Olenko huono äiti?
Imetin kolme viikkoa, ja sen jälkeen olen antanu pullosta ja imettänyt 50/50. Tyttö on 8 viikkoa vanha nyt. Haluaisin lopettaa imetyksen, sillä koen sen erittäin epämiellyttäväksi. Kaikki sanoo, että pure hammasta vaan ja jatka. Äidinmaito on kuulemma niin paljon parempi lapselle. Mitä te olette mieltä, "saanko" lopettaa vain koska MINÄ en pidä siitä? Vai pitääkö vaan uhrautua lapsen vuoksi?
Kommentit (49)
On totta, että rintamaito on parempaa ravintoa kuin korvike. Silti, on niitä korvikkeellakin terveitä lapsia kasvanut. Voithan kokeilla niin, että lypsäät ja annat sitten pullosta. Vaikka juuri 50/50 omaa maitoa ja korviketta.
Minulla oli sama tunne kun odotin ensimmäistäni. Kammoksuin imetystä aivan hirveästi. Ajattelin ettei se ole ollenkaan minun juttu. Silti lapsen syntyessä aloin imettämään, yritin parin kk aikana antaa siinä sivusta pullolla korviketta, mutta vauva ei suostunut sitä nielemään. Vain äidinmaito kelpasi ja sekin vain rinnasta. Ei siis suostunut juomaan edes lypsettynä pullosta.
Aluksi hammasta purren imetin, koska oli "pakko". Sitten ajan myötä siihen tottui ja sitten se yhtäkkiä olikin minun juttu. Lopulta imetin melkein 10kk. Ja kun lapsi itse lopetti tuossa iässä rintamaidon juomisen, tunsin hirveää haikeutta, että nyt se loppui.
Loppujen lopuksi siis tuo aika meni todella nopeasti ja mikä tärkeintä, lapseni saikin ensimmäiset kuukaudet sitä ensiarvoisen tärkeää ravintoa. Ja lopetti sitten vielä itse.
Mutta todellakin itse sen päätät, ei sinun tarvitse tulla hakemaan synninpäästöä täältä AV:lta. Vihoviimeinen paikka.
Jaksamisia!
Eiköhän se terapia nimenomaan auttaisi ap:ta hoitamaan sen imetyksen sitten tasapainoisesti?
Vai onko ap sinusta niin toivottoman hullu, että hänen imetyksensä olisi tuollaista??
Ja kyllä sellainen äiti, joka ei viitsi välittää lapsestaan on huono äiti.
en tajua miksi vastaan, mutta pakko! rakastan äitiyttä, enkä vaihtaisi sitä mihinkään. sen takia tuollainen kritiikki koskeekin niin kovasti! mutta onko imetys sama kuin hyvä äiti? eikö muut asiat määrittele sitä myös? JA tottakai mä mietin lapsen hankkimista, kaikki ei aina vaan mene niin kuin on suunniteltu. ja vaikka olisinkin tiennyt, että imettäminen on maailman kamalin asia, olisin todennäköisesti silti hommannut lapsen. en todellakaan aijo hakea apua imetyksen takia, mutta sun ehkä kannattais. oletko epävarma itsestäs kun tuolla tavalla puhut? mielipiteensä saa olla, mut toi että kehottaa menemään hoitoon on jo VÄHÄN liikaa. Mutta ehkä tää autto mua ymmärtämään, että voin lopettaa imetyksen milloin haluan, eikä se tee musta yhtään huonompaa äitiä. kun on tollasia taliaivojakin, jotka saa lapsia
Olen ehkä jäävi sanomaan mitään, koska kumpaakaan lastani en ole imettänyt mutta tämä on siis vain minun mielipiteeni.
Lopeta, jos imetys tuntuu pahalta. Mutta voithan toki vaikka pumpata maitoa ja tarjota sitä sitten tuttipullosta. Ei se lapsi silti kuole, jos ei äidinmaitoa saa.
nimim. kahden erittäin terveen, pulloruokitun lapsen äiti
sitä suuremmalla syyllä kuulostaa siltä, että et ole henkisesti ihan tasapainossa. Et sitten etukäteen miettinyt yhtään? Lapsen etu on tasapainoinen ja aikuinen vanhempi. Etkä kuulosta kyllä kummaltakaan. Hae apua, lapsen takia!
paljon tasapainoisemmalta kuin nämä mammat, jotka imettävät kuukausia väkisin silmät ristissä, rinnat verellä tuntikaupalla ja itkevät omaa "surkeuttaan äitinä kun imetys on vaikeaa"! Imettämättömyys ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä/äitiä.
Aivan vauhkoa porukkaa tässä ketjussa! : D Herranen aika, oletteko kuulleet kohtuudesta ja tasapainosta koskaan? Yksikään äiti ei voi elää elämäänsä pelkästään lapsen parasta ajatellen. Fiksu, aikuinen ihminen ottaa kokonaisuuden huomioon ja tekee päätöksensä sitten.
Mikäli lapsi saa ravintoa, rakkautta ja hyväksyntää omana itsenään, voin VAKUUTTAA, ettei joku imetys ja imettämättömyys paina siinä vaakakupissa kauhean paljon.
Itse olen sitä mieltä, että et ole huono äiti. Mielestäni on tärkeämpää se, että sekä sinä ja vauva voitte hyvin. Ja jos imetys on epämiellyttävää ja "pakkopullaa" niin lopeta se, et ainakaan itse voi hyvin silloin.
Minä imetin (pumppasin maitoa) n.3kk, kunnes se loppui ihan yhtäkkiä, olin vain tyytyväinen ja kun oltiin kokonaan korvikkeella niin voin itsekin paremmin. Imetys ei ollut minun juttuni. Nyt aion kuitenkin toisen lapsen kanssa sitä kokeilla vielä, mutta jos asia on vieläkin vastenmielistä niin lopetan sen kyllä.
Ja meillä esikoinen nyt 2v, pari flunssaa ollut, ei korvatulehduksiakaan ollenkaan. Että sinänsä ei voi sanoa ainakaan meidän kohdalla, että korvikelapset ovat sairaampia. (koputtaa puuta)
Totta helvetissä äiti voi elää PUOLI VUOTTA ihan lapsen parasta ajatellen ja ylittää sen oman "mää en nyt tykkää tästä" jutun siksi aikaa.
Ja millä ihmeen tavalla tuollainen ap:n kaltainen muka hyväksyy sen lapsensa, kun ei ole sinut edes itsensä kanssa??!
kiitos kaikille vastanneille. mun pitää mennä imettämään, joten en voi seurata keskustelua enää. vaikka av onkin huono paikka tällaselle, niin selvitti kuitenkin omia ajatuksia. kiitos
paljon tasapainoisemmalta kuin nämä mammat, jotka imettävät kuukausia väkisin silmät ristissä, rinnat verellä tuntikaupalla ja itkevät omaa "surkeuttaan äitinä kun imetys on vaikeaa"! Imettämättömyys ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä/äitiä.