halun erota mutta en
uskalla tai halua olla yksin tai jotakin.. tosi vaikeaa.
meillä huono suhde miehen kanssa ja on ollut jo pitkään (pari vuotta) ja kummallakin kämpät ja yhteinen lapsi.kauheaa tappelua, mustasukkasuutta, väkivaltaa ja vaikka mitä muuta
kärsin tässä suhteessa ja varmaan mieskin ja en todellakaan ole onnellinen
haluaisin pystyä elämään ilman miestä ja pärjätä lapsen kanssa ja unohtaa tuo ukko kokonaan mutta en pärjää
en jaksa olla lapsen kanssa 1 kokonaista päivää.. en jaksa leikkiä..en mitään..
nytkin mies kaverilla niin tuntuu että kuolen ja haluan kuolla.
olen ihan yksin ja pitäisi olla kunnon äiti ja jaksaa touhuta.
sisällä kauhea tunne enkä tiedä miten päin olen. ei ole ollenkaan hyvä olla.. en pysty nukkumaan kun mies ei ole vieressä vaikka en halua sitä viereeni
haluan olla onnellinen ja olla hyvä äiti.
tykkään lapsestani ja välillä taas en ollenkaan ja tuo pelottaa tosi paljon. en tiedä haluanko tai rakastanko oikeasti lasta. en jaksa opettaa potalla tai pestä aina hampaita.(lapsi 1,9kk)
tosi sekavaa tiedän.. en kaipaa haukkumista ollenkaan..! en tiedä kelle muulle tätä kertoisin kun tänne.. ei ole ketään
Kommentit (12)
mieltä että ero on parempi
tänään soitin miehelle ja itkin niin sulki puhelimen .
mies ei siedä ollenkaan jos itken. en saa lohtua tai mitään. mies myös käyttää huumeita (kannabis)
olen ihan jumissa. olen nuori ja tuntuu et elämä pilalla ja ohi..
Tää on nyt vaihe josta sun pitää päästä eteenpäin.
Jos kerran oot nuori, niin elämä vasta odottaa alkuaan, ei se ole ohi eikä pilalla.
Hae ammattiapua tarvittaessa jos perheesi tai miehesi voi tarjota sulle lohtua.
t: been there, done that
sanoo että hänkään ei mitään saa ja seksiä vaatii..
tilanne ollut jo pitkä tämmönen ja en usko että pois pääsen tai elämä paranee. luulen jos en ois tavannut tätä miestä ja hankkinut lasta niin tilanne olisi eri..
en tiedä mitä teen... käyn juttelemassa mttssä mutta juttelu ei auta. syön masennuslääkkitä mutta en usko et tämä johtuu masennuksesta.
en näe miehen kanssa mitään tulevaisuutta. mies kuvottaa mua tosi paljon.
haluaisin eron ja pystyä jaksamaan olla lapsen kanssa ..sitä kokeilin joskus vuos sitten mutta taas tässä ollaan ja tuskaillaan .
Sanoit että haluat eron. No sitten hankit eron. Tilanne ei ole helppo, mutta jos sinä tätä tahdot ja muut vaihtoehdot ovat huonompia, niin tämä vaihtoehto jää jäljelle.
Jos sinä todellakin oikeasti tätä tahdot, niin joko päädyt tähän kuitenkin tai tulet hulluksi. Olettaen, että tilanne pysyy muuten ennallaan.
eikö sitten kannattaisi aloittaa ihan uudelleen puhtaalta pöydältä. Eroat huonosta miehestä ja jos et pysty lapsen kanssa olemaan, niin lapsi sijoitukseen tai adoptioon. Kannattaa hakea apua.
oletko valmis tekemään ratkaisun ?
Juuri nyt sinusta tuntuu varmaan siltä ettei ulospääsyä ole ja että voimia ei oole tilannetta muuttamaan. Usko pois että tilanteesi muuttuu kyllä!
Tarvitset nyt vain pikaisesti apua ja ihmisiä tukemaan, jotta jaksat tehdä muutoksia. Pikkuhiljaa elämäsi paranee ja huomaat voimiesi palaavan.
Oletko kysynyt esim. tukiperhettä lapsellesi ?
Tukiperheen avulla saisit voimia ja apua omaan vanhemmuuteesi. Ota yhteys sosiaalitoimistoon ja sano että nyt et selviä yksin vaan tarvitset apua jotta saat lapsellesi ja sinulle rakannettua uuden elämän. Voimia, sinä pystyt kyllä siihen !
niin voit myöhemmin katua sitä. Voisiko asua jonkin aikaa isällään?
Miehet ei ole kypsiä isäksi vielä alta 30v. Tulee eroja ja miehet keskittyy vaan itseensä ja töihin ja äiti jää yksin lapsen kanssaja masentuu ja uupuu. Meilläkin samaa.
t:edellinen
toteaisin, etteivät naisetkaan aina ole kovin kypsiä vastuuta ottamaan. Liekö näin on ollut aina vai vasta nykypäivänä tullut asia. Entisajan taloudellisesti karummat olosuhteet ja sukujen läheisempi läsnäolo ainakin tekivät entisaikaan tilanteet toisenlaisiksi.
m40
tai halunko ukolla häntä antaa.. en tiedä yhtään mistään mitään. en vaan jaksa
Hakekaa ammattiapua! Väkivaltaa jos on, niin siitä on päästävä. Terapeutti kysyy oikeat kysymykset ja auttaa teidät jaloille.