Lue keskustelun säännöt.
Kuuleppas sinä pikkuvaimo, kahden pojan äiti.. T:miehesi ex-rakastajatar
05.07.2011 |
Millä oikeudella sinä alat skitsoilemaan minulle 3 vuotta sen jälkeen kun suhteemme on jo ohi?
Seuraavasta puhelusta ilmoitan poliisille. Se, että mustamaalaat minua ympäri kaupunkia tulee vielä kapsahtamaan omaan nilkkaasi. En ymmärrä miksi jaksat vihata minua, mutta olet antanut anteeksi miehellesi. Ja ihan tiedoksesi, minä en vihaa sinua, minä en vihaa miestäsi. Olette minulle aika yhdentekeviä nykyään sillä minulla on OMA perheeni ja oma elämäni. Miehesi onnellisuudesta tosin välitän vähän enemmän kuin sinun, sillä aidosti rakastin häntä. Ja siksi en tule teidän kotiovellenne riitelemään sinun kanssa. SIKSI en soita sinulle takaisin. Siksi en mustamaalaa sinua pitkin kaupunkia.
Mutta jos nyt kerran haluat kaivella vanhoja, niin tämän kerran.
Miehesi on kertonut sinulle ilmeisen siloitellun version suhteestamme. Se kesti kokonaisuudessaan 4 vuotta, ja saitte sinä aikana kaksi lasta. Onneksi olkoon. Pihtasit raskausaikana, ja siitä se sitten ilmeisesti lähti. Toisin kuin ilmeisesti kuvittelet, minä en koskaan ollut kiinnostunut varatusta miehestä, ja miehesi ei vaivautunut tästä pikku asiasta kertomaan minulle tavatessamme festareilla, jossa hän oli ystäviensä kanssa.
2 kuukauden tapailun jälkeen olin totaalisen rakastunut, kun sitten sain tietää Sinusta, maailmani hajosi. Halusin erota, halusin pitää miehen, halusin miehesi itselleni, halusin muuttaa menneisyyden niin etten olisi koskaan kohdannut miestäsi. Hän oli ensimmäinen mies johon oikeasti rakastuin, ihastuin. Ensimmäinen jolle uskalsin avata itseni sielua myöden. Oli vaikeaa päästää irti, joten en osannutkaan. Välillä ajoin hänet takaisin luoksesi, vannotin yrittämään, välillä itkin hänet takaisin luokseni. Ja sitten taas teeskentelin että tämä rinnakaissuhteena oleminen on minulle ihan ok, ja että näillä mennään. No niillä mentiin aikansa. Mutta sitten olin tulla hulluksi miehesi kanssa.
Hän ei todellakaan aikonut jättää sinua, mutta huomasin että hän ei myöskään tulisi koskaan jättämään minua. Sinä saisit olla siitä minulle kiitollinen, että lopulta sain itseni kasaan ja erottua miehestäsi. MINÄ hänet lopulta pakotin yrittämään saada teidän suhteenne kuntoon.
Tämän jälkeen olin yksin, kunnes kohtasin mieheni johon rakastuin. Nyt suunnittelemme häitä ja lapsia. Viimeinen asia mitä elämääni kaipaan on sinun kilari-puhelusi yön pimeinä tunteina. Minä annoin sinun pitää illuusiosi täydellisestä perheestänne. Minä annoin sinulle selkärangattoman miehesi ihan ikiomaksesi. Nyt minulla on oma elämäni, pysy siitä kaukana.
Ihan sama vaikka teidän menneisyytenne olisi räjähtänyt siellä kotona silmille, minä kieltäydyn ottamasta vastuuta siitä NYT, kun kaikki on ollut jo vuosia puoleltani ohi.
Tiedän että et kuuntele minua jos soitat, lyöt luurin korvaan jos yritän sanoa jotai huutosi väliin. Toivottavasti löydät tämän kirjoituksen ja tajuat.
Jos et, seuraavaksi voit puhua poliisin kanssa yöllisistä pikkupikku-puheluistasi. Ihan vaan tiedoksi että syrjähyppyyn osallistuminen ei ole rikos, mutta kotirauhan rikkominen on.
Kommentit (144)
Analysoit itsesi ulos kaikesta vastuusta. Ehkäpä se on sinun keinosi selviytyä ja sen avulla pystyt katsomaan itseäsi peilistä.
Sinä teit valinnan ja jäit suhteeseen varatun miehen kanssa. Mies teki valinnan ja piti kahta suhdetta yhtä aikaa. Vaimo ei saanut valita, sitä ette hänelle suoneet. Siinä on myös sinun vastuusi. Tätä vihaa hän nyt todennäköisesti on purkanut myös sinuun. Luulen, että hän purkaa pahaa oloaan myös mieheensä ja itseensä.
Kirjoituksistasi huomaa, että koet olevasi entisen rakastajasi vaimon yläpuolella, nokkelampi, hauskempi, kenties kauniimpikin. Uskotko vieläkin entisen rakastajasi juttuja siitä kuinka tyhmä ja tylsä vaimon on, ja vielä pihtasikin...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaksoin lukea aloitusta kokonaista yhden rivin!
Mitä täällä meille paasaat, ota yhteyttä siihen vaimoon.
On uskomatonta röyhkeyttä jatkaa suhdetta 4 vuotta senkin jälkeen, kun totuus miehen varatusta tilanteesta on selvinnyt. 4 vuotta!!!
Analysoit itsesi ulos kaikesta vastuusta.
Sinä teit valinnan ja jäit suhteeseen varatun miehen kanssa.
Niin makaa kuin petaa.
Sinä kuitenkin olet osallisena petoksessa vaikka kuinka yrittäisit itsellesi muuta todistella! Voit myös sinä joutua huomaamaan että vaikka suhde tuntuisi olevan kunnossa ja arki hyvää niin toinen pettää silti. Ihmettelen sitäkin miksi petetty ei saisi olla katkera, ainakin minä olisin jos sellainen tilanne eteen tulisi. Jokainen sitten purkaa sitä pettymystään ja katkeruuttaan valitsemallaan tavalla eikä se valinta kuulu toisille. Ettehän tekään miehen kanssa antaneet vaimon valita haluaako hän viettää 4 vuotta elämästään kolmiodraamassa ja tehdä lisää lapsia miehelle. Sinulla sen sijaan oli tieto ja mahdollisuus valita. Sinä valitsit näin ja nyt elät sen tiedon ja seurauksin kanssa. Etuna tässä uudessa suhteessa sinulla ainakin on että et turhaan usko uskollisuuteen ja osaat paremmin pitää miestä silmällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskottomuutta pystyy ymmärtämään jollakin tasolla, jos sen ajattelee olevan hyväntahtoinen ratkaisuyritys. Uskoton voi ajatella tilanteen olevan kaikille suotuisa: perhe pysyy kasassa, rinnakkaissuhde mahdollistaa puolison pitämisen ja silti suhteen ulkopuolisen tyydyttävän suhteen. Pettäjä kokee, että hänellä on oikeus onneen ja oikeus myös tavoitella sitä rinnakkaissuhteessaan (Buchert 2008, 128.)
Ja mut pitää jättää rauhaan ihan siksi että ihmisillä on oikeus olla rauhassa ja ilman kotirauhan rikkomista jne.
elää perheelämäänsä ilman sinun häirintää?Olisit laittanut poikki heti kun kuulit siitä, että se on varattu...
Niin, että sen MIEHEN ei ois tarvinnut lopettaa suhdetta? Tai siis jättänyt koko suhteen aloittamatta, jos kerran oli varattu?
Kuka selittäisi, miksi syypää on aina VAPAA, SINKKU ihminen ei se VARATTU??! Se tuttu ja luotettu elämänkumppani, joka on lupauksensa antanut rakastaa ja olla uskollinen, miksi SE ihminen ei ole syypää vaan aina joku ulkopuolinen, tuntematon, joka ei ole mitään luvannut kenellekään??!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskottomuutta pystyy ymmärtämään jollakin tasolla, jos sen ajattelee olevan hyväntahtoinen ratkaisuyritys. Uskoton voi ajatella tilanteen olevan kaikille suotuisa: perhe pysyy kasassa, rinnakkaissuhde mahdollistaa puolison pitämisen ja silti suhteen ulkopuolisen tyydyttävän suhteen. Pettäjä kokee, että hänellä on oikeus onneen ja oikeus myös tavoitella sitä rinnakkaissuhteessaan (Buchert 2008, 128.)
Toimii, jos asiasta yhdessä sovitaan ja molemmat tietää missä mennään.
on jo hillittoman pitka aika. Tietoisesti, tilanteen tajunneena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Buchertilta menee pohja. Ihan kokonaan. Ja ap makaa kuin petaa.
Minä olen ollut avioliitossa, jossa mies petti melkein kahden vuoden ajan. Erosimme suhteen tultua julki. Ja olen edelleen katkera exälle vaikka aikaa on kulunut useampi vuosi.
Sain silloin aikoinaan tietää kuka se toinen nainen oli (erosivat aika pian meidän eromme jälkeen, ei näköjään se suhde kestänyt ilman "jännitystä"). Yhden kerran jututin ko. naista. Sanoin, etten syytä häntä siitä että exäni petti, mutta siitä kyllä, ettei tämä nainen kertonut minulle heidän suhteestaan. Koska suurin petetyksi tulemisen tunne tuli siitä, että tajusin ko. naisen tienneen minusta (kohtalaisen paljon), mutta minä en tiennyt hänen olemassaolostaan tai exäni ja hänen suhteesta. Se ei ollut reilua. Minullakin olisi pitänyt olla oikeus päättää, haluanko olla sellaisessa suhteessa, jossa kumppanilla on toinen.
Siinä asiassa olisin halunnut solidaarisuutta siltä toiselta naiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä asiassa olisin halunnut solidaarisuutta siltä toiselta naiselta.
Jokainen meistä rakentaa omaa elämäämme. Mitään naisten keskinäistä solidaarisuutta tai tarvetta siihen ei ole olemassakaan.
Sait tietää et mies on varattu ja silti jatkoit jopa neljän vuoden ajan pelleilyä perheellisen miehen kanssa? Mitä sä oikein odotat? Sympatiaa? Tuo lasten saaminen on kuule naisen elämässä sitä kaikkein herkintä aikaa. Jos itse saisin tietää, että oma mieheni on pelehtinyt vuositolkulla jonkun toisen akan kanssa, sillä aikaa kun synnytän hänelle lapsia, kilahtaisin myös aika pahasti.
Toi sun aloitustekstisi oli todella ala-arvoinen. Miksi halvennat loukattua vaimoa nimityksellä pikkuvaimo? Ja miksi vierität syyn vaimon harteille tyyliin "pihtasi raskausaikana ja itse tään aiheutti" Sun kirjoituksesta oikein paistaa ylemmyydentunto. Vaimo tulee kyllä muistamaan nää asiat lopun elämäänsä ja siihen ootte syyllisiä sä ja se petturimies. Sinuna jättäisin nyt sen turhan ylpeyden ja uhoamisen pois ja kohtaisin tään vaimon ihan silmästä silmään. Sen sä olet sille velkaa. Sinuna alkaisin olemaan hieman nöyrempi häntä kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...että tämä koko kirjoitus olisikin av-palstalle räätälöity provo. ;)
En mä jaksa enää teitä huudattaa. Oli hauskaa. Kiitos!
Terveisin, ihan kiltti mutta tylsistynyt pikkuvaimo aka ap.
Se vaan yrittää nyt niinku lakaista tän kaiken maton alle!
...näääh, kyllä se minä olin.
ap
...että tämä koko kirjoitus olisikin av-palstalle räätälöity provo. ;)
En mä jaksa enää teitä huudattaa. Oli hauskaa. Kiitos!
Terveisin, ihan kiltti mutta tylsistynyt pikkuvaimo aka ap.
Mäkin kaipaan viihdykettä ja jäin jo ihan koukkuun tähän ketjuun. Ja muista sinulla on vastuu, kun annoit meidän luulla, että olet tosissasi. Sinä sait valita, minä en:-D.
Se vaan yrittää nyt niinku lakaista tän kaiken maton alle!
...näääh, kyllä se minä olin.
ap
Ja nyt ollaan kuin koko juttua ei olisi ollutkaan.
No alunperin uskoinkin, että ap tässä oli se mielenvikainen toinen nainen, jonka skitsoiluun kyllästyttyään mies jätti ja palasi oikeasti rakastamansa vaimon luokse. Vaimolla oli toki tilanteessa kestämistä, mutta ei niin paljon kuin miehen perään itkemään jääneellä ap:lla, joka ei ole koskaan jutusta yli päässyt ja elää nyt laastarisuhteessa maalaillen haavekuvia ihanasta perhe-elämästä.
...että tämä koko kirjoitus olisikin av-palstalle räätälöity provo. ;)
En mä jaksa enää teitä huudattaa. Oli hauskaa. Kiitos!
Terveisin, ihan kiltti mutta tylsistynyt pikkuvaimo aka ap.
Mäkin kaipaan viihdykettä ja jäin jo ihan koukkuun tähän ketjuun. Ja muista sinulla on vastuu, kun annoit meidän luulla, että olet tosissasi. Sinä sait valita, minä en:-D.
Mä olen ihan kauhean pahoillani että mä petin teidät kaikki näin julkeasti, mut mä en ihan oikeasti enää pystynyt eläytymään :D Ja mokasin tuossa kun kehittelin et sivusuhde ois kestänyt 4 vuotta... en oikeasti keksinyt siihen enää yhtään pätevää syytä miks se ois kestänyt niin kauan. Uups...
...ja tottapuhuen aloin myös olemaan vähän kyllästynyt tähän meidän palsta-suhteeseen, ja noi muut palstat ja ketjut tuli silleen sopivasti tyrkyttämään itseään, niin lankesin. Olenhan vain mies... eikun nainen. Pikkuvaimo, tietysti.
Kyllä mä vielä keksin jonkun paremman päiväsadun teille pikku muruset. ;)
ap
Minä olen ollut avioliitossa, jossa mies petti melkein kahden vuoden ajan. Erosimme suhteen tultua julki. Ja olen edelleen katkera exälle vaikka aikaa on kulunut useampi vuosi.
Sain silloin aikoinaan tietää kuka se toinen nainen oli (erosivat aika pian meidän eromme jälkeen, ei näköjään se suhde kestänyt ilman "jännitystä"). Yhden kerran jututin ko. naista. Sanoin, etten syytä häntä siitä että exäni petti, mutta siitä kyllä, ettei tämä nainen kertonut minulle heidän suhteestaan. Koska suurin petetyksi tulemisen tunne tuli siitä, että tajusin ko. naisen tienneen minusta (kohtalaisen paljon), mutta minä en tiennyt hänen olemassaolostaan tai exäni ja hänen suhteesta. Se ei ollut reilua. Minullakin olisi pitänyt olla oikeus päättää, haluanko olla sellaisessa suhteessa, jossa kumppanilla on toinen.
Siinä asiassa olisin halunnut solidaarisuutta siltä toiselta naiselta.
Petturuus alkaa vinoutuneista asenteista, vastuunsiirrosta ja -ottamattomuudesta omien tekojensa suhteen.
Kirkasta kuin vesi. Jos on suhteessa varattuun 4 vuotta vaimolta salaa, on petturi ja osallistuu petokseen. Ei paljon selittelyt silloin auta.
Aikuisuus on.
Ap kirjoita tuo aloitusviesti paperille ja lähetä kirje sille naiselle! Ei hän kuuntele mitään puhelimitse kun on valmistautunut ennen soittoa huutamaan ja raivoomaan sinulle.
Voimia, toivottavasti saat rauhaa elämääsi. Kaikki eivät ymmärrä ettei elämä ja varsinkaan tunteet ole mustavalkoisia eikä rakastuneena ole helppo toimia järkevästi yms yms.