Lue keskustelun säännöt.
Isäpuoli on liian kovakourainen ja ankara pojalleni
13.07.2011 |
vai onko? Poika on 7 v, erittäin temperamenttinen, voimakastahtoinen ja myös mustasukkainen äidistä. Reagoi yleensäkin voimakkaasti asioihin. On viettänyt aikaa paljon kaksi isäpuolen kanssa, jolla ei ole omia lapsia, eikä yhteisiä ole. Isäpuoli on omasta mielestään tottunut olemaan kuitenkin lasten kanssa, ja pärjää. Hänellä ei ole itsellään ollut mitään lapsen kanssa olemista vastaan. Hänellä ei kuitenkaan tunnu hermot kestävän temperamenttista poikaa, ja ovat koko ajan ns. napit vastakkain. Isäpuolella on mennyt joitakin kertoja myös ns yli, eli on käynyt käsiksi poikaan liian rajusti, ja poika on kokenut sen pelottavana, en ole ollut kotona silloin. Poika kertoi asiasta minulle jälkikäteen, ja isäpuoli myönsi teon, syyksi riittää joskus se, että poika vääntelehtii ruokapöydässä. Ok, ei saa vääntelehtiä ruokapöydässä, mutta mielestäni ei saa myöskään käydä käsiksi tai pelotella lasta, lapsi on kuitenkin ollut omassa kodissaan ilman äitiä sillä hetkellä, isäpuolen armoilla. Isäpuoli myös hermostuu, jos poika ei esim syö lautasta tyjäjksi, vaikka meillä on sääntönä se, että riittää kun on maha täynnä, ja pärjää seuraavaan ruokaan saakka. Saattaa hermostua ihan käsittämättömän paljon ja käyttäytyä jopa fyysisesti uhkaavasti, jos poika ei suostu syömään kaikkea lautaselta. Tämä on vain esimerkki, näitä tapauksia on lukuisia erilaisia, että isäpuolella vaan hermot menee, eikä kestä poikaa tai pojan tekemisiä yhtään. Näitä rupesi tulemaan enemmän ja enemmän, juttelu isäpuolen kanssa ei oikein tuota tulosta, sillä on sitä mieltä, että poika käyttäytyy huonosti. Jos poika ei heti kerrasta tottele jotain, saattaa ilman varoitusta käydä ottamassa kiinni, tulee vaikka takaapäin ja nappaa kovasti syliin ja viedä rajusti esim sänkyyn omaan huoneeseen, josta poika provosoituu "antamaan takaisin" ja huutaa ja vastustaa fyysisesti. Näitä esimerkkejä on lukuisia. Usein on mukava ja hyvä poikaa kohtaan, mutta minun luottamusta vie nuo hetket, kun ovat kahdestaan ja on liian raju ja ankara fyysisesti pojalle, en tiedä, uskallanko jättää kahdestaan. Miten paljon pitää sietää, ja laittaa ns opettelun piikkiin, ja antaa aikaa ja tilaisuutta opetella olemaan yhdessä, vai pitääkö vaan laittaa mies pihalle että ei onnistu -tyyliin? Tiedän, että ei saa olla fyysisesti loukkaava tai liian ankara pojalle, mutta toisaalta tekeehän ne omatkin vanhemmat virheitä joskus kun hermot menee? Missä menee raja, mitä sietää ja mitä ei?
Kommentit (54)
Erikoista siinä mielessä, että saduissa pahis on äitipuoli, ei isäpuoli.
Pojallasi on selkeä oidipuskompleksi, jossa hän haluaa symboolisesti tappaa miehesi ja naida sinut. Siksi venkoilee miestäsi vastaan. Ehkä menee ohi pitkäaikaisen terapian jälkeen.
T: psykologi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen mielipide tässä.
Sinun pitää erota miehestä ja asettua lapsen puolelle mahdollisimman nopeasti ennenkuin lapsi alkaa oirehtia pahasti.
Miehen käytös on aivan hirveetä ja lapselle tosi ahdistavaa. Luulee kai kasvattavansa ja olevansa vain tiukka kasvattaja, mutta toi ei ole kasvattamista vaan henkistä pahoinpitelyä jota vielä voimistetaan fyysisellä kiinnikäymisellä.
Lapset vääntelehtii pöydässä eikä syö lautasta tyhjäksi jos ei maistu, eikä se oikeuta käymään lapseen käsiksi.
Tärkein juttu on, että keskustelet miehen kanssa ja kerrot, mitkä ovat kasvatusperiaatteet sinun lapsesi kanssa. Painota sitä, että et voi hyväksyä kovaotteisuutta. Sinä äitinä päätät nämä asiat.
Sitten vaan katsomaan, miten jatko menee. Jos mies ei muuta tyyliään, ei ole muuta mahdollisuutta kuin muutto.
Et ikinä voi olla onnellinen ja elää hyvää elämää, jos valitset oman onnesi ja mukavan pariskuntaelämän houkutukset lapsen hyvinvoinnin kustannuksella!
mielestäni sinun kannattaa lopettaa sellainen lapsesi pahoinpitely heti, puhu ukon kanssa ja aseta selvät tiukat rajat, jos ei ymmärrä, lopeta suhteen. lapsen ei kuulu kestää fyysistä väkivaltaa. mitä se opettaa lapselle? että toisen fyysistä koskemattomuutta ei tarvitse kunnioittaa. lapsen paha olo, että kotona joku tuntematonäijä käy käsiksi ja äiti ei tee sille mitään, voi purkautua koulussa muihin lapsiin ja malli siitä että käsiksi voi käydä, voi johtaa vakavaan syrjäytymiseen.
älä salli että lapseesi käydään käsiksi. se on huonointa mallia mitä voi pojalle opettaa. kaikki linnassa olleet ovat suurimmalta osin kokeneet turvattomuuden tunnetta kotona ja fyysistä väkivaltaa.
voi olla että olet sallinut pojallesi paljon, ja poika käyttäytyy tavallista vilkkaammin ja kiukuttelee enemmän. mutta se ei ole mikään syy käymään käsiksi. vain sinä päätät kuinka kasvatat lapsesi. mielestäni omille lapsille täytyy opettaa käytöstavat, mutta koskaan ei saa fyysisesti kurittaa, jotkut lapset käyttäytyy paremmin nopeammin jotkut vaatii enemmän juttelua että käyttäytyisivät, mutta kotona ei saa olla sellainen pakkolaitos että syödään kaikki vaikka ei nälkää, pöydässä pitäisi olla muka kuin vastaanotolla presidentinlinnassa, se on koti, huolehdi että oma vauvasi on turvassa ja iloinen kotona, anna hänelle iloinen lapsuus, opeta lapsellesi että jokaisen fyysistä koskemattomuutta täytyy kunnioittaa, ja kunnioita lapsesi fyysisen koskemattomuuden, jos se isovauvaäijä ei tajua kontrolloimaan omia agressiivisiä mielijohteitaan, jätä heti, älä odota kauan, jos tulet raskaaksi näin käyttäytyvälle niin kaikki vaikeutuu, jos ei kunnioita pienen lapsen fyysistä koskemattomuutta, seuraavaksi voi sama kurittaminen ja nyrkin heiluminen kohdistua sinuun, mitä sanoisit jos sinua kohdeltaisiin näin pienenä etkä olisi voinut tehdä mitään, anna äijälle selvät rajat, itse kertomasi mukaan en sietäisi päivääkään ketään mulkkua lyömässä vauvaani, olkoon vaikka että 7 vuotias kiukutteli, mutta ei voi kritisoida muita, ja anna sille vielä mahdollisuus lopettamaan fyysistä väkivaltaa, mutta epäilen että ymmärtää, älä altista vaivasi sellaiselle käyttäytymiselle
Oletteko katsoneet supernanny- ohjelmaa? Eikös siinä juuri opeteta lapsia käyttäytymään niin, että jos ei esim.ole kiltisti ruokapöydässä lapsi viedään jäähylle. Ehkä tuo mies yrittää samaa, näyttääkseen että hän on tässä se pomo.
Keskustelkaa AP, sinulla on varmasti enemmän tunteita mukana ja ehkä katsot liikaakin sormien läpi pojan toimintaa. Mies yrittää ehkä sitä paikkailla olemalla se tiukempi, mutta ei ymmärrä että menee liiallisuuksiin. Sopikaa yhteiset pelisäännöt ja tukekaa toisianne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 08:54"]Menkää itteenne! Omassa perheessä ongelmia isäpuolena olemisessa ja yritin etsiä ratkaisua ongelmiin niin ilmeisesti teidän mukaan kaikkien parhaaksi pitää potkia avopuoliso, 3 lasta, koira pois kodistani yhteisen hyvän vuoksi ? Ettei avopuolisoni lapset kasva kieroon. Luettuani tämän keskustelun ja teidän idioottimaisen suhtautumisen isäpuoliin.
Nämä asiat ei ole niin yksiselitteisiä, se että jos itse alan olla räjähdys herkkä ei välttämättä pelkästään johdu siitä että olen perusluonteeltani niin vittumainen ihminen. Lapset osaa kyllä puukottaa ihmistä niin pahasti, että itsekkin kärsin itsetunnon alenemisesta ja arvottomuuden tunteesta jatkuvasti. Yksin ollessani lapsien kanssa ne melkein tahallaan kertoo kuinka paljon parempaa heidän isänsä luona on kaikki ja kotona kirjaimellisesti kaikki on paskaa. Ei se mitään jos sitä tapahtuisi silloin tällöin, mutta se on jatkuvaa, itsekkään en alussa reagoinut millään tavalla mutta nyt useampi vuosi kulunut. Epäilen vielä, lasten isän olevan minulle kateellinen ja saattaa lasten siellä ollessa todennäköisesti puhua minusta pahaa, jota suhteen alussa todistetusti tapahtui.
Te jotka viisaana kerrotte niitä totuuksia siellä että jätä se yms. Niin yrittäkää edes aavistuksen verran ajatella sitä asiaa että onko se niin yksiselitteistä kuin te luulette sen olevan. Taidatte todellakin yrittää sieltä mistä aita on matalin.
Kuka on itselle tukena kun koko perhe osoittaa syyttävällä sormella joka kerta jos hermostuu vaikka siitä että lapset kirjoittelivat auton kylkiin kivellä omat nimensä. En voinut estää sitä, huusin heille! Olen hyvin pahoillani jos en siitä pysty iloitsemaan. Tämäkin operaatio maksoi n. 2000€ omasta pussista koska sitä ei mikään vakuutus korvannut :).
Ja mikä on sitten käsiksi käymistä, onko se että kantaa lapsen jäähylle joka ei tottele ? Saako ylipäätään kodissa pitää kuria yllä, jos äiti ei sitä tee, lapset saavat hajottaa paikkoja tahallaan, isäpuoli on taas paha kun pitää kuria ja järjestystä yllä. Nyky yhteiskunta alkaa olemaan niin vituillaan kaiken vapaan kasvatuksen kanssa, syö jos haluat silloin kun haluat. Lapsilla ei ole rajoja ja epäilen että noissa perheissä ongelmat alkaa vasta teini iässä kun ei ole rajoihin totuttu.
[/quote]
Olet kuin pikkulapsi, ainakin valitat siten.
Sinun pitäisi olla aikuinen!!
[quote author="Vierailija" time="13.07.2011 klo 19:36"]ootte molemmat niin oikeassa. Mutta sitten näen sen hyvänkin puolen, miehet keskenään viemässä autoa pesuun, istumassa saunan lauteilla juttelemassa autoista, ostamassa uutta pyöränlukkoa yms yms. Ei oo niin helppoo aina tietää, mikä on oikein.. AP
[/quote]
sitten sun pitää asettaa rajat, sille aikuiselle äijälle, kerro hänelle fyysisen koskemattomuuden kunnioittamisesta, ja että asuminen yhdessä ei tee lapsestasi teidän yhteistä lasta, sinä päätät että lapselle opetetaan fyysisen koskemattomuuden kunnioitus, jos ei osaa niin eroa, auto pihalle ja pyörä lukolle ei kuulosta kovin kummoiselta, onko edes antanut lapselle mitään lahjaa tai maksanut mitään laskuja kotona, vai muuten vain komentelee ja käy käsiksi, aseta rajat, lapsellasi on oikeus turvalliseen kotiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en hyväksysisi tuollaista käytöstä mieheltäni. Saa hermostua, mutta hermostumiseenkin on omat sääntönsä. Kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, ettei vanhemmuus puolison lapselle ole aivan yksinkertaista: ei saa huutaa, vaikka biologinen vanhempi huutaisikin. Jos lellit, viet pohjan toisen tekemältä kasvatustyöltä.Täytyy kysyä lupa kaikkeen kieltämiseen ja sallimiseen: saanko antaa karkkia keskellä viikkoa? voiko valvoa pitkään tai katsoa telkkua sängyssä? Voinko kieltää olohuoneessa murustelun tai suihkussa läträämisen? Joskus haluaisi päättä itsekin perheen säännöistä, ihan niin kuin se toinenkin vanhempi.
Vaikka isä/äitipuoli on vastuussa kasvatuksesta, ei tätä kutsuta vanhempainiltoihin tai tapaamisiin joissa sovitaan huoltajuusasioista. Ehkäpä sillä ylimääräiselläkin vanhemmalla olisi sanottavaa siihen milloin lapset tulevat ja menevät, sen sijaan, että kuulee vasta jälkeen päin mitä muut ovat keskenään sopineet. Helposti tuntee itsensä vain ilmaiseksi lapsenvahdiksi, jolla on vain velvollisuuksia lapsen suhteen, mutta ei mnkäänlaisia oikeuksia.
Ei ole oikein.
Ymmärrän että fyysinen tarttuminen on ok tilanteissa joissa lapsi itse häiriköi muita tai satuttaa henkisesti tai fyysisesti tai loukkaa toisia tahallisesti eikä lopeta vaikka sanotaan. Eli minusta on ok antaa lapselle takaisin joka tahallisesti vaikka metelöi niin niskavilloista vaan kiinni.
Mutta isäpuoli tässä suuttuu jos ei jaksa syödä tai vääntelehtii, ei ole oikein tässä tapauksessa tuo huoneeseen vieminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntele viestejä Ap.
Ohita omat tunteesi ja mieti mikä on parasta lapsellesi. Tiedät sen itsekin, yhdenkään lapsen ei pitäisi tottua tuollaiseen kohteluun. Valitettavaa kuin se onkin, ainoa mahdollisuus on jättää isäpuoli. Kuulostaa siltä, että hänen tapansa on pysyvä eikä muutettavissa ja jonkinlainen asenne, mikä hänellä on syvällä. Sinun pitäisi voida luottaa mieheen 100 %:sti. Kun olet pois, jos joudut hetkenkään miettimään pärjäävätkö he keskenään ja pelkääköhän lapsesi, et voi luottaa mieheen täysin. Olen myös todennut, että isäpuoli-kokelas hyväksyy helpommin tyttölapsen kuin poikalapsen. Tyttö muistuttaa sinua, pojastasi tulee mieleen ex-puolisosi ja pojan isä.
Tulee mieleen että jos miehellesi ei ole sallittu negatiivisten tunteiden näyttäminen, hän juuri siksi niin raivostuu lapsellesi, joka osaa ja saa näyttää niitä. Juuri tuollainen ylireagtio siitä on helposti seurauksena. Muutoin olen samaa mieltä että kannattaa pitää miesystäväsi kaukana, ja keskustelemalla tuollainen käytös ei yleensä muutu. Tarvitaan jotain vähän järeempää tunteiden hallintaa ja ymmärtämistä mieheltäsi. Eli valitettavasti uusperhettä en tässä suosittele. Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on omakohtainen kokemus vähä samantyylisestä ja annan neuvon että puutut nyt miehen tekemisiin. Äitini ei puuttunut kun hänen uusi miehensä kans harrasti näitä omia koulutuksia. Ei ollut edes mitään kovin vakavaa, mutta kyllä se pienenä pelotti kun mies, jota en laskenut perheenjäsenekseni, kävi käsiksi. Ja siitä jäi sellainen tuntemus että äitini asettui vain miehensä puolelle, vaikka asia ei varmasti niinkään ollut. Jäi turvaton olo.
Ap vaan selittää ja selittää, miettii ja vääntää.
Nyt on VAKAVAN keskustelun paikka. Kehenkään EI käydä käsiksi!!! Mies heti hoitoon ja seuraavasta kerrasta ulos. Turhaan ap siinä selittelet ja yrität vääntää asioita, aivan uskomatonta: ÄITINÄ sinun tulisi suojella ensisijaisesti lastasi ja miehesi käytös ei ole hyväksyttävää ollenkaan.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 08:54"]Menkää itteenne! Omassa perheessä ongelmia isäpuolena olemisessa ja yritin etsiä ratkaisua ongelmiin niin ilmeisesti teidän mukaan kaikkien parhaaksi pitää potkia avopuoliso, 3 lasta, koira pois kodistani yhteisen hyvän vuoksi ? Ettei avopuolisoni lapset kasva kieroon. Luettuani tämän keskustelun ja teidän idioottimaisen suhtautumisen isäpuoliin.
Nämä asiat ei ole niin yksiselitteisiä, se että jos itse alan olla räjähdys herkkä ei välttämättä pelkästään johdu siitä että olen perusluonteeltani niin vittumainen ihminen. Lapset osaa kyllä puukottaa ihmistä niin pahasti, että itsekkin kärsin itsetunnon alenemisesta ja arvottomuuden tunteesta jatkuvasti. Yksin ollessani lapsien kanssa ne melkein tahallaan kertoo kuinka paljon parempaa heidän isänsä luona on kaikki ja kotona kirjaimellisesti kaikki on paskaa. Ei se mitään jos sitä tapahtuisi silloin tällöin, mutta se on jatkuvaa, itsekkään en alussa reagoinut millään tavalla mutta nyt useampi vuosi kulunut. Epäilen vielä, lasten isän olevan minulle kateellinen ja saattaa lasten siellä ollessa todennäköisesti puhua minusta pahaa, jota suhteen alussa todistetusti tapahtui.
Te jotka viisaana kerrotte niitä totuuksia siellä että jätä se yms. Niin yrittäkää edes aavistuksen verran ajatella sitä asiaa että onko se niin yksiselitteistä kuin te luulette sen olevan. Taidatte todellakin yrittää sieltä mistä aita on matalin.
Kuka on itselle tukena kun koko perhe osoittaa syyttävällä sormella joka kerta jos hermostuu vaikka siitä että lapset kirjoittelivat auton kylkiin kivellä omat nimensä. En voinut estää sitä, huusin heille! Olen hyvin pahoillani jos en siitä pysty iloitsemaan. Tämäkin operaatio maksoi n. 2000€ omasta pussista koska sitä ei mikään vakuutus korvannut :).
Ja mikä on sitten käsiksi käymistä, onko se että kantaa lapsen jäähylle joka ei tottele ? Saako ylipäätään kodissa pitää kuria yllä, jos äiti ei sitä tee, lapset saavat hajottaa paikkoja tahallaan, isäpuoli on taas paha kun pitää kuria ja järjestystä yllä. Nyky yhteiskunta alkaa olemaan niin vituillaan kaiken vapaan kasvatuksen kanssa, syö jos haluat silloin kun haluat. Lapsilla ei ole rajoja ja epäilen että noissa perheissä ongelmat alkaa vasta teini iässä kun ei ole rajoihin totuttu.
[/quote]
On se yksiselitteistä, jos käsiksi käydään --> pihalle!
Jos sinulla on vaikeaan niin olet kuitenkin AIKUINEN ja käyttäydy sen mukaisesti!
"Osaako ne puukottaa, 2000€....", voi vittu mikä paskakeko!!!