Kampaajat, jotka olette vaihtaneet alaa / päättäneet ettette enää työskentele kampaajana

Karsea työkulttuuri verrattuna kaikkiin muihin aloihin joista kokemusta.

-Tällä alalla on tavallista, että tauot jää pitämättä ja tullaan töihin reippaasti ennen varsinaista työaikaa ja lähdetään myös pois myöhemmin. Tarvittaessa pitää pärjätä useita tunteja käymättä vessassa. Alalla on nykyään liikaa paikkoja, joissa työskennellään kuin liukuhihnalla. Vaikka työskentelisi tuoliyrittäjänä, on pakko sopeutua tekemään "pikapalveluita". 

-Ala on todella kilpailtu. Uusia tekijöitä ei aidosti haluta alalle ja ne harvat, jotka haluaisivat, eivät ole valmiita panostamaan perehdyttämiseen, tai harjoittelijoitten opettamiseen. On tyypillistä että: "Halutaan kaksikymmentävuotias työntekijä, mielellään parinkymmenen vuoden kokemuksella ja kilpaurheilijataustalla. Liikkeeseen olisi hyvä tuoda omaa asiakaskuntaa mukanaan". 

-Kiusaaminen on yleistä ja erityisesti harjoittelijoita kiusataan niin työntekijöitten, kuin asiakkaittenkin toimesta

-Hygieniasta oikaistaan monissa paikoissa ja vallalla on ihan yleisesti kulttuuri, jossa ketään ei hirveästi kiinnosta. 

-Alalla pitäisi olla valmis luomaan henkilöbrändiä ja olemaan esillä omilla kasvoillaan, vaikka olisi vain ns."rivityöntekijä". 

-Jos joku asiakas päättää keksiä kauhutarinan, on sitä vastaan lähes mahdotonta puolustautua. Kampaajat eivät voi mitään sille, että asiakkaat levittelevät ties mitä perättömiä kauhujuttuja. Vaikka olisi tehnyt työtä kaksikymmentä vuotta, niin ainakin yksi kahdestasadasta asiakkaasta järjestää jonkun hirveän selkkauksen ja haukkuu sinut alimpaan maanrakoon. Näitä pitää sitten kestää koko uran ajan ja se ikäänkuin kuuluu siihen työhön ja on pakko ottaa vastaan (tässä ei siis ole kyse mistään normaaleista virheistä ja niiden korjaamisesta tai tavanomaisesta asiallisesta palautteesta vaan siitä, että toisen ammattitaito halutaan kokonaan lytätä ja pilata toisen maine).

-Viime vuosilta on uutisoitu useista ikävistä stalkkeeraustapauksista, jotka on kohdistuneet kampaajiin.

-Matalapalkka ala, jossa osa palkasta menee hintaviin työvälineisiin ja niiden ylläpitoon. Omasta ulkonäöstä on myös pakko huolehtia ja siihenkin saa uppoamaan pitkän pennin. 

-Kampaajia pidetään usein tyhminä.

..Siinä taisi tulla tärkeimmät.

45 ikävuoden jälkeen alkoi työasennot ja seisomatyö yleensä tuntua kropassa liian pahalta. Särkylääkkeitä päivittäin, että pystyi tekemään koko päivän. Lisäksi olin aina ollut herkkä kaikille hajuille ja kemikaaleille, ja ikuiset allergiaoireet alkoi myös kyllästyttää. Oli onnellinen tilanne, että miehen yrityksestä löytyi minulle toimistotyötä.

Nosto

Kemikaalialtistuminen! 

Nosto

On hirveän noloa tyrkyttää tuotteita asiakkaille, kun on provisiopalkattuna ja tietää, että tietty määrä on pakko saada myytyä, että saa siedettävän summan tilille. 

Lopetin noin kolmen vuoden jälkeen. Mutta vuosia vuosia sitten. Aika oli eri silloin 90-luvulla. Osittain selän prakaamisen takia. Lisäksi en jaksanut niitä samoja asiakkaita, samoja juttuja ja liian "iholla olemista". 

Alle 5Ov  halusin tehdä jotain muuta niin menin palvelukotiin hoitoapulaiseksi. En ollut yrittäjä niin työpaikkoja ei oikein ollut.