Neuvolantäti ihmetyttää

vaikka en tuota yllä olevaa kirjoittanutkaan. Olettaen, että lapsi syö vakiomäärän, siis esim. 100 ml, on parempi, että hän syö koko 100 ml energiapitoista ravintoa kuin 50 ml energiapitoista ja 50 ml vähemmän energiapitoista (oli ne sitten sotkettu yhteen tai ei). Eri asia tietysti, jos lapsi syö enemmän saadessaan kiinteitä.

että tämä on keskiverto-av-mammalle hieman liian vaikeata matematiikkaa. Mutta kun lapsi syö sen 100 ml PLUS pari lusikallista perunaa sekoitettuna korvikkeeseen, niin kyllä sen nyt vaan on enemmän kaloreita kuin 100 ml:ssä maitoa.

Luepa uudelleen, mitä kirjoitin.

Sinä et yllä edes sen keskivertomamman äo-tasolle, näköjään :D Muahhahaaa!

Luepa uudelleen, mitä kirjoitin.

Sinä et yllä edes sen keskivertomamman äo-tasolle, näköjään :D Muahhahaaa!

Itse kerroin omasta kokemuksestani, jota et selkeästikään ymmärtänyt. Ja näyttää muilla olevan samanlaisia kokemuksia kiinteiden aloittamisen suhteen.

Tuo ei ole muuten ainut kyseenalainen kommentti neuvolantädiltä, hänellä oli myös valtavia ongelmia sen kanssa että isä hoitaa vauvaa myös, eikä pelkästään äiti. Hänen mielestään, vaikka hoitovastuu jaetaan puoliksi, lapselle on vaikeaa olla erossa äidistä, mutta isästä ei. En välttämättä näe sitä logiikkaa tässäkään. Eikä kyseessä ole edes vanha nainen! Vaan nuori.

Monille hoikille lapsille lääkärit määräävät ruokaöljyä pari ruokalusikallista per päivä. En tiedä mitä se tarkkaan ottaen on, rypsi- vai rapsiöljyä vai mitä ruokaöljyä, ruuan sekaan, sellaisen minkä tietää että lapselle menee koko määrä.

Onko neuvolantäti itse kovin hoikka, jos hänellä on projisoiva anoreksia, eli hoidettaviaan ohjaa anorektiseen suuntaan. Näitä aina silloin tällöin hoitohenkilökunnastakin löytyy. kannattaisi ilmoittaa terveydenhoitajan esimiehelle ja toisaalta luottaa omaan äidinvaistoon.

IMETYSTÄ suositellaan yksinomaisena kuuden kuukauden ikään. Jos imetys on lähtenyt hyvin käyntiin ja maitoa on tullut riittävästi hyvään kasvuun ensimmäiset pari-kolme kuukautta, niin ellei äiti sairastu, aloita jotain hormonilääkitystä, tupakoi runsaasti tai tule uudelleen raskaaksi, maito aivan varmasti riittää äidin fysiikan puolesta (eli rinnat kyllä pystyvät tuottamaan maitoa tarpeeksi) jatkossakin.



MUTTA koska imetys ei aina johdu vain äidin rinnoista, vaan siitä miten tiheästi vauva imee, miten äiti sitä jaksaa, onko kauhea stressi ja huoli, lakkoileeko vauva ehkä, rajoitetaanko rinnalle pääsyä... On mahdollista että maito ei riitäkään hyvään kasvuun koko kuutta kuukautta. Siksi(kin) niitä kasvukäyriä seurataan, vaikka oikeastaan niiden tarkoitus ei niinkään ole kertoa vauvan ravinnon riittävyydestä vaan paljastaa jotkin harvinaiset sairaudet jotka vaikuttavat kasvuun.



Jos vauva ei kasva riittävästi (ja siihen on kyllä olemassa ihan oikeat hälytysrajansa, eikä mitään "tuntuu vähältä" tai "onpa hoikka") siksi että maitoa ei tule tarpeeksi, vauva yrittää syödä enemmän. Jos vauva EI yritä syödä enempää mutta kasvaa hitaasti, on erittäin todennkäöisesti kyse jostain muusta kuin maidon riittävyydestä, esimerkiksi allergian aiheuttamsta imeytymishäiriöstä.



Jos vauva syö ja syö eikä vain kasva, niin on aika ottaa lisäravinto käyttöön jo ennen 6 kk ikää. Jos aloitetaan kiinteät ruoat, voi niiden joukkoon laittaa 1-2 tl öljyä vuorokaudessa (rypsiöljy on hyvä! mielummin normaali kuin kylmäpuristettu).



Parempi on aloittaa ne kiinteät kuin korvikkeet tai vellit, koska äidinmaito on maitona paljon terveellisempää vauvalle, ja pulloruoat voivat vähentää imetystä, mikä ei siis ole toivottua. Tietysti jos perheessä muuten halutaan lopettaa imetys piakkoin, on mahdollista vaihtaa imetys korvikkeisiin.



Jos vauva käyttää enimmäkseen korviketta, suositellaan joka tapauksessa kiinteiden aloittamista jo 4 kk iässä.



t. terveydenhoitaja, imetysohjaaja

Onko neuvolantäti itse kovin hoikka, jos hänellä on projisoiva anoreksia, eli hoidettaviaan ohjaa anorektiseen suuntaan. Näitä aina silloin tällöin hoitohenkilökunnastakin löytyy. kannattaisi ilmoittaa terveydenhoitajan esimiehelle ja toisaalta luottaa omaan äidinvaistoon.

Mutta toisaalta tiedän hänellä olevan paljon vauva-asiakkaita jotka ovat pulleita vauvoja ja syövät paljon jos jonkinnäköistä maidon lisäksi, eikä heille ole koskaan sanottu asiasta. Nämä vauvani kanssa suunnilleen samanikäiset vauvat saavat pienokaisemme näyttämään hyttyseltä vierellään, ja se vähän hävettää.

Olen miettinyt pääni puhki tuon neuvolatätin sanomisia. En alkuun meinannut tulla lainkaan hänen kanssaan toimeen, mutta lopulta löydettiin jonkinlainen yhteinen sävel. Ei siis olla mitenkään yhteen otettu, mutta hänen kehonkielestään näkyy että suhtautuu minuun negatiivisesti. Olen yrittänyt olla huomioimatta sitä ja luomaan hyvän suhteen neuvolatätiin. Mietinkin siksi tarkkaan ennenkuin ilmoittelen hänestä kenellekään, etten vaan anna piilossa hiipivän asenteeni vaikuttaa tilanteeseen. Ehkä myös ylireagoin helposti kun tapaamiset ovat hiukan jännitteisiä.

Tuttavani imetää. Vauva on kolmas lapsi, jokaista on imettänyt pitkään, maitoa on riittänyt hyvin. Keskimmäisen kohdalla kiinteät aloitti kun lapsi oli 6 kk ikäinen.



Nuorimman kohdalla on niinikään kaikki yhtä hienosti. vauva syö hyvin. Maitoa riittää, äiti on terve. Äiti ei tupakoi, ei käytä päihteitä, syö itsekin monipuolisesti, nukkuu hyvin jne jne jne.

En usko että edes stressaantunut on, tuntuu kotona olemisesta nauttivan ja talous ja parisuhde on kunnossa.



Silti vauva on hoikka. Hoikempi kuin kaksi vanhempaa. Tuli sitten lastenlääkärillä käyntiä muista syistä, ja siellä katsottiin painokäytää tarkemmin, tuli määräys lisätä öljyä ruokavalioon.



Vauva on terve, allergioita ei ole, eikä muitakaan vaivoja mitkä aiheuttaisivat sen, että on hoikka. Liian laiha tai painokäyrä jotain , en tiedä, mutta aina ei siis tarvitse kilistä suurten hälytyskellojen tai olla kyse isoista vioista, kun katsotaan että paikallaan on lisäenergian antaminen.



Jokainen imettäkööt niin pitkään kuin tahtoo tai siirtykööt pullolle mistä syystä tahansa, kenellä maito riittää ja imetys onnistuu, kenellä ei, olkoot syyt mitkä tahansa, mutta itse inhoan imetysfanaatikkoja, joita terveydenhoitaja imetysohjaaja tuntuu olevan. On terv.hoitohenkilökunnan määrittelemät yksiselitteiset jutut, että maito riittää sen mitä lapsi kasvuun tarvitseekin, kun vain täytyy kohdat xx xx xx ja jos ei, on olemassa vika tai vaje qq qq qq.

Taulukossa lukee näin, ja näin mennään, ei ole olemassa mitään siltä tai tuolta väliltä tai jotain muuta vaan tasan nämä faktat ja piste. Se on fanaattista, mustavalkoista ja ehdotonta, mutta sopii hyvin imetysneuvojalle ja terveydenhoitajalle.

IMETYSTÄ suositellaan yksinomaisena kuuden kuukauden ikään. Jos imetys on lähtenyt hyvin käyntiin ja maitoa on tullut riittävästi hyvään kasvuun ensimmäiset pari-kolme kuukautta, niin ellei äiti sairastu, aloita jotain hormonilääkitystä, tupakoi runsaasti tai tule uudelleen raskaaksi, maito aivan varmasti riittää äidin fysiikan puolesta (eli rinnat kyllä pystyvät tuottamaan maitoa tarpeeksi) jatkossakin.

Jäin miettimään tätä, että onko oikeasti niin, että maito aivan varmasti riittää aina? Ekat pari kuukautta imetinkin pelkästään ja kaikki sujui hyvin. Pikkuhiljaa vauvan nälkä kasvoi, mutta kysyntä ja tarjonta eivät kohdanneet. Yritin kyllä kaikkeni: söin itse enemmän, koitin kaiken maailman oluidenjuomiset ja vaikka mitkä, mutta en vaan saanut maidon määrää nousuun. Vauva imi ja imi todella kauan ja silti väsyneenä huusi nälkäänsä, ja pisteli isot määrät sitten korviketta päälle kun mikään muu ei lopulta auttanut. Yritettiin antaa maidon tilaamiselle aikaa ja vauva sai imeä aina kun halusi.

Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa, niinhän se on, ja tuo oletus että 'maito varmasti riittää' tuntuukin välillä vähän ikävältä. Kaikkeni yritin ihan varmasti, mutta en voi pitää vauvaa päiväkausia nälkää huutamassakaan ja odottamassa maidon määrän kasvua. Kun ei se koskaan kasvanut.

Imetätkö? Onko vauva saanut pelkästään rintamaitoa, vai oletko antanut korvikettakin?

Hei, on olemassa yksi asia mitä kutsutaan maalaisjärjeksi. Sun lapsesi on sun lapsesi. Ei se ole neuvolantädin lapsi. Neuvolantäti ei ole mikään Josef Mengele, mikä määrittää mitä sä saat lapsesi suhteen tehdä.

Jos susta tuntuu siltä, että lapsesi tarvitsee lisäruokaa niin annat sitä.

Aloitat vaikka maissivellillä, jos vauva on noin laiha mä lisäisin siihen voita.

Pisteet Josef Mengelesta. :D

ei suurta niin merkitystä kasvun kanssa vaan pituudella. jos kasvaa tasaisesti pituutta niin tuskin mitään hätää.



meilläkin painokäyrät oli pahasti miinuksella, mutta lääkäri sanoi ettei haittaa kun pituuskasvu tasaista. kyse oli jo kylläkin 8kk, joka ei vaan syönyt kiinteitä.



olen aloittanut kiinteät aina oman mielen mukaan lapsilleni n3-4 kuisena imetyksen ohella.

t. viiden mamma

itse tiedä mikä on lapsellesi parasta. Mieti nyt, neuvolantäti näkee ehkä 10min muutaman kerran vuodessa lasta, sinä 24/7.

Ajattelin jo aluksi,että kyseessä on "kirjaviisas" nuori, jolla ei ole vielä omia lapsia eikä kovin pitkäaikaista kokemuksta enemmän tai vähemmän erikokoisista lapsista.



Hän ei myöskään tiedä, että "hyvinkasvavien" lasten äidit eivät kerro, mitä kaikkea vauvalleen syöttävät.



Muista se, että neuvolasta ei kannata ottaa stressiä. Sano ihan suoraan sillä tädille, että pienikin lapsi tarvitsee tarpeeksi ruokaa. Toisaalta, on olemassa hämmästyttävän vähällä ruualla toimeentulevia kevytrakenteisia lapsia. He lihovat turhaan ruuan tuputtamisesta.



Onko lapsesi nälkäinen? Oman ja lähipiirin kokemuksen mukaan lisäruokaa ei tarvitse niinkään se pieni ja hento, joka kuitenkin omalla suorallaan kasvaa tasaisesti - siis se ei "sojota alaspäin" - vaan iso ja kovasti kasvava vauva.

Ap: n kokemus tapahtuneesta on täysin subjektiivinen kokemus. Ja ikävä kyllä, neuvolassa asioivat hormonihuuruiset äidit ovat monesti aika herkillä.

Jos tällaisesta kommentista mitä ap on saanut, tekee jonkinlaisen valituksen th: n esimiehelle niin kyllä leimautuu itse ja pahasti.

Onko neuvolantäti itse kovin hoikka, jos hänellä on projisoiva anoreksia, eli hoidettaviaan ohjaa anorektiseen suuntaan. Näitä aina silloin tällöin hoitohenkilökunnastakin löytyy. kannattaisi ilmoittaa terveydenhoitajan esimiehelle ja toisaalta luottaa omaan äidinvaistoon.

teillä on edessä vielä isompiakin tilanteita, joissa neuvolantädin mielipiteet pitää jättää omaan arvoonsa.



Minulla on myös tällä toisella lapsella nuori ja kokematon neuvolantäti. Koska minulla on jo vanhempi lapsi ja kokemusta, tiedän ettei neuvolaan tarvitse raportoida yhtään mitään lapsen kasvusta ja kehityksestä, paitsi jos tosissaan huolettaa. Koska lapselle saa lisäruokaa kaupasta niin paljon kuin jaksaa kantaa, en ole ikinä kokenut tarpeelliseksi jutella terkkarin kanssa esimerkiksi vellien antamisesta.



Ap, ei sun lapsi mene rikki siitä että annat hänelle lisää ruokaa. Hänen elimistönsä on ruuan maisteluun ihan yhtä kypsä kuin niidenkin vauvojen, jotka saavat korviketta. Ei lapsi ole mikään imetysobjekti jonka tehtävä on kaunistaa kansakunnan imetystilastoja hinnalla millä hyvänsä, vaan pääasia on että lapsi saa kasvuunsa riittävästi energiaa.

Ap: n kokemus tapahtuneesta on täysin subjektiivinen kokemus. Ja ikävä kyllä, neuvolassa asioivat hormonihuuruiset äidit ovat monesti aika herkillä.

Jos tällaisesta kommentista mitä ap on saanut, tekee jonkinlaisen valituksen th: n esimiehelle niin kyllä leimautuu itse ja pahasti.

Onko neuvolantäti itse kovin hoikka, jos hänellä on projisoiva anoreksia, eli hoidettaviaan ohjaa anorektiseen suuntaan. Näitä aina silloin tällöin hoitohenkilökunnastakin löytyy. kannattaisi ilmoittaa terveydenhoitajan esimiehelle ja toisaalta luottaa omaan äidinvaistoon.

mutta jos täti on ilmoittanut asiat juuri noin (esim. tuon 6 kk pelkällä rintamaidolla), niin tokihan sitä mielipidettä voisi kysellä muualtakin - varsinkin kun toinen neuvolatäti oli jo suositellut kiinteiden antamista. Eikö ole selvää, että palveluammatissa ei voi töksäytellä ihan mitä tahansa eikä varsinkaan ehdottomia kommentteja suuntaan tai toiseen?

Itse en haluaisi tuollaista neuvolatätiä kuin esim. tuo imetysvouhkaajatäti yllä. Olen siis imetyksen kannalla ja esikoistani täysimetin lähes 6 kk (kaksi viikkoa vaille). Toisen lapsen imetys kuitenkin epäonnistui lukuisista syistä, ja tilanteen karmeudesta voin ihan oikeasti syyttää myös imetystukea sekä neuvolantätejä (minulla oli heitä monta tässä kriisivaiheessa). Molemmat vähättelivät ongelmaa, kehottivat minua vain rentoutumaan, niin sitä maitoa tulee ja imetystuesta käskettiin jättämään lisämaidot pois. Vauvani saavutti syntymäpainonsa 4 viikon ikäisenä ja oli laiha kuin tikku. Oltiin -30-käyrällä ja kun lopulta otettiin sairaalaan sisään, ei löytynyt muuta sairautta kuin se, että MAITO EI RIITÄ/ VAUVA EI JAKSA IMEÄ RINTAA. Sain kuulla lastenlääkäreiltä, miten vaistoton äiti olin ja miten en tajunnut, että VAUVANI NÄKEE NÄLKÄÄ.

Että mitenkö en tajunnut? Hmmmm. Kuuntelin imetystukea ja näitä lukuisia neuvolantätejä, joistä eräskin leppoisasti kehotti jättämään rintakumit kokonaan pois, kun itkin, miten vauvani ei suostu syömään. Kuulemma ne ovat pahasta, ja kyllä se vauva alkaa syödä, kunhan vain ne jätän pois... Vauvani ei siihen päivään mennessä ollut suostunut imemään paljasta rintaa, ja ne vähät maidot, mitkä imi, todellakin imi vain rintakumin kanssa. Mutta kun ammattilaiset neuvovat välittämättä pätkääkään siitä, mikä todella on vauvan (tai äidin) paras. Tärkeintä olisi ollut saada yksi äiti lisää täysimettämään rimpulaa lastaan.

Syytän heitä myös imetykseni kaatumisesta. Pyysin apua lähes päivittäin. Itkin, miten vauva ei syö tai syö vähän ja miten joka aterian jälkeen tuputin vielä tuttipullosta, mutta sekään ei aina maistunut (ei enää jaksanut imeä sitäkään imetysharjoittelujen uuvuttamana). Miksi ihmeessä en saanut tukea lisämaidon antamiseen ja neuvoja, miten saisin vauvan syömään kunnolla? Varmaan oltaisiin vauvan kanssa molemmat rentoutuneet hyväksynnästä, ja ehkä kumpikin homma olisi hiljalleen alkanut toimia: vauva imeä tehokkaammin ja rinnoista tulla helpommin maitoa.

En tehnyt valitusta. Lääkärithän pitivät minua huonona äitinä, ei siinä tullut mieleen alkaa syytellä muita. Mutta suosittelen kyllä kaikkia muita antamaan palautetta, jotta systeemiä saataisiin edes hiukan inhimillisemmäksi. Aika vähän siellä kuunnellaan äitiä ja lasta. Yleensä näillä tädeillä on se oma agenda (niin kuin tuolla imetysvouhkaajatädilläkin), jota pitää kaikin tavoin tuoda esiin. Tässä tapauksessa ap:n neuvolatädin agenda on tuo 6 kk:n täysimetys, joka on hänelle lasta ja äitiä tärkeämpi asia. "Oikea" neuvolantäti olisi todennut, että hänestä kiinteiden antamisella ei ole kiire, mutta jos äidistä tuntuu, että lapsi sitä tarvitsee tai lapsella olisi siihen sopiva herkkyyskausi meneillään (esim. availee suutaan ruoan nähdessään), niin tottakai niitä soseita voi maistella. Onhan lapsi jo 5 kk! Ja sen jälkeen olisi voinut vielä mainita, että on hienoa, jos äiti kuuntelee omaa vaistoaan.

Mun mielestä ap on tehnyt juuri niin kuin pitääkin, vähitellen lisännyt kiinteiden määrää. Kuulostaa ihan uskomattomalta, että neuvolantäti sooloilee noin rajusti omien näkemystensä kanssa eikä selvästikään noudata yleisiä suosituksia. Vaikea sanoa mistä johtuu. Sinuna ehkä myöntelisin neuvolassa tädin sepittämiä ohjeita ja tekisin sitten kotona niin kuin itse näen parhaaksi.



Meillä kans vauvan paino oli ekat kuukaudet alakanttiin (-20 tienoilla) mutta pituus taas oli aina muutaman sentin yli keskiarvon. Imetin tosi tiheästi, maito tuntui riittävän juuri ja juuri kun rintaa tarjoili yötä päivää koko ajan. Olin ajatellut imettää 6kk asti mutta 4kk neuvolassa käskettiin alkaa maistattaa kiinteitä. Aloitin tosi pikkuhiljaa ja annoin paljon uusia makuja mutta vain pieniä annoksia. 5kk neuvolassa paino ei sitten ollutkaan noussut juuri yhtään. Siitä lähdin nostamaan annoskokoa ja pian vauva söikin 2-3 isoa soseateriaa päivässä, ja tietysti myös paljon rintaa. 6kk neuvolassa painoa olikin tullut hyvin ja vauvasta oli tullut myös huomattavasti tyytyväisempi. Siitä lähtien kun on saanut kunnon soseaterioita (n. 5,5kk) on nukkunut sikeämmin ja myös päivällä kunnon päikkärit, on iloisempi ja jaksaa touhuta koko päivän. Nykyään (kohta 7kk) on niin tyytyväinen ja aurinkoinen kuin olla ja voi, syö reippaasti kaikki ruoat ja hymyilee päivät pitkät. Eli meillä kiinteiden aloitus ja lisääminen ovat todellakin nostaneet vauvan elämänlaatua kaikin puolin! :)



Nosta ihmeessä annoskokoa niin että parin viikon päästä jo annat niin paljon kuin vauva jaksaa syödä. Puuroa kannattaa ottaa ruokalistalle jollei ole jo (maistuu useimmille pikkusille, on hyvin sulavaa ja melko energiapitoista). Kokeile puolet ja puolet banaania ja avokadoa, siinä on oikea lihotusruoka ja makukin on hyvä. Keitä tuhtia hedelmäsosetta näin: keitä tuoretta hedelmää ja kuivattuja hedelmiä (esim. pari omenaa ja kourallinen kuivattuja aprikooseja tai rusinoita) 5-10min, soseuta ja pakasta jääpalamuoteissa. Anna joko sellaisenaan tai "hillosilmänä" puurossa.

Imetys on hyva asia ja siihen pitää kannustaa mutta rajansa kaikella. Se on fakta, että ihminen ei ole kone, ei edes imetysasioissa. Vaikka jotkut fanaatikot jaksaa mäkättää, että "se on niin ja niin pieni prosenttiosuus jolla maito ei riitä", niin up yours. Joidenkin tuntuu olevan niin vaikea ymmärtää, että siihen imetyksen onnistumiseen vaikuttaa niin moni muukin asia kuin se, että riittääkö maito vai ei.



Siitä mahtavasta vaistovanhemmuudesta nykyään kohkataan, ja näiksi vaistovanhemmiksi julistautuneet on just yleensä niitä imetysfanaatikkoja. Mutta minun mielestäni oikeaa vaistovanhemmuutta on juuri se, että sitä korviketta/muuta lisäruokaa annetaan jos äidistä tuntuu, että vauva ei saa ruokaa tarpeeksi. Huolimatta siitä mitä suositukset sanoo. Jokainen vauva on erilainen, jokainen äiti on erilainen.



Meillä esikoiselle juurikin käskettiin antaa lisäruokaa kiinteinä jo 4 kk iästä lähtien. Johtuen nimenomaan painon kituliaasta kasvusta. Meillä se auttoi heti, koska lapsi selvästi nälkäisenä alkoi saman tien syömään isoja annoksia kiinteitä. Millään maistelulinjalla ei todellakaan oltu 6 kk ikään asti. Paino lähti nousuun, lapsi oli heti tyytäväisempi ja homma rullas.

omaa neuvolantätiäni, niin lapseni olisi voinut todella huonosti ekat kuukaudet. Hän väitti, että maitoa tulee kaikilta, ja aina riittävästi jos vaan imettää. Piti mennä yksityiselle näitten imetysongelmien kanssa kuulemaan, että minulla on sen malliset rinnat, joissa rauhaskudosta on todennäköisesti niin vähän, että maitoa ei tule (kuten ei tullutkaan).