Miten joku kehtaa pyytää kylään, kun koti

ihanan rentoa, ja luottamuksen osoitus, että kaverit päästetään siihen normaaliin sekasotkuun ja ehkä oikeaankin sotkuun. Minä olen perinyt lapsuuskodistani sen, että aina ennen vieraita siivotaan hullun lailla, äiti on kireä kuin viulunkieli ja käskyttää kaikkia, ja kaikilla on enemmän tai vähemmän ärtynyt olo. Kun vieraat sitten tulee, ollaan niin iloisia ja normaalin oloisia, ja pistetään pulla pöytään. Itse olen samanlainen ja tajuan aivan selkeästi, kuinka koomista sellainen on. Ihmiset, jotka eivät ole sosiaalisesti täysin sokeita, osaavat kyllä arvioida kavereistaan jo etukäteen millainen koti heillä on, ja tulevat kylään nimenomaan ystävinä, iloisina siitä että saavat nähdä kaveriaan. Ei heitä kiinnosta onko matot suorassa. Ainakaan minua ei kiinnosta. Päin vastoin, on tosi kiusallista itse mennä kylään jonnekin, jossa on selvästi puunattu joka nurkka. Siitä on pois kaikki spontaanius ja rentous.

Toki on kohteliasta siivota (ainakin pahimmat) sotkut vieraiden tieltä, ja itselläänkin on viihtyisämpää jos koti on siisti. Mutta lapsiperheen todellisuuteen harvemmin kuuluu jatkuva sataprosenttinen siisteys, enkä ymmärrä miksi vieraille pitäisi esittää jotain muuta kuin mitä on.

Itselleni ainakin tulee paskanjäykkä olo ylipuunatussa kyläpaikassa, koska eihän luonnonvastainen siisteys kerro muusta kuin emännän (tai isännän?) neuroottisuudesta ja miellyttämisenhalusta. Ei ole kiva mennä kylään, jossa esitetään ja vedetään jotain ihme roolia.

meillä on siistiä, eikä taatusti vedetä mitään roolia. Ihan Marttojen vanhan ajan tyyliin siivotaan ja kolmen lapsen kanssa koti pysyy kohtuullisessa kunnossa. Ja kyllä tehdään se ihan omasta halusta eikä mistään siivousneuroosista tai kenenkään miellyttämisen halusta. Mä en vaan halua itte elää sonnan keskellä.



Mua ärsyttää enemmän laskiaisäidit, jotka hengaa täällä mieluummin kuin viittii edes tehdä ne välttämättömimmät kotihommat. Se ei todellakaan vaadi mitään ihmemutsia tai hirveesti aikaa, vaan pientä viitsimistä aina sillon tällön.

meillä on siistiä, eikä taatusti vedetä mitään roolia. Ihan Marttojen vanhan ajan tyyliin siivotaan ja kolmen lapsen kanssa koti pysyy kohtuullisessa kunnossa. Ja kyllä tehdään se ihan omasta halusta eikä mistään siivousneuroosista tai kenenkään miellyttämisen halusta. Mä en vaan halua itte elää sonnan keskellä.

Mua ärsyttää enemmän laskiaisäidit, jotka hengaa täällä mieluummin kuin viittii edes tehdä ne välttämättömimmät kotihommat. Se ei todellakaan vaadi mitään ihmemutsia tai hirveesti aikaa, vaan pientä viitsimistä aina sillon tällön.

Jos haluaakin tehdä ihan muita asioita ja jättää kotihommat vähemmälle?

Mua ärsyttää enemmän laskiaisäidit,

Peruskotihommat ei vie läheskään niin paljon sun aikaa, mitä täällä av:lla hengaamisesi.

Peruskotihommat ei vie läheskään niin paljon sun aikaa, mitä täällä av:lla hengaamisesi.

Kannattaa lainata viestejä, niin viesti menee perille. Se on ihan helppoa, onnistuu napista painamalla.

Kolmen pienen lapsen äitinä olen todellakin joutunut korjaamaan siisteyskäsitystäni. Aiemmin meillä oli aina siistiä. Nyt joutuisin kuuraamaan lattian puolen metrin etäisyydeltä ruokapöydästä viisi kertaa päivässä, jos haluaisin meillä olevan siistiä. Ei yksinkertaisesti riitä tähän voimia.



Meillä käy siivooja joka toinen viikko, ja pari-kolme päivää ennen siivousta on aika tahmaista. Tänään jätin ensimmäistä kertaa tiskit tiskialtaaseen, jotta siivooja saisi laittaa ne koneeseen. Yleensä siis tiskipöytä on tyhjä likaisista astioista siivoojien tullessa. Satuin kuulemaan, kun toinen siivoojista ihmetteli tiskejä pöydällä, johon toinen kommentoi: "...she is so tired...". Yes, vihdoinkin joku ymmärsi minua!

Kolmen pienen lapsen äitinä olen todellakin joutunut korjaamaan siisteyskäsitystäni. Aiemmin meillä oli aina siistiä. Nyt joutuisin kuuraamaan lattian puolen metrin etäisyydeltä ruokapöydästä viisi kertaa päivässä, jos haluaisin meillä olevan siistiä. Ei yksinkertaisesti riitä tähän voimia.

Meillä käy siivooja joka toinen viikko, ja pari-kolme päivää ennen siivousta on aika tahmaista. Tänään jätin ensimmäistä kertaa tiskit tiskialtaaseen, jotta siivooja saisi laittaa ne koneeseen. Yleensä siis tiskipöytä on tyhjä likaisista astioista siivoojien tullessa. Satuin kuulemaan, kun toinen siivoojista ihmetteli tiskejä pöydällä, johon toinen kommentoi: "...she is so tired...". Yes, vihdoinkin joku ymmärsi minua!

Monen lapsen äidiltä ymmärrän jo pienen sekasorron. Eikö lasten isä voi auttaa? Lapsetkin pitää opettaa siivoamaan lelunsa ja jos mehua läikkyy lattialle, niin rätti käteen.

Lasten isää eivät pienet tahrat haittaa ;-) Eikä hän niitä olisi muutenkaan työpäivänsä aikana siivoamassa. Lapset laittavat tietenkin lelunsa paikoilleen leikkien jälkeen, mutta 1- ja 2-vuotiailta on turha edellyttää kaatuneiden maitojen pyyhkimistä.

mielestäni rusketusraidat ja/tai muuten likainen vessa! Se jos mitä on vieraiden kannalta oksettavaa.

veskit on siivottu juuri ennen tuloasi mutta lapsi vaikka tehnyt jarruraidat pönttöön juuri kylässä ollessasi?

Asuttiin vuokralla 70-luvun alussa rakennetussa huonokuntoisessa omakotitalossa, jonka vessa näytti aika inhalta vaikka sen miten hyvin siivosi. No sit kerran meille tuli kylään lapseton ystäväpariskunta. Siivottiin ennen heidän tuloa, myös vessa. Jossain välissä nainen meni vessaan, mutta pyörähtikin saman tien takaisin ja sanoi että "no enpäs menekään, käyn sitten hotellilla". Ihmettelin vähän että mikäs nyt, onko se muka niiiiiin oksettava paikka mutta en sanonut ääneen... Vieraiden lähdettyä menin itse vessaan ja huomasin, että joku lapsista oli jättänyt pöntön vetämättä! Siis kakat oli siellä pohjalla, paperia kyllä päällä mutta vetäisy unohtunut (ADHD-lapsellemme käy usein näin vaikka asiasta kuinka on tolkutettu). En kyllä ymmärrä, miksi ei aikuinen ihminen voinut yksinkertaisesti vetää pönttöä... Mutta hän nyt on hiukan hienostelevaa sorttia, vaikka onkin muuten aivan ihana ihminen. :)

en normaalisti, enkä "vieraiden"tullessa. Mun vieraat on kavereita ja perhettä, jotka tietävät ja joiden pitäkin tietää millainen olen - sotkuinen, ja sotkusta nauttiva. En viihdy siivotussa asunnossa, enkä todellakaan tee kodistani sellaista vaikka kuinka kavereita olisi tulossa. Ihmiset tietää mihin ovat tulossa, ja jos ei halua tulla ei ole mikään pakko

Kolmen pienen lapsen äitinä olen todellakin joutunut korjaamaan siisteyskäsitystäni. Aiemmin meillä oli aina siistiä. Nyt joutuisin kuuraamaan lattian puolen metrin etäisyydeltä ruokapöydästä viisi kertaa päivässä, jos haluaisin meillä olevan siistiä. Ei yksinkertaisesti riitä tähän voimia.

Meillä käy siivooja joka toinen viikko, ja pari-kolme päivää ennen siivousta on aika tahmaista. Tänään jätin ensimmäistä kertaa tiskit tiskialtaaseen, jotta siivooja saisi laittaa ne koneeseen. Yleensä siis tiskipöytä on tyhjä likaisista astioista siivoojien tullessa. Satuin kuulemaan, kun toinen siivoojista ihmetteli tiskejä pöydällä, johon toinen kommentoi: "...she is so tired...". Yes, vihdoinkin joku ymmärsi minua!

Monen lapsen äidiltä ymmärrän jo pienen sekasorron. Eikö lasten isä voi auttaa? Lapsetkin pitää opettaa siivoamaan lelunsa ja jos mehua läikkyy lattialle, niin rätti käteen.

Kun mehua tms. läikkyy lattialle, niin ei siinä oikeasti auta mikään rätin heiluttelu. Parketti (ja varmasti muutkin lattiamateriaalit) jäävät aina siitä kohtaa eri tuntuiseksi ja olisi pakko pestä koko lattia uudestaan.

Tietenkin pyyhin siis sen läntin huomatessani, mutta ei koti sen jälkeen enää ole siisti. Puhumattakaan siitä mitä viisi lasta saavat aikaan keittiössä. Ikinä ei aamupalallakaan ole kuin kaksi lasta kerrallaan, joten saisin tosiaan pyyhkiä/imuroida pöydän ympäryksen kymmenisen kertaa päivässä jos haluaisin meillä olevan siistiä.

Mies ei auta, yksinhuoltaja kun olen.

Silti tykkään kutsua meille vieraita ja toivon, etteivät he käy täällä valittamassa kuten ap.

meillä on siistiä, eikä taatusti vedetä mitään roolia. Ihan Marttojen vanhan ajan tyyliin siivotaan ja kolmen lapsen kanssa koti pysyy kohtuullisessa kunnossa. Ja kyllä tehdään se ihan omasta halusta eikä mistään siivousneuroosista tai kenenkään miellyttämisen halusta. Mä en vaan halua itte elää sonnan keskellä.

Mua ärsyttää enemmän laskiaisäidit, jotka hengaa täällä mieluummin kuin viittii edes tehdä ne välttämättömimmät kotihommat. Se ei todellakaan vaadi mitään ihmemutsia tai hirveesti aikaa, vaan pientä viitsimistä aina sillon tällön.

Me muut vaan hengaillaan täällä. Ja koko päivä tietysti :)

Sekä äitini että siskoni harrastavat uskomatonta arvostelua ja nyrpistelyä vaikka omat kotinsa ovat aina enemmän tai vähemmän sotkuiset. Lähes poikkeuksetta sotkuisemmat kuin minun kotini koskaan heidän vieraillessaan minulla. MUTTA kummankaan kotona ei ole pieniä lapsia. Eli vaikka heillä on vessat siivoamatta ja lattiat hiekassa ja ruuan murenissa niin heillä ei ole leluja lattialla tai kylppärissä pinoa pissapyykkejä. Aikani kuuntelin huomauttelua leluista olohuoneessa ja päätin laittaa sille lopun lopettamalla siivoamisen ennen heidän tuloaan. Siis lykkäsin myös normisiivouksiani ja päästin vessan pissaiseksi (ei vie meillä kauaa kun on seisomapissoja kovasti opettelevia pieniä miehiä) ja jätin lattiat imuroimatta viikoksi ennen tuloaan (normaalisti imuroin väh joka toinen päivä). Nyt meidän valituksenaihe kodissamme oli samalla lailla likaista kuin heillä. Taisi viesti mennä perille kun loppui valitukset leluista tai kylppärin pissaisista pyykeistä. Ovat nykyään hyvinkin hiljaa kodistani vaikka taas siivoan.



Vähän kyse mysös siitä mikä on törkyistä? Toisella pölyt pyyhitään jouluksi ja juhannukseksi mutta leluja et näe kuin lasten omissa huoneissa ja mikään tavara ei ole jääneenä väärälle pöydälle. Toisilla taas perussiivous on aina kunnossa pohjalla mutta siihen päälle pääsee tavarat levälleen. Todennäköisesti molemmat tyypit nyrpistelevät nenäänsä toisen kodissa.

tulevaisuus, kun lapsemme on vanhempi ja menemme anopille kylään...

Lapsen pitää varmaan istua siellä ku tikku paskassa, ettei vaan mene asunto sekasin.

Yhtään astiaa ei saa tiskipöydällä koskaan olla ymv.

Mutta anoppi onki sitten ite ku seipään nielly. Ei iloa, ei spontaaniutta.

Ihan kiva.

Meillä ei tarvi joka murusta olla heti imuroimassa ja lapsen läsnäolo kotona saa näkyä. Toki lelut siivotaan illalla ja jos nyt jotain katuu ni luututaan.

Mutta kyllä minulle on tärkeämpää olla lapseni kanssa, kun puunata kotia kuntoon.

mennessä en kyllä mene kyyläämään wc-pönttöjä! Jos on asiaa vessaan toimitan sen tarkemmin paikkaa tutkailematta ja vietän siellä lyhyimmän mahdollisen hetken muutenkin, koska olen vierailulla ja haluan seurustella muiden kanssa.

En muutenkaan ymmärrä miten jotkut asuu, lukee ym. vessoissa. No, onneksi harvemmin täällä on pönttöjä makuu/olohuoneissa ;)

Jos lasten vaatteet ja kädet on kontatessa menneet mustiksi, niin meillä on pesukone ja suihku.

Joskus kyllä riepoo kun lemmikit ruokailee samoissa pöydissä ja samoilta lautasilta ihmisten kanssa.Toisaalta tuohan ne jaloissaan kaiken lattioille ja onhan sen arveltu suojaavan allergioiltakin...

Niin, oma koti on sekasortoinen, mutta raikas sen olla pitää! Ja kunhan jaksan ja perhe-elämä antaa aikaa se toki järjestyy pikkuhiljaa. Että tervetuloa vaan meille ne ystävät, jotka ei pingota turhia!

harmittaa koska ei voi noin vain kutsua vieraita kun pitäis ensin siivota...

Tutummat vieraat tulee ilmottamatta ja tietää meillä odottavan sekamelskan eikä toivottavasti piittaa siitä.



Kun osais ottaa rennommin ja kutsuis niitä kavereita illalliselle useamminki vaikkei koti olekaan tiptop - tai vielä parempi jos oppisi pitämään parempaa siivoa.. vinkkejä?



En ajattele muuten että kukaan arvostelisi meitä kodin sekaisuuden takia, mutta itseäni kiusaa sotku, eikä tee mieli tehdä ruokaa sotkun keskellä.

ihanan rentoa, ja luottamuksen osoitus, että kaverit päästetään siihen normaaliin sekasotkuun ja ehkä oikeaankin sotkuun. Minä olen perinyt lapsuuskodistani sen, että aina ennen vieraita siivotaan hullun lailla, äiti on kireä kuin viulunkieli ja käskyttää kaikkia, ja kaikilla on enemmän tai vähemmän ärtynyt olo. Kun vieraat sitten tulee, ollaan niin iloisia ja normaalin oloisia, ja pistetään pulla pöytään. Itse olen samanlainen ja tajuan aivan selkeästi, kuinka koomista sellainen on. Ihmiset, jotka eivät ole sosiaalisesti täysin sokeita, osaavat kyllä arvioida kavereistaan jo etukäteen millainen koti heillä on, ja tulevat kylään nimenomaan ystävinä, iloisina siitä että saavat nähdä kaveriaan. Ei heitä kiinnosta onko matot suorassa. Ainakaan minua ei kiinnosta. Päin vastoin, on tosi kiusallista itse mennä kylään jonnekin, jossa on selvästi puunattu joka nurkka. Siitä on pois kaikki spontaanius ja rentous.

työvoimatoimistossakin näkee heti ne ketkä lusmuilee ja ketkä on tosissaan yhteiskunnan vuoksi.

Yhteiskunnan vuoksihan te siivoatte. Pitäkää kotinne puhtaana ja maksakaa veronne. Ilman sitä ei Taivaan Isä anna rauhaa. Ei anna rauhaa, kunnes kupsahdatte. Ja siksihän te siivoattekin. Ette Canarian loman takia, ette Thaimaan loman takia, vaan WT-statuksen takia. Siinä on syy siivoiluunne. Muut maksavat kiltisti siivouspalveluksesta.



Kannattaisi käydä töissä.



T: Työssä käyvä ja koti siisti

Miten jotkut elää sekasorrossa, lian ja paskan keskellä ja sitten pyytävät kylään, seurustelevat ihan normaalisti? Vai onko mussa vika, kun en päästä vieraita, jos koti ei ole puhdas ja siisti? Toisaalta, sekasorron keskellä vierailtuaan, ei enää sitten panosta niin paljoa omaankaan kotiin, jos ko. perhe tulee kylään, mutta silti ärsyttää.

Kyläily on sosiaalista toimintaa, tarkoitus on seurustella vieraiden kanssa.