G: Länsimaisen kirjallisuuden romanttisin rakkaustarina?
Haluan lukea jonkun hienon rakkaustarinan, mutta ei kiitos harlekiinityyppisille kertomuksille, joita kirjoittavat esim. Nora Roberts, Catherine Cookson jne.
Eli siis jotain "parempaa" kirjallisuutta hakusessa!
Kommentit (100)
ilman tarinassa riehuvaa hullua ja murhanhimoista kahelia äijää, jota sankaritar saa pelätä henkensä edestä.
ilman tarinassa riehuvaa hullua ja murhanhimoista kahelia äijää, jota sankaritar saa pelätä henkensä edestä.
huomattavasti mielenkiintoisempi se on riehuvan hullun ja pelon kanssa. ;)
Genre siis väärä, kirjanahan HH on toki hyvä.
Ihan kelpo hupaelma, romantiikkaakin on.
Genre siis väärä, kirjanahan HH on toki hyvä.
vain auvoisen rakkauden kuvauksia. Kamaan: genren tunnetuin klassikko on Romeo ja Julia. Suuri traaginen kaksoisitsemurha... =DD
kuollut kun juuri kukaan ei ehdota mitään edes 1900-luvulla kirjoitettua parempaa kirjallisuutta. Öööh. Eikö nyt missään ns. nykyromaanissa enää puhuta rakkaudesta.
kuuluukin viha ja mustasukkaisuus. Vihahan on tunteena lähellä rakkautta... en mä sillä, että sellasta ite haluaisin, mut just sellasesta on kivoin lukea.
juttu. Sit iski päälle kylmä realismi.
kuollut kun juuri kukaan ei ehdota mitään edes 1900-luvulla kirjoitettua parempaa kirjallisuutta. Öööh. Eikö nyt missään ns. nykyromaanissa enää puhuta rakkaudesta.
ei kuulu viha tai sairaalloinen mustasukkaisuus.
Siis eiväthän ne kuulu aitoon rakkauteen mitenkään, vaan ovat sen sairaita vääristymiä.
ei kuulu viha tai sairaalloinen mustasukkaisuus.
Siis eiväthän ne kuulu aitoon rakkauteen mitenkään, vaan ovat sen sairaita vääristymiä.
Täysin siloiset henkilöhahmot on kuolettavan tylsiä... ja epätosia. Siis inhimillisellä tasolla epäaitoja.
Kerro joku todellinen klassikko, jossa hahmoihin ei kuulu suurta sisäistä konfliktia?
Muistaakseni alkoi Sudenkorento tai Matkantekijä kirjoista..
Aivna mahtavaa lukemista, seikkailua, romantiikkaa, mystisyyttä ja tragedioita.
Myös kivasti kuvattu ettei malta kirjaa käsitsään päästää.
mutta varsinaiseen romanttiseen genreen se ei kuulu. Kauhuromantiikkaan ehkä, kauhuun varmasti.
Sisäiset konfliktit rakkaustarinassa eivät liity kostonhimoon rakastettua kohtaan.
Bronte:Kotiopettajattaren romaani (Jane Eyre) on suosikkini, Bronte: Humiseva Harju, Kundera: Olemisen sietämätön keveys, Jane Austen: Emma
Marcel Proustin Swannin rakkautta? Missään ei ole loistokkaampaa hullua rakkautta!
mutta varsinaiseen romanttiseen genreen se ei kuulu. Kauhuromantiikkaan ehkä, kauhuun varmasti.
Sisäiset konfliktit rakkaustarinassa eivät liity kostonhimoon rakastettua kohtaan.
Olemme siis eri mieltä. Minusta kostonhimo voi hyvinkin kuulua nimenomaan rakkaustarinaan, esim. rakastetun petollisuushan on erinomainen motiivi kostolle. Kun taas ilman sitä RAKKAUTTA motiivia ei olisi.
Meni kevyenä kesälukemisena uusintana tänä kesänä.
Maeve Binchy
Kathy Kelly
Menee kyllä aika hömpäksi, mut nää on sille joka kyseli jotain kevyempää, en enää muista numeroa
Ei tosin ihan helposti nieltävä, mutta kuitenkin.
Ja Vihervaaran Annan ja Gilbertin rakkaustarina on IHANA!