoitaneet lapsensa...hah!!Mummu hoiti joka kesälauantai että pääsivät tansseihin!!

Mutta mun puolesta saavat sitten itkeä kun kukaan ei käy kattomassa kun ovat yksin ja vanhoja!!

mutta mä en voi ymmärtää, että ap olisi valmis viemään lapsia hoitoon 100 km päähän. Kuka jaksaa? Ja niillä bensakuluilla (4 matkaa yhteen suuntaan) maksaa jo lapsenvahdille aika hyvin. Eri asia sitten, jos ei huolittaisi koko perhettä kyläilemään...

vaikka ääliö sisko siitä kuitaakin. Ahneus ei tähän liity mitenkään, miehen siskokin saa perinnön yhtälailla tottakai. Nyt kun miehen sisko hoitaa äitinsä yksin ollaan mielestäni ihan tasoissa. Anoppi auttoi tytärtään ja nyt tytär häntä that's it.

Varo ettei käy kuten eräälle ahneelle ja ilkeälle sukulaiselleni. Isänsä sai viimeisen sanan kun testamenttasi kaiken lakiosuutta lukuunottamatta tämän sisarelle. Kyseisessä tapauksessa ei vielä pieni perintö sillä pari kaupunkikiinteistöä, maatalo ja lähes sata hehtaaria maata. Koska kaikki tiesimme tämän naisen ilkeilyt niin iloitsimme tarinan päätöksestä. Kiltti sisar hoiti isäänsä hänen viimeiset vuodet joten molemmat saivat mitä tilasivat

En ymmärrä suurinta osaa vastaajista. Kyllä minusta lapsiaan ja lapsenlapsiaan pitää yrittää kohdella edes suurinpiirtein tasapuolisesti ja se koskee myös näitä hoitoasioita. Vai mitä mammat olisivat mieltä siitä, jos ap:n vanhemmat esim. antaisivat jatkuvasti ennakkoperintöä ap:n siskolle ja tämän lapsille, mutta ap:n puolelle ei rahallista apua tippuisi ollenkaan, olisiko reilua? Kannattaa hankkia vain yksi lapsi, jos ei ole halua olla lapsille tasapuolinen. Toki lähempänä asuvaa ja enemmän tarvitsevaa voidaan auttaa enemmän, mutta pitäisi apua olla edes joskus tarjolla toisellekin!

kun tässä nyt viitattiin ilkeisiin isovanhempiin niin tottakai on ihan yhtä mahdollista, että ap on on kohdellut kehnosti omia vanhempiaan kun taas hänen sisarensa ei. Silloin on ihan luonnollista, että vanhemmat eivät hirveästi innostu, kun ap vonkaa heitä hoitamaan lapsiaan.

Eli joka asialla on puolensa ja on selvää, ettei ap tietenkään kerro täällä itselleen epäedullisia asioita.

todellisuudessa vanhemmat auttavat useimmiten enemmän niitä luuserilapsiaan kaikin keinoin ja voimin että reppanat edes jotenkin pärjäisivät.

En ymmärrä suurinta osaa vastaajista. Kyllä minusta lapsiaan ja lapsenlapsiaan pitää yrittää kohdella edes suurinpiirtein tasapuolisesti ja se koskee myös näitä hoitoasioita. Vai mitä mammat olisivat mieltä siitä, jos ap:n vanhemmat esim. antaisivat jatkuvasti ennakkoperintöä ap:n siskolle ja tämän lapsille, mutta ap:n puolelle ei rahallista apua tippuisi ollenkaan, olisiko reilua? Kannattaa hankkia vain yksi lapsi, jos ei ole halua olla lapsille tasapuolinen. Toki lähempänä asuvaa ja enemmän tarvitsevaa voidaan auttaa enemmän, mutta pitäisi apua olla edes joskus tarjolla toisellekin!

Toisen puolison vanhemmat kuolevat ja puoliso perii miljoonan, toisen puolison vanhemmat kuolevat, mutta perintöä ei jää.

Tasapuoliset vanhemmat antavat yhtä paljon molemmille lapsille lahjarahoja?

En ymmärrä suurinta osaa vastaajista. Kyllä minusta lapsiaan ja lapsenlapsiaan pitää yrittää kohdella edes suurinpiirtein tasapuolisesti ja se koskee myös näitä hoitoasioita. Vai mitä mammat olisivat mieltä siitä, jos ap:n vanhemmat esim. antaisivat jatkuvasti ennakkoperintöä ap:n siskolle ja tämän lapsille, mutta ap:n puolelle ei rahallista apua tippuisi ollenkaan, olisiko reilua? Kannattaa hankkia vain yksi lapsi, jos ei ole halua olla lapsille tasapuolinen. Toki lähempänä asuvaa ja enemmän tarvitsevaa voidaan auttaa enemmän, mutta pitäisi apua olla edes joskus tarjolla toisellekin!

Toisen puolison vanhemmat kuolevat ja puoliso perii miljoonan, toisen puolison vanhemmat kuolevat, mutta perintöä ei jää. Tasapuoliset vanhemmat antavat yhtä paljon molemmille lapsille lahjarahoja?

Jokainen isovanhempi osaa kyllä miettiä omat voimavaransa ja auttaa niitä lapsiaan TASAPUOLISESTI. Aina silloin tällöin on tilanteita, jolloin joku lapsista saattaa tarvita enemmän apua, ja se on ihan ok, kunhan kestää hetken aikaa eikä ole jatkuvaa tai muita lapsia syrjivää.



VAnhempien tehtävä on olla lapsilleen tasapuolisia ja reiluja. Se ei lopu, vaikka lapsista tulee aikuisia.



Tietenkin vanhemmat auttavat enemmän sitä lasta, joka auttaa heitä. Mutta eivät he voi kokonaan unohtaa muita lapsiaan.



Sen lisäksi lastenlapset ovat eri asia. Näitä ei saisi laittaa eriarvoiseen asemaan yhtään sen enempää kuin omia lapsiakaan. Aina ei voida olla täysin tasapuolisia, mutta tilanne, jossa todetaan, että ei voida ottaa hoitoon yhden lapsia, kun toinen saattaa tarvita, on osoitus isovanhempien täydellisestä puolueellisuudesta.



Yhtä lasta suosivat vanhemmat ovat epäonnistuneita vanhempia. He rikkovat sisarusten välit ja aiheuttavat katkeruutta ja kateutta sekä kilpailuasetelman. Tällaiset vanhemmat ovat syypäitä lastensa pahaan oloon ja riitoihin.



Ainoa järkevä teko on olla rehellinen. Sisko ei ole syypää siihen, että isovanhemmat suostuvat eikä siskon velvollisuus ole yrittää olla tasapuolinen. Hän haluaa hyötyä isovanhemmista, ja nämä antavat sen tapahtua. Siis suu puhtaaksi isovanhemmille. Kerrot, miten sinua satuttaa se, että siskoasi suositaan ja että ymmärrät, jos eivät jaksaa hoitaa lapsianne usein tai kaikkia kerralla, mutta on törkeää, että siskon lapsia hoidetaan aina ykkösprioriteetilla ja te saatte tulla toimeen omillanne. Kerro isovanhemmille, että pohja toimivalle suhteelle lastenlasten kanssa luodaan juuri ajanvietolla ja että on turha ihmetellä, kun lastenlapsia ei kiinnosta tulla isovanhempia katsomaan enää aikuisina. Voit myös ihan suoraan sanoa, että otat huomioon saamasi avun heiltä ja annat tasan tarkkaan saman verran apua sitten, kun isovanhemmat eivät pärjää itsenäisesti. Tämän asian voit toki kertoa myös siskollesikin, että tietää, että jää velkaa vanhemmilleen tuosta kohtuuttoman suuresta hoitotaakasta.



Ole keskustelussa tyyni ja asiallinen. Turha on tunteita päräyttää valloilleen ja se on manipulointia myöskin. Silti voit tunteitasi toki kuvailla, mutta ei niin, että isovanhemmat tuntevat olonsa painostetuksi. Ilmoitat faktat, siis sen, että he kohtelevat lapsiaan epäreilusti ja että he menettävät näiden lastenlasten seuran ja luottamuksen, kun eivät viitsi panostaa heihin yhtään. Kerrot myös, että olet heihin pettynyt vanhempina ja isovanhempina, kun ovat luoneet tällaisen epäreilun systeemin ja antavat siskon lasten mennä edelle.



On totta, että isovanhemmat saavat valita, hoitavatko lapsia vai eivät ja jaksavatko ylipäätään olla isovanhempia. Mutta jos he hoitavat tietyn lapsen lasta pyyteettömästi mutta eivät ehdi koskaan muita hoitamaan, ovat he vain epäreiluja. Ja siitä saa sanoa. Vanhemmuus ei lakkaa täysi-ikäisyyteen, ja kilpailuasetelman luova vanhempi on aina epäonnistuja omassa vanhemmuudessaan. Vai mitä vastaisitte vanhemmalle, joka kertoo, miten suosii 5-vuotiasta, vie puistoihin, ostaa leluja ja viettää aikaansa tämän kanssa, mutta antaa sen 7-vuotiaan olla yksin kotona? Että tämä on vanhemman oikeus? Että hän voi valita, viitsiikö olla vanhempi vai ei? Että hänellä on yhdestä lapsesta huolehdittuaan oikeus ottaa omaa aikaa? Että toinen lapsi on jo koulussa ja osaa olla yksin, huolehtikoon siis itsestään?



Vanhemmuus on koko elämän kestävä projekti. Se ei lakkaa, vaikka lapset aikuistuvat.

Juuri keväällä sain katkeran puhelun kun äitimme oli tulossa poikani rippijuhlaan, eikä hänen aikuisen poikansa valmistujaisjuhlaan.



Tämä ei ole ensimäinen kerta kun käyn tällaisia keskusteluja hänen kanssaan. Siskoni asuu kauempana ja me lähellä.



Siskoni on saanut apua paljon nuorempana ja häntä on tuettu ja autettu. Mutta jostain syystä hän on näppärästi sen kaiken unohtanut.



Me asumme lähellä ja siskoni laskee nyt kaikki, mitä äitimme tekee meidän kanssamme. Siskoni ei vain ota huomioon, että lähellä asuvina me myös autamme äitiämme ja käytämme kaupassa ja käymme kylässä viihdyttämässä häntä ja käytän elokuvissa yms. mitä siskoni ei tee sieltä kaukaa. Siskoni pitäisi vain saada ja saada, mutta mitään ei halua antaa.



Voisin kuvitella, että siskoni laskisi katkerana samalla tavalla kuin ap lastenhoitokertoja. Olisi vain unohtanut kaiken, mitä on aiemmin saanut ja sen, että me nykyään pidämme äidistämme huolta kun asumme lähellä.

Onpas todella tylyjä vastauksia, älä ota itseesi. Nro 33 oli mielestäni vastannut aika hyvin.



Toki lähempänä asuvaa tulee autettua helpommin, mutta erityisesti tuo on mielestäni törkeää, että ei voi lupautua JOS sisko vaikka sattuu tarvitsemaan... HUOH! Ymmärrän turhaumuksesi täysin ja onneksi tosiaan teillä on muitakin turvaverkkoja.



Tiedän tunteen paremmin kuin hyvin. Oma äitini on laittanut lähellä asuvan (lapsettoman) siskoni koiran minun lapseni edelle... Ei siis voinut tulla hoitamaan lastenlastaan, kun koira joutuisi olemaan niin pitkän päivän yksin (sisko reissussa, pissattaja koiralle olisi löytynyt muualta, muttei seuraa koko päiväksi)...

sillä vain siten äitisi saa tilaisuuden kertoa sinulle, miten paljon siskosi ja hänen miehensä puolestaan auttavat vanhempiasi. Ja koska edellytät vanhemmilta tasapuolisuutta, pätee tismalleen sama myös lapsiin.



Joten varaudu siihen, että keskustelusta eteenpäin käyt vanhemmillasi kahdesti kuussa auttamassa kaikenlaisessa pienessä ja isommassa. Sano hyvästi omalle vapaa-ajallesi, vietät siitä suuren osan matkalla mummolaan ja takaisin. Tasapuolisuudessa sitä ei lasketa mukaan "palveluaktiviteetteihin" vaan se on ihan omaa aikaasi.



Koska haluat keskustella asiallisesti, et voi muuta kuin kuunnella, miten sinulle kerrotaan siivoamisista, kaupassakäynneistä, ikkunanpesusta jne., joissa siskosi on ollut mukana, sinä et. Jotta pääset samaan työmäärään kuin siskosi, voit heittää hyvästi parille kesälomalle.



Palaa sitten palstalle, kun olet tasapuolinen myös siskosi kanssa. Vasta sitten olet oikeutettu vaatimaan samaa vastapalvelua kuin hän.

Jokainen isovanhempi osaa kyllä miettiä omat voimavaransa ja auttaa niitä lapsiaan TASAPUOLISESTI. Aina silloin tällöin on tilanteita, jolloin joku lapsista saattaa tarvita enemmän apua, ja se on ihan ok, kunhan kestää hetken aikaa eikä ole jatkuvaa tai muita lapsia syrjivää. VAnhempien tehtävä on olla lapsilleen tasapuolisia ja reiluja. Se ei lopu, vaikka lapsista tulee aikuisia. Tietenkin vanhemmat auttavat enemmän sitä lasta, joka auttaa heitä. Mutta eivät he voi kokonaan unohtaa muita lapsiaan. Sen lisäksi lastenlapset ovat eri asia. Näitä ei saisi laittaa eriarvoiseen asemaan yhtään sen enempää kuin omia lapsiakaan. Aina ei voida olla täysin tasapuolisia, mutta tilanne, jossa todetaan, että ei voida ottaa hoitoon yhden lapsia, kun toinen saattaa tarvita, on osoitus isovanhempien täydellisestä puolueellisuudesta. Yhtä lasta suosivat vanhemmat ovat epäonnistuneita vanhempia. He rikkovat sisarusten välit ja aiheuttavat katkeruutta ja kateutta sekä kilpailuasetelman. Tällaiset vanhemmat ovat syypäitä lastensa pahaan oloon ja riitoihin. Ainoa järkevä teko on olla rehellinen. Sisko ei ole syypää siihen, että isovanhemmat suostuvat eikä siskon velvollisuus ole yrittää olla tasapuolinen. Hän haluaa hyötyä isovanhemmista, ja nämä antavat sen tapahtua. Siis suu puhtaaksi isovanhemmille. Kerrot, miten sinua satuttaa se, että siskoasi suositaan ja että ymmärrät, jos eivät jaksaa hoitaa lapsianne usein tai kaikkia kerralla, mutta on törkeää, että siskon lapsia hoidetaan aina ykkösprioriteetilla ja te saatte tulla toimeen omillanne. Kerro isovanhemmille, että pohja toimivalle suhteelle lastenlasten kanssa luodaan juuri ajanvietolla ja että on turha ihmetellä, kun lastenlapsia ei kiinnosta tulla isovanhempia katsomaan enää aikuisina. Voit myös ihan suoraan sanoa, että otat huomioon saamasi avun heiltä ja annat tasan tarkkaan saman verran apua sitten, kun isovanhemmat eivät pärjää itsenäisesti. Tämän asian voit toki kertoa myös siskollesikin, että tietää, että jää velkaa vanhemmilleen tuosta kohtuuttoman suuresta hoitotaakasta. Ole keskustelussa tyyni ja asiallinen. Turha on tunteita päräyttää valloilleen ja se on manipulointia myöskin. Silti voit tunteitasi toki kuvailla, mutta ei niin, että isovanhemmat tuntevat olonsa painostetuksi. Ilmoitat faktat, siis sen, että he kohtelevat lapsiaan epäreilusti ja että he menettävät näiden lastenlasten seuran ja luottamuksen, kun eivät viitsi panostaa heihin yhtään. Kerrot myös, että olet heihin pettynyt vanhempina ja isovanhempina, kun ovat luoneet tällaisen epäreilun systeemin ja antavat siskon lasten mennä edelle. On totta, että isovanhemmat saavat valita, hoitavatko lapsia vai eivät ja jaksavatko ylipäätään olla isovanhempia. Mutta jos he hoitavat tietyn lapsen lasta pyyteettömästi mutta eivät ehdi koskaan muita hoitamaan, ovat he vain epäreiluja. Ja siitä saa sanoa. Vanhemmuus ei lakkaa täysi-ikäisyyteen, ja kilpailuasetelman luova vanhempi on aina epäonnistuja omassa vanhemmuudessaan. Vai mitä vastaisitte vanhemmalle, joka kertoo, miten suosii 5-vuotiasta, vie puistoihin, ostaa leluja ja viettää aikaansa tämän kanssa, mutta antaa sen 7-vuotiaan olla yksin kotona? Että tämä on vanhemman oikeus? Että hän voi valita, viitsiikö olla vanhempi vai ei? Että hänellä on yhdestä lapsesta huolehdittuaan oikeus ottaa omaa aikaa? Että toinen lapsi on jo koulussa ja osaa olla yksin, huolehtikoon siis itsestään? Vanhemmuus on koko elämän kestävä projekti. Se ei lakkaa, vaikka lapset aikuistuvat.

ap:n vanhemmat tajuavat toivottavasti myydä omaisuutensa sille lähellä olevalle siskolle pidättäen itsellään hallinta- ja asumisoikeuden. Vanhempien uhkailu ei ole aikuista käytöstä!

Olen tässä hieman ajatellut tätä asiaa syvemmin.

Eniten minua taitaa kuitenkin harmittaa siskoni itsekkyys joka näkyy muussakin kuin vain tuossa lapsenhoitoasiassa; siskoni EI todellakaan käy vanhemmilleni kaupassa tai mitenkään huvittamassa heitä, saati tekisi mitään muutakaan heidän hyväkseen. Ei auta mökillä, ei auttanut muutossa kun vanhempani muuttivat. Me kyllä autamme/autoimme.



Siskollani kun ei ollut autoa niin hän pyysi kyytiä kauppaan yms, vaikka hänen miehensä olis hyvin voinut käydä kaupassa tai olisivat menneet yhdessä. Vanhempani ovat myös maksaneet samalla sitten hänen kauppalaskujaan etc...Eli siskoni saattoi soittaa, että viettekö hänet kauppaan koska hän ei jaksa kävellä 2km rattaiden kera lähikauppaan....





Kun olemme mökillä niin me hoidamme lapset EI isovanhemmat, siskoni tulee sinne tyylillä, että saahan lapset jäädä yökylään ja sitten itse lähtevät kotiin...



Tuo 100 km vs 20 km on varmaankin myös syy siihen että siskoni kykenee käyttämän vanhempiamme hyväksi.

Kun siskon perhe osti tuon asuntonsa niin he nimenomaan hakivat sitä vanhempien läheltä vaikka työt olivatkin tällä samalla paikkakunnalla missä me asumme ja täältä muuttivat sinne. Vanhempamme ovat myös kotoisin täältä, kesämökki on nyk. asuinkunnassa, siksi vanhempani sinne muuttivatkin kokonaan.



Eli ei tuo lapsenhoito vaan siskoni itsekkyys.



Äitini on kyllä minulle myöntänyt, että hän on huomannut kuinka isekäs siskoni on, nyt kun joutunut olemaan hänen kanssaan paljon tekemisissä. Totesin vain, että ainahan sisko on ollut tuollainen, äiti vaan ei ollut huomannut sitä.

Sisko kun muutti kotoa pois 18v 800 km päähän ja 20 vuoden aikana muuttanut vähän kerrallaan lähemmäksi.



Ja kuten aiemmin sanoin, vanhempani ovat varmaankin ajattelevat että pääsevät helpommalla suosutmalla kuin kieltäytymällä. Siskoni kun osaa olla aika piikikäs suustaan ja osaa myös syyllistää helposti.



Ja juu, ei olla niin hyvissä väleissä että soiteltaisiin edes kerran kuussa....



ap

Hellitä vähän pipoa.

Miten teidän ammatit liittyy mihinkään?

Voisiko olla että olet itse ollut aikoinasi inhottava vanhemmillesi kun taas siskosi ei. Katsos kun pökkää olemaan niin, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan!

Turha kitistä siitä että siskosi hoitaa asiat toisella tavalla kuin sinä. Katso peiliin, tuollainen kateus on oksettavaa!

Kyllähän vanhempien on tarkoitus rakastaa lastaan vaikka ne ois kuin inhottavia. Esim. murrosikäisenä itsekukin joskus kokeilee rajojaan. Ei ole lapsen asia pelätä, et loppuuko rakkaus jos osoittaa mieltään.

Mut en mä ois noin katkera jos oisin ap. Kyllähän ton ymmärtää jos sisko on yrittäjä ja asuu vain 20km päässä sun porukoista

se piti vielä kertoman että siskoni ei TODELLAKAAN siivoa kenellekkään, ei siivoa edes omaa kotiaan vaan nakittaa kaverinsa tai äitimme siivoamaan.

palkkaisi edes siivojan mutta ei niin ei....



Siskollani ei pysty kävelemään edes sukkaisllaan koska jalat tarttuu lattiaan kiinni. Ikkunat on pesty 3v sitten kun muuttivat sinne ja minä ja äiti pestiin ne koska sisko oli silloin raskaana (kuin myös minäkin)



Tämä sille joka käski laskemaan siskoni tekmät "työtunnit" vanhemmileni; niitä EI OLE!

Me ajamme mielellämme sen 100km edestakaisin auttamaan jos on tarvetta, mutta siskoni ei aja 20km muuta kuin viemään lapset hoitoon tai valmiiseen ruokapöytään....



ap

koska ei itse voi/pysty/osaa käyttaa vanhempiaan yhtä torkeasti hyväkseen lapsenhoidossa (syynä pitkä välimatka, erilainen luonne, eri tyoajat) ja vaatii ettei siskokaan tekisi niin. Se on vähän sama kun hampaaton vaatisi kaikkia muita olemasta syomättä leipää kun ei hänkään kerran pysty.



Jos asia kuitenkin häiritsee niin viet ap ne lapsesi sinne mummulle vaikka pariksi-kolmeksi viikoksi kesällä vedoten siihen että lapset kaipaa isovanhempien seuraa.

koska ei itse voi/pysty/osaa käyttaa vanhempiaan yhtä torkeasti hyväkseen lapsenhoidossa (syynä pitkä välimatka, erilainen luonne, eri tyoajat) ja vaatii ettei siskokaan tekisi niin. Se on vähän sama kun hampaaton vaatisi kaikkia muita olemasta syomättä leipää kun ei hänkään kerran pysty.

Jos asia kuitenkin häiritsee niin viet ap ne lapsesi sinne mummulle vaikka pariksi-kolmeksi viikoksi kesällä vedoten siihen että lapset kaipaa isovanhempien seuraa.

onnistu koska EN ole samanlainen kuin siskoni, uskon jos äitini sanoo jotta ei jaksa joten annan periksi....

Ja katkera olen vain tuosta epäreiluudesta....

auteta ja kilttiä autetaan. Vaan usein ihan päinvastoin: röyhkeä lapsi saa avun, kun ei sille osata aikuisenakaan laittaa rajoja. Ja kiltti lapsi saa pärjätä omineen, kun ei sen piipitystä kukaan noteeraa.