Miten itsenäistyvälle nuorelle hommataan asunto pk-seudulla? Kun vaikea saada / ei rahaa paljoa.
Eli ensi keväänä II-asteen opinnot päättävälle nuorelle.
Ilmeisesti jos tekee niin, että valmistuu, ja alkaa sitten hakemaan asuntoa kunnalta tms., niin jonot on järkyn pitkät.
Olisi kuitenkin hyvä että nuori pääsisi muuttamaan pois aika pian (meillä on aika ahdasta, ja hermot kiristyy kaikilla).
Pitäisikö sitten tehdä kuitenkin niin, että hän yrittäisi saada HOASin asuntoa jo ensi vuoden aikana vielä opiskellessaan? (Vielä ei ole tietoa mitä tekee koulun jälkeen, saako töitä, saako jatko-opiskelupaikkaa, joutuuko kortistoon. Jatko-opintoja vissiin haluaisi...)
Ja sitten jos sen saisi, niin ottaisi vastaan ja muuttaisi kotoa jo ennen kuin opinnot päättyy.
Onko noita HOASin asuntoja miten vaikea saada??
Ongelma siinä vaan on se, että millä se sitten maksettaisiin... opintotukea hän ei saa kun meidän vanhempien tulot menee just siihen rajalle - toisaalta meillä ei ole kauhean paljon varaa tukea kun on paljon muutakin perhettä.
Mutta olisiko kuitenkin varmempi jonkun asunnon saamisen kannalta sitten ottaa tuo HOASin asunto ja jotenkin vaan yrittää häntä tukea minkä pystymme (ja sitten hän joutuisi myös ottamaan varmaan vähän opintolainaa), että jonkun asunnon saisi?
Kurjaa tässä vaihtoehdossa siis just tuo rahallinen pärjääminen.
(Mielestäni sitten kun II-asteen opinnot käyty, niin sitten hän jo saakin pärjätä ihan omillaan, helpompi jo saada kesä/iltatöitä, vanhempien tulot ei enää vaikuta opintotukeen jos jatkaa opintoja, voi saada työttömyyskorvausta / kait sossusta hätätilassa jotain jos ei saa töitä. Mutta jos jää tätä valmistumista odottamaan, niin sittenhän HOASin kämppää ei enää saa, jos ei pääsekään jatko-opintoihin... )
Miten muut on hoitaneet nämä nuoren poismuuttojutut, jos ei ole ylimääräistä rahaa?
Kommentit (73)
kolmoselle mentäessä moni on jo täyttänyt 18. Olen vissiin jotenkin tyhmä, kun en osaa ajatella niin että ammattikoulussa oleva on samanikäisenä automaattisesti aikuisempi ja se pitää potkia itsenäistymään.
Tämä ei ollut sinulle ap, mun mielestä sinä toimit oikein ja kuulostat vastuulliselta vanhemmalta.
olla päättämässä opintoja...
Tietenkin aikuisen ihmisen pitää itse hoitaa asiansa.
ihan lapsesta asti. Esimerkiksi ne lapsilisät. Ja tietty mitoittaa lapsiluku oikein. Niin että kaikille riittää tarpeeksi tukea ja tilaa. Montako lasta ap:lla on? Monelleko isälle?
eihän niitä lapsilisiä edes av:n mukaan SAA säästää tai se on paha juttu... Ja juu kyllä me ollaan lapsemme pystytty elättämään, mutta tässä kohtaa alkaa olla vähän tilanne että 1 huone liian vähän on.
Lapsia ei nyt ole mitään ihan järkkyä määrää kuitenkaan, mutta vähän enemmän kuin joku "normi". Ja kuule vain yksi sama isä kaikilla.
ap
vaan opintoja päättävästä ihmisestä. Täysin eri asia.
Eikä kukaan ole väittänyt, että ammattikoululainen olisi yhtään sen fiksumpi, vaan että opintojen jälkeen AIKUINEN ihminen on jo siinä asemassa, että pitää itse osata ottaa vastuuta.
On tainnut jäädä itselläsi koulut kesken ja mami paapoa vähän liikaa, kun on tuo sisälukutaito noin onneton...
Ap kuulostaa hyvin vastenmieliseltä.
sinä kasvatat suurperhettä? Justiinsa.
Ja lapsia on tullut väännettyä yli varojen - ja nyt tarvitaan yhä enemmän veronmaksajilta rahaa, että ap saisi riitelevän katraansa kuriin.
Taidan olla tässä ketjussa ainoa, jolla on MYÖS jo aikuiset lapset.. eikä vaan vaippaikäisiä. Minä siis suosittelen, että nuori hakee sitä hoasin kämppää. Perusteeksi luulisi riittävän kovan halun itsenäistyä ja kuten kerroit, teillä on aika ahdasta, eli sehän jo haittaa opiskelua. Lasten ikäerot taitaa olla isoja? Ihan sama. Jos sitten ei pysty maksamaan asumistaan, jos mistään ei mitään työtä löydy, voi kotiin aina palata. Jos asuu pois kotoa, eikä jatko-opintopaikka irtoa, voi hakea vav.lta, satolta, vvo.lta ym yleistaholta, nuorisoasuntosäätiö käsittääkseni ei ota pelkkiä opiskelijoita vuokralle, vaan pitäisi olla töissä / valmitustunut. En ole 100-varma. Kannattaa katsoa perusteet netistä. Nuorisosäätiöhän rakensi just Viikin lähelle, siihen motarille ison talon. Me asuimme itä-vantaalla kun esikoinen opiskeli, ja sai hoasilta asunnon Kulomäestä. Aika kamalan näköisiä parakkeja, mutta .. sinne ei tunkoa ole, sieltä ainakin saa kämpän ja bussiyhteys helsinkiin on.
Kun viitsit kirjoittaa!! Just jotain tän tapaisia vinkkejä + kokemuksia ajattelin että löytyisi...! Eli juuri esim. tuo, että hakea ensin HOASin asuntoa ja sitten jos opinnot päättyy (jos ei saa sitä jatko-opintopaikkaa), niin kai sitä sitten saa jostain jonkun muun, ettei joudu ihan asunnottomaksi. (muutenhan ne katsoo aina, että tuo asuu kotona, ei vanhemmat sitä kuitenkaan ulos laita). Tässä vaan se ongelma just, että millä rahoitetaan se asuminen alussa (kun vielä ne ekat opinnot kesken ja ei saa opintotukea.) Jos ei saakaan sitten iltatöitä. "Pakko" meidän vanhempien sitten yrittää pari sataa kuussa antaa, ja sitten lisäksi hänen pakko ottaa opintolainaa, mikä vähän harmi (kun sitä joutuu varmaan kuitenkni ottamaan jatko-opintoihin.) ap
jolla OIKEASTI myös kokemusta nuorista / nuorista aikuisistakin ... :)
Asiat on niin helppoja ja yksinkertaisia silloin vielä kun ne lapset on joku 0-10 v.
(Kyllä minäkin voisin monta kertaa kokemuksella näsäviisastella vauva/taaperoikäisten äitien "tyhmiin" kyselyihin, koska oikeasti tiedän miten pieniä ne murheet ja ongelmat lopulta on mitä vouhataan, mutten tietenkään sitä tee, koska ne on heille "todellisia" ongelmia juuri silloin... mutta sitä ihmettelen että jollain taaperon äidillä on pokkaa huudella ja kauhistella sitä elämää ja maailmaa mitä nuorison kanssa sitten eletään.)
ap
http://www.nuorisosaatio.fi/
Mä kyllä ihmettelen miksei 18-vuotiaan itsenäistyvän nuoren siipien alle saisi puhaltaa hiukan ilmaa? Suomessa on vallalla ihmeellinen mentaliteetti, että kaikesta pitää aina selviytyä yksin, ilman toisten apua. Ihmiset lukkiutuvat koloihinsa ja sitten saamme uutisista lukea, miten jostain kerrostalokolossista on taas löytynyt muumioitunut vainaja...
Muualla maailmassa perheet pitävät yhtä ja sukulaiset auttavat toinen toisiaan. Miksi se on meille niin vaikeaa?
olet vääntänyt niitä mukuloita tasan sillä 0 - 10 vuotta -perspektiivillä, etkä varautunut mitenkään edes teini-ikään.
Etkä edes teini-ikäisenä vaivautunut kasvattamaan. Mukula on vain tuupattu koneen eteen ilman kavereita.
hyvältä vaihtoehdolta! Onkohan siellä miten pitkät jonot... / miten vaikea saada sitä kautta?
Niin ja se joka kommentoi että pitää säästää jo lapsesta jne. ... No luulen että Suomessa on oikeasti TODELLA moni perhe, jotka ei ole lapselle pystyneet erikseen säästämään jotain "pesämunaa".
Meillä on säästetty nuorelle säästötilille n. 1000 eur, joten sillä saa esim. maksettua asunnon vuokravakuuden tms. Mikään iso puskuri se ei tietty ole.
ap
vaan opintoja päättävästä ihmisestä. Täysin eri asia.
Eikä kukaan ole väittänyt, että ammattikoululainen olisi yhtään sen fiksumpi, vaan että opintojen jälkeen AIKUINEN ihminen on jo siinä asemassa, että pitää itse osata ottaa vastuuta.
On tainnut jäädä itselläsi koulut kesken ja mami paapoa vähän liikaa, kun on tuo sisälukutaito noin onneton...
Ap kuulostaa hyvin vastenmieliseltä.
kenenkään ammattikoulusta valmistuvan ei kuulukaan olla aikuinen ja tietää kaikista asioista. Lukioon menevällä ja ammattikoulusta valmistuvalla on 3vuotta ikäeroa, aika vähän.
Jokainen normaali aikuinen kyselee neuvoja ja jokainen normaali äiti/isä huolehtii lapsistaan vaikka nämä olisivat minkä ikäisiä.
Olen itse lähdössä maanantaina 25v tyttäreni kanssa katsomaan asuntoja toiselle paikkakunnalle kun tämä muuttaa sinne ja on asunut ihan ulkomailla 2v ihan yksin ja pärjännyt loistavasti ja silti kyselee neuvoja ja minäkin olen kouluni olen käynyt ihan loppuun asti.
Kyllä se lapsiluku PITÄÄ osata mitoittaa oikein.
Montako vuotta muuten, ap, olet maannut kotona? Montako niitä lapsia on?
olet vääntänyt niitä mukuloita tasan sillä 0 - 10 vuotta -perspektiivillä, etkä varautunut mitenkään edes teini-ikään. Etkä edes teini-ikäisenä vaivautunut kasvattamaan. Mukula on vain tuupattu koneen eteen ilman kavereita.
Jospa olen ajatellut alunperinkin, että n. 19-20 v. muuttavat varmaan sitten pois kotoa. (Itse muutin aikanaan jo nuorempanakin.)
Ja nyt alkaa olla sitten sen aika.
Vai oisko mun pitänyt varautua jotenkin että olisin ostanut sen jonkin keskusta-asunnon lapsia varten?
Ja en tod. ole ketään tietokoneen eteen "tuupannut" - mutta en halua estääkään sitä harrastusta joka kiinnostaa, ja josta varmaan tulee jollain tapaa myös ammatti (opiskelee alaa ja haluaisi myös jatkaa).
Itse hän on säästänyt rahaa ja ostanut oman koneen.
Nykymaailma nyt vaan on sitä, että kaveruussuhteita ylläpidetään paljon myös netissä.
ap
av:ta parhaimmillaan :(
Me asutaan Espoossa ja vanhin tyttö täytti keväällä 20v. Muutti silloin pois kotoa.
Opiskelee nyt ammattikorkeassa.
Oltiin ajateltu muuttoa jo aikaisemmin, heti kirjoitusten jälkeen, mutta asuntoa on todella vaikea löytää.
HOASilta "ekaluokkalaiset" saa vaan soluasuntoja, eikä tyttö todellakaan halunnut sellaiseen!
Eikä sillä oikein ollut ketään sopivaa kaveriakaan, kenen kanssa muuttaa yhteen.
Laittoi sit hakemuksen kaupungille ja moneen muuhunkin "asunto-paikkaan", mutta eihän niistä mitään saanut, kun jonot on niin älyttömät joka paikkaan :(
Kävi katsomassa muutamia yksiöitä yksityisiltäkin vuokramarkkinoilta, mutta ei se niitäkään saanut, kun nekin annettiin mieluummin työssäkäyville.
No, sit tärppäs, eli saatiin ihan tuurilla ja "suhteilla". Eli kaverin kaveri etsi vuokralaista.
Nyt saa siis opintotukea ja asumistukea.
Käy lisäksi töissä eli elättää kyllä itse itsensä ihan täysin.
Ja kaikki ollaan tyytyväisiä, alkoi tosiaankin hermoja kiristellä nuoren aikuisen kotona olo!
Tsemppiä!
te joilla on vain yksi lapsi, ettekö te aio auttaa häntä asunnon hankinnassa tai muutenkaan elämässä eteenpäin, ulos vain ja omilleen, ei mitään vanhempien mietintöjä asiasta?
Tottakai vanhempi miettii ja huolehtii lapsen asioita, ei se huoli lopu 18 v päivänä. Moni vanhempi tukee aikuisia lapsiaakin, miettii perinnöt etukäteen, auttaa lastenhoidossa jne.
Jos vanhempi ei tiedä ja kysyy asiaa niin ei se lapsi välttämättä tiedä paremmin. Ei ole huonoa kasvatusta jos lapsi nörtti ja tietokoneen ääressä, lapsia on erilaisia.
T: 16 v nuoren isä, joka miettii lapsensa tulevaisuutta
Noin ensimmäiseksi.
Ja siltä varalta, että mokaat sen kasvatustyön, hommaamalla sitten vararahaston.
Tai sitten jättämällä sen lapsiluvun selllaiseksi, että se vastaa resurssejanne.
Kyllä se lapsiluku PITÄÄ osata mitoittaa oikein. Montako vuotta muuten, ap, olet maannut kotona? Montako niitä lapsia on?
vaikka ketju koski asunnon löytämistä!
No, jos se lohduttaa, niin en makaa kotona, mulla on ihan hyvä työ ylempänä toimihenkilönä (sehän se just oli että meidän tulot menee just sen rajan yli että nuori ei saa opintotukea).
Olen itse korkeakoulutettu.
Lapsia on 4.
Ilmeisesti meidät nyt luokitettiin heti automaattisesti johonkin wt-porukkaan, kun ei ollut kyse lukiolaisesta.
Mä olen itse asiassa ylpeä siitä, että nuori opiskelee mitä kiinnostaa, eikä vaan jotain "lukiota tavan vuoksi". (Nythän onkin pari vuotta ollut hakijoita enemmän ammattikoulutukseen kuin lukioon.)
Eli vaikka itse olenkin myös lukion käynyt, en mitenkään halua pakottaa lapsiani olemaan itseni kopioita tai tekemään samoja ratkaisuja.
ap
ja sen verran pakko vielä puuttua että puhuin siis lukion kolmannelle menevästä. Nyt en ihan käsitä miten tämä muuttui lukioon meneväksi... ehkä systeemit on mun ajoista sitten muuttuneet ja olen väärässä kun kuvittelin että lukion kolmosen ja vikan ammattikouluvuoden aloittava olis suunnilleen saman ikäisiä.
Joka tapauksessa, jos oletetaan että 18 v. ammattikoulusta valmistuva ja ylioppilaaksi kirjoittanut on about samanikäisiä, niin en edelleenkään käsitä miksi on OK että se yliopistoon lähtevä asuu kotona ja saa vanhempien täyden tuen, mutta sen ammatin hankkineen pitää saman tien ryhtyä pärjäämään yksinään. Toki hänen pitää vähitellen irtautua, etsiä töitä ja itsenäistyä, mutta vanhempien tuella.
Mä muutin kotoa 20-vuotiaana, vaikka opiskelin yhä. Kävin töissä ja hoidin kaikki asiani. Mutta siihen asti vasta harjoittelin äitin kanssa :-). Mieheni muutti kotoa vasta 25-vuotiaana, toki hänkin kävi silti opintojen ohessa töissä ja hoiti asiansa jo sitä ennen. Nyt nelikymppisinä me ollaan jo mun mielestä aika itsenäisiä (oltu jo aika pitkään) ja pikemminkin tuetaan vanhempiamme kuin he meitä.
vaan opintoja päättävästä ihmisestä. Täysin eri asia.
Eikä kukaan ole väittänyt, että ammattikoululainen olisi yhtään sen fiksumpi, vaan että opintojen jälkeen AIKUINEN ihminen on jo siinä asemassa, että pitää itse osata ottaa vastuuta.
On tainnut jäädä itselläsi koulut kesken ja mami paapoa vähän liikaa, kun on tuo sisälukutaito noin onneton...
Ap kuulostaa hyvin vastenmieliseltä.
kenenkään ammattikoulusta valmistuvan ei kuulukaan olla aikuinen ja tietää kaikista asioista. Lukioon menevällä ja ammattikoulusta valmistuvalla on 3vuotta ikäeroa, aika vähän.Jokainen normaali aikuinen kyselee neuvoja ja jokainen normaali äiti/isä huolehtii lapsistaan vaikka nämä olisivat minkä ikäisiä.
Olen itse lähdössä maanantaina 25v tyttäreni kanssa katsomaan asuntoja toiselle paikkakunnalle kun tämä muuttaa sinne ja on asunut ihan ulkomailla 2v ihan yksin ja pärjännyt loistavasti ja silti kyselee neuvoja ja minäkin olen kouluni olen käynyt ihan loppuun asti.
Eikä se ylempi toimihenkilöys älyä tai osaamista takaa. Tai laskutaitoa. Kuten nähtiin.
Eihän kyse ole iästä, vaan elämänvaiheesta.
On ihan eri tilanne, onko koulusta alkamassa vai päättymässä viimeinen vuosi!
ihan lapsesta asti. Esimerkiksi ne lapsilisät.
Ja tietty mitoittaa lapsiluku oikein.
Niin että kaikille riittää tarpeeksi tukea ja tilaa.
Montako lasta ap:lla on? Monelleko isälle?