Miten selitämme sen, että 8 laudaturia kirjoittaneet ylioppilaat (8) olivat kaikki miehiä?

[quote author="Vierailija" time="20.05.2011 klo 08:57"]

että koulujärjestelmä suosii poikia.

Mutta tyttöjä on huomattavasti enemmän jatkokoulutuksessa kuin poikia, joten onkohan näin...

[/quote]

Koulu suosii tyttöjä. Joten ne pojat jotka siellä silti pärjäävät, ovat poikkeuksellisen hyviä.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2011 klo 09:50"]

Luit ihan turhaan kuin hullu, olisit ajatellut samalla.

Hassua, että silti selvisin ihan maisteriksi asti.

Mutta vastaa vielä siihen toiseen kysymykseen: "Miksi laudatureja sai ne, jotka lukaisi asiat läpi korkeintaan kerran?" Ja senkin yleensä edeltävänä yönä...

En muista, mikä numero olin.

Voin vastata: ne kusettivat sinua.

Ihmettelen, missä ovat muun muassa kaikki ne, jotka tuosta vain edellisen yön ensivilkaisulla kirjoittivat kasapäin laudatureita? TKK:lla, Oikiksessa ja LSE:ssä en ainakaan tavannut tällaisia poikkeuksellisia lahjakkuuksia, jotka omaksuvat tietoa kurssi per yö. Omituista ottaen huomioon, että yllä oleva kommentoijakin ilmeisesti tunsi tällaisia useita ("ne").

Luonnollisesti opiskelijoissa oli todella paljon eroja. Lahjakkuudella on toki iso merkitys, mutta etenkin kiinnostuksesta, motivaatiosta ja työnteosta suurin osa menestyksestä tuntui kumpuavan.

Mitä korkeammalle mennään ÄO:ssa, sitä enemmän on poikia ja päinvastoin.

Sen lisäksi lukioissa on tyttöenemmistö, ja silti tulos on nyt mikä on.

Ja puurtaminen on tärkeämpää miehelle. Naiset pääsevät aina lisääntymään jos haluavat, miehet eivät. Mieheksi kasvetaan, naiseksi synnytään.

"Pian hämmentynyt Karrila istui Ylen Aamu-tv:n sohvalla kertomassa, miksi hänen yksitoista laudaturiaan ei kelvannut kevään ykköstulokseksi. Siksi, että hän oli kirjoittanut ne neljässä erässä: kahdeksan laudaturia kolmantena lukiovuonna ja neljäntenä kolme lisää." Tämä HS:n sivuilta, kyseessä on voimannostaja Anna Karrila.

Ennätystä pitää yhdeksällä laudaturilla Magdalena Kobierska. 

Mutta monesti tyttöjän useammin pojat kirjoittavat fysiikan ja kemian, joihin vaaditaan enemmän perusosaamsista kuin pänttäämistä, tosin sama pätee kieliin.Oma poikani sai englannista laudaturin lukematta siihen valehtelematta yhtää mitään, toki hänellä on pienestä pitäen huomattu kielipäätä. Toisesta kielestä sai M:n yhtä vähällä lukemisella, eli nollalla. Oli mokannut kuuntelussa jotain kuulemma. Poikien enkun arvosanat onkin käsitykseni mukaan noussut tietotekniikan ansiosta, kaikki kun on englanniksi. 

Tässä vielä tuon Magdalenan ajatuksia ylen sivuilta kopioituna: Kobierska sanoi haastattelussa kirjoitustensa jälkeen, että kokelaan ei ole pakko olla erityisen fiksu saavuttaakseen hyvän tuloksen. Hän on yhä samaa mieltä.

- Mielestäni ylioppilaskirjoitukset mittaavat vain ja ainoastaan sitä, kuinka hyvin osaa kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa, Kobierska sanoo.

Lähde:http://yle.fi/uutiset/toinen_sai_9_toinen_11_laudaturia_-_mita_heille_kuuluu_nyt/6481505

[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 04:06"]

Mitä korkeammalle mennään ÄO:ssa, sitä enemmän on poikia ja päinvastoin.

Sen lisäksi lukioissa on tyttöenemmistö, ja silti tulos on nyt mikä on.

Ja puurtaminen on tärkeämpää miehelle. Naiset pääsevät aina lisääntymään jos haluavat, miehet eivät. Mieheksi kasvetaan, naiseksi synnytään.

[/quote]

Minä en tiedä miksi siitä vaietaan, mutta kyllä tämän olen omissa koululuokissani huomannut joka asteella, enkä tarkoita pelkkää koulumenestystä, eli tarkoitat varmaan samaa: Älykkäimmät ovat miehiä, samoin kun ne kaikista pöljimmät ovat miehiä (tai poikia, iästä riippuen). Tosin pöljät mielellään pätee älykkäiden saavutuksilla ja kun kysyy, mitä he itse ovat tehneet muuta kuin omaavat samanmuotoisen aivojen jatkeen housun lahkeessa kuin fiksut miehet, ei koskaan tule vastausta. Tyttöjä on eniten keskellä. 

[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 06:23"]

[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 04:06"]

Mitä korkeammalle mennään ÄO:ssa, sitä enemmän on poikia ja päinvastoin.

Sen lisäksi lukioissa on tyttöenemmistö, ja silti tulos on nyt mikä on.

Ja puurtaminen on tärkeämpää miehelle. Naiset pääsevät aina lisääntymään jos haluavat, miehet eivät. Mieheksi kasvetaan, naiseksi synnytään.

[/quote]

Minä en tiedä miksi siitä vaietaan, mutta kyllä tämän olen omissa koululuokissani huomannut joka asteella, enkä tarkoita pelkkää koulumenestystä, eli tarkoitat varmaan samaa: Älykkäimmät ovat miehiä, samoin kun ne kaikista pöljimmät ovat miehiä (tai poikia, iästä riippuen). Tosin pöljät mielellään pätee älykkäiden saavutuksilla ja kun kysyy, mitä he itse ovat tehneet muuta kuin omaavat samanmuotoisen aivojen jatkeen housun lahkeessa kuin fiksut miehet, ei koskaan tule vastausta. Tyttöjä on eniten keskellä. 

[/quote]

Minun koululuokaltani ne parhaiten akateemisesti ja työelämässä yliopiston jälkeen menestyneet olivat kaikki tyttöjä. Ei meillä mitenkään huonoja poikiakaan ollut, parilla oli matemaattisia lahjoja ja ovat kai ihan kivasti menestyneet myöhemmässä elämässään. Mutta nämä huipputason suorittajat, joilta löytyi lahjoja sekä matematiikkaan että niihin väitöskirjojensa aiheisiin, olivat tyttöjä. Sellaisesta kuudenkymmenen oppilaan ryhmästä kyse yläasteella ja lukiossa.

Sitten kun vielä tajuttaisiin, ettei laudaturien lukumäärä juuri korreloi elämässä pärjäämisen kanssa niin avot.

Mitä se Laasanen sanois, koska ne ei ole saaneet p####a.

Vähänpä tunnetaan ÄO-testien historiaa. Hommahan meni niin, että alunperin naiset saivat paljon korkeampia pistemääriä kuin miehet. Se ei käynyt "objektiivisten" tutkijoiden järkeen: kaikkihan tietävät, että miehet ovat älykkäitä. Niin testejä rukattiin niin kauan, että ne mittasivat älykkyysosamäärään niin, että miehet pärjäävät naisia paremmin. Ja tämän perinteen tiellä olemme edelleen.

Maailma on mutkikas ja usein käyttäytymistieteellinen testaus sokeaa sukupuolivinoumalle. Silti miesten ja naisten eroja tutkitaan. Kiinnostava ja yhteiskunnallisesti tärkeä kysymyshän on ryhmät naisten ja miesten sisällä. Osasta poikia menee edelleen tosi hyvin, mutta jotkut väestöryhmät taas menestyvät huonosti verrattuna omaan sukupuoleensa.

Älykkyystesti taitaa olla koe siinä missä muutkin? Toiset alisuorittavat, toiset ylisuorittavat. Ja toiset vieläpä treenaavat siihen koska on himo saada huipputulos (kuten ainoa tietämäni mensalainen).

Miehet vaan ovat älykkäämpiä, ei siinä sen kummempaa.

Sattumaa.

että koulujärjestelmä suosii poikia.



Mutta tyttöjä on huomattavasti enemmän jatkokoulutuksessa kuin poikia, joten onkohan näin...

että koulujärjestelmä suosii poikia.

Mutta tyttöjä on huomattavasti enemmän jatkokoulutuksessa kuin poikia, joten onkohan näin...

mutta tänä vuonna ihan sattumaa, että olivat poikia, ei siinä sen kummempia selityksiä ole. On vaan osunut ahkeria poikia tälle vuosiryhmälle :).

Tyttöjen alistettu asema ja väheksyntä?

Jos kirjoittajat olisi kaikki olleet tyttöjä, niin jo olisi itku ja parku siitä, kuinka koulusysteemi suosii tyttöjä. Huoh!

myös reputtaneissa....



Mutta ruotsinkielisillä ei ole tätä ongelmaa: siellä oppimistulokset on huonompia, koulujärjestelmä suosii ruotsinkielisiä ja he pääsevät helpommin jatkokoulutukseen.

Huippuälykkäitä yksilöitä on joka ikäluokassa kourallinen. Toisinaan tyttöjä, toisinaan poikia. Ja toisinaan suunnilleen tasan molempia.



Ei siihen sen kummempaa selitystä ole eikä tarvita.

Sehän olisi ongelma, jos ne kolme olisivat tyttöjä. Silloin kasvatusalan ammmattilaiset keskustelisivat huolestuneina lehdissä siitä, kuinka koulujärjestelmä suosii kilttejä tyttöjä. Paljon keskusteltaisiin siitäkin, miten kouluarvosanoilla ei lopulta ole väliä, itse asiassa käytännönläheiset hulivili(poja)t saattavatkin monesti olla fiksumpia kuin kirjaviisaat (tytöt), jotka eivät osaa mitään ilman teoriaopuksiaan.



t. eräs 6 ällän ylioppilas, joka kirjoitti ällänsä tyttövoittoisena vuonna