Lue keskustelun säännöt.
G: Länsimaisen kirjallisuuden romanttisin rakkaustarina?
04.07.2011 |
Haluan lukea jonkun hienon rakkaustarinan, mutta ei kiitos harlekiinityyppisille kertomuksille, joita kirjoittavat esim. Nora Roberts, Catherine Cookson jne.
Eli siis jotain "parempaa" kirjallisuutta hakusessa!
Kommentit (100)
Tolkienin Silmarillionissa on hieno romanttinen kertomuks Beren ja Lúthien
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa tuota tekotaiteellista hömpötystä. Sori.
En ole ap, vaan toinen joka kaipaa hyvää luettavaa.
Sekä jatko-osansa Valamon yksinäinen. Riipaisevan kaunista rakkautta.
Kaikkien rakkaitteni puolesta, muistaakseni itkin kokoajan kun luin sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on romanttista kirjallisuutta kirjoitettu aika vähän... muuta kuin siis just tuossa hömppägenressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yllä olevissa ehdotuksissa? Ap pyysi klassikoita. Niitä hän saa.
Mulla ei tosin ole mitään hömppääkään vastaan. Esim. Twilight-sarja on kyllä ihan kelpo viihdettä. Ja todella romanttinen. ;)
Itse vastaan;
Tuulen viemää
Bronten kirjat
Austenin kirjat
Danielle Steelen Ei rakkautta suurempaa
Hevoskuiskaaja (olisko ollut joku Evans kirjoittajana??=
Muutkin Evansin kirjat on hyviä.
Sparksin kirjat on kanssa hyviä.
Ja tavallaan Laura Ingalls Wilderin Onnen kultaiset vuodet ja Neljä ensimmäistä vuotta voisi mennä tuohon kategoriaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gabriel Garcia Márquez: Rakkautta koleran aikaan
Isabel Allenden melkein kaikki kirjat, erityisesti Henkien talo.
Itse vastaan;
Tuulen viemää
Bronten kirjat
Austenin kirjat
Danielle Steelen Ei rakkautta suurempaa
Hevoskuiskaaja (olisko ollut joku Evans kirjoittajana??=
Muutkin Evansin kirjat on hyviä.
Sparksin kirjat on kanssa hyviä.Ja tavallaan Laura Ingalls Wilderin Onnen kultaiset vuodet ja Neljä ensimmäistä vuotta voisi mennä tuohon kategoriaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on vielä huonompi kuin Nora Roberts!
itse ehdotan Riikka Pulkkisen uutta kirjaa Totta. Myös Sofi Oksasen kirjassa Puhdistus on eräänlainen rakkaustarina.
naamalla kutsua eurooppalaisen kirjallisuuden klassikoksi. =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paitsi tietysti jos on lukenut vain ensimmäisen osan.
Heathcliff on hullu stalkkaaja, ei mikään romanttinen hahmo valkealla ratsulla.
Nora Robertsin kirjoihin. "Nollaa" ihanasti päivän kun luen sängyssä ennen nukkumaan menoa, ai että...
mitään:D
Eli Humisevalle harjulle ääni täältäkin.
Heathcliff on hullu stalkkaaja, ei mikään romanttinen hahmo valkealla ratsulla.
Siis tyyliin: onneton neito on kahlittuna onnettomaan elämään, kunnes komea urho, joka palasti ja epätoivoisesti rakastaa neitoa (mielellään kupeet hehkuen), ratsastaa valkealla ratsulla hänet noutamaan, jolloin neito punastellen ja povi kohoillen antautuu loputtoman piirityksen jälkeen, jolloin maa tuntuu tärisevän ja auvo ja ikuinen onni seuraa prinsessahäiden muodossa... eikös tuo ole juuri sitä harlekiinikamaa?
Missä draama? Missä hahmojen moniulotteisuus? Missä jännite, tarinan monikerroksisuus, jännittävät kerronnalliset keinot, viittaukset kirjoitusajankohdan merkittäviin puheenaiheisiin, intertekstuaalisuus tms... minusta juuri nuo erottavat hyvän ja huonon (tekisi mieli sanoa "pahan") kirjallisuuden toisistaan.
Ei välttämättä romanttinen loppu, mutta jos traaginenkin käy...