Lue keskustelun säännöt.
Saako teidän lapset syödä pihalla muiden edessä herkkuja?
30.06.2011 |
Meillä on neljä lasta ja ollaan opetettu lapsille että syövät esim. jälkkäriksi annetut jäätelöt tai pullat kotona loppuun ennen kuin painelevat ulos jatkamaan leikkejään ja touhujaan.
Tai jos esim. tahtovat karkkipäivänä ottaa karkkipussin ulos niin siitä annetaan myös pihakavereille eikä mussuteta muiden edessä.
Esikoisemme oli kysynyt yhdeltä pihan lapselta että saako hän tältä yhden karkin kun kaveri oli ollut pihalla karkkipussin kanssa niin kaveri ei ollut tarjonnut edes sitä yhtä namia, oli äiti kuulemma kieltänyt ja tämä samainen äiti oikeasti tuo tälle lapselle pihalle jäätelöä ym. herkkuja niin että vain tänä hänen lapsensa syö siinä muiden edessä ja muiden häntä katsellessa.
Ja siis ymmärrän kyllä että aina ei tarvitse jakaa, mutta kun tuo on nyt varsinkin näillä säillä tullut ihan joka päiväiseksi että naapurin lapsi tulee pihalle jätskiensä kanssa niin hetkihän siinä menee että omat muksut on oven takana vonkaamssa myös itselleen jädeä.
Enkä tosiaan tarkoita että meidän lapsilaumaa kenenkään tarvitsisi kestitä ulkona, vaan että kuinka teillä on lapsille opetettu?
Ymmärrän kyllä että tuollaista natiasita voi ketuttaa kun kaveri syö herkkuja nenän edessä :)
Kommentit (91)
Joskus ihan grillataan eikä kutsuta naapureita syömään, joskus saatetaan vain laittaa nurtsille liina ja leikkiä olevamme piknikillä eikä välitetä yhtään, näkevätkö naapurit.
Tylyksi menee elämä jos näin kauniina kesänä ei saa syödä jäätelöä ulkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä asia oikeastaan tuli mieleeni siinä vaiheessa, kun rivariyhtiössämme yhden perheen lapset olivat lähes joka päivä karkkeineen, jätskeineen ja herkkuineen ulkona. Söivät pullaa ja tikkaria siinä juostessaan. No, omilleni olen opettanut, että pöydän ääressä syödään ja juodaan, vettä saa käydä juomassa seisaaltaan, senkään kanssa ei kuljeta.
Mutta nämä namin napsijat ulkona, olen sen itsekin nähnyt tuntuu kuin se herkku olisi kahta parempaa kun muut pienet siinä katsoo vesikielellä ja tämä yksi lurpsii helteellä ihanaa jäätelöä. Eli ylpeilee herkuillaan. Sama kuin toisten seurassa ei saa kuiskia ja ennen oli ja omilleni olen opettanut, että jos on karkkia tarjoa muille. Jos et raaski tarjota syö itseksesi. Meilläkin neljä lasta.
jos ei pysty tarjoamaan siitä toisille. samoin jos kotona on esim. vain yksi suklaapatukka niin se jaetaan kristillisesti puoliksi tai ollaan syömättä kokonaan. tämän opin jo lapsuudenkodissa kun meitä oli yhteensä 5 lasta. en halua että lapsistani tulee ylimielisiä tai omahyväsiä paskoja.
tervehtimään eikä kiittämään. Ei mitään. Ollaan vaan ja möllötellään.
Ihmetyttämään jäi ettei nuo minulle suht vieraat lapset edes osanneet kiitosta sanoa vaikka olin aivan vieressä.
Taisipa olla viimeisimpiä kertoja kun nuo lapset meille tulivat,kun ei edes tervehtiä osata saataikka kiitosta sanoa.
Alakolulaisten pitäisi vielä osata käytöstavat.
ETKÖ TAJUA SUOMEN KIELTÄ? ÄLÄ PÄÄSTÄ KAKAROITASI NAAPURIIN MÄTTÄMÄÄN KARKKIA JOS EIVÄT OSAA TARJOTA MUILLE. SIITÄ OLI KYSE. GOT IT???
Joskus ihan grillataan eikä kutsuta naapureita syömään, joskus saatetaan vain laittaa nurtsille liina ja leikkiä olevamme piknikillä eikä välitetä yhtään, näkevätkö naapurit.
Tylyksi menee elämä jos näin kauniina kesänä ei saa syödä jäätelöä ulkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja jos ollaan kaverin kanssa niin tarjotaan myös kaverille tai sitten herkutellaan myöhemmin. Musta on enemmänkin kyse käytöstavoista, eikä mistään sosialisointi pakosta. Kaikki saa syödä yksinkin, muttei toisten nenän edessä.
Ette kai te tosissanne ole...
ETKÖ TAJUA SUOMEN KIELTÄ? ÄLÄ PÄÄSTÄ KAKAROITASI NAAPURIIN MÄTTÄMÄÄN KARKKIA JOS EIVÄT OSAA TARJOTA MUILLE. SIITÄ OLI KYSE. GOT IT???
Joskus ihan grillataan eikä kutsuta naapureita syömään, joskus saatetaan vain laittaa nurtsille liina ja leikkiä olevamme piknikillä eikä välitetä yhtään, näkevätkö naapurit. Tylyksi menee elämä jos näin kauniina kesänä ei saa syödä jäätelöä ulkona.
kun toisella on herkkuja...ei ole totta. Kaikkea sitä kuulee kun elelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi ei saa syödä karkkia toisen lapsen edessä...
Jo on aikoihin eletty.
Täällä taitaa olla jo kahta sukupolvea äitejä. Kyllä minun lapsuudessani oli vielä jonkinlaiset tavat olemassa. Seurassa ei kuiskailla, ei puhuta kielillä jota kaikki eivät osaa, ei syödä karkkia, jos ei tarjota kaikille, omilla asioilla ei leiveillä, omasta ja muiden omaisuudesta pidetään huolta jne. Itsekkyys on jotenkin niin itsestään selvää nykyään. Mutta toisaalta kävin yhden itseäni puolta nuoremman neitokaisen kotona. Hän keitti itselleen kahvit ja söi jotakin herkkua siinä. Ei tarjonnut minulle mitään eikä kysynyt haluisinko. Että en sinänsä ihmettele näitä vastauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekee sen automaattisesti. Pihalla on kuitenkin useampi lapsi, joille ei ole opetettu minkäänlaista vastavuoroisuutta ja niinpä olen saanut selittää, miksi "Nico" ja "Petteri" eivät anna mitään vaikka heille kyllä kelpaa meidän pojan karkit...olen kertonut, että jokaisella perheellä on omat tapansa. Nykyään niin monelta aikuiseltakin on tavat hukassa, etten ihmettele miksi meidän poika joskus miettii ankarasti onko järkeä itsekään käyttäytyä hyvin kun muut tekevät tyhmyyksiä eikä niistä sanota kuitenkaan mitään...toistaiseksi olen saanut vakuuteltua, että muiden typeryyksiin ei kannata lähteä mukaan ja että kaunis käytös palkitsee myöhemmin elämässä.
Käy ihan tosissaan naurattamaan tuo "lähihoitajavouhkaaja", joka ihan tosissaan vielä kuvittelee, että elämässä pärjää käyttämällä kyynerpäitään. Ehkä niin oli vielä jokin aika sitten, mutta ei enää.
Jos mä katson oman työpaikkani nuoria toivoja ja niitä, jotka käyvät kääntymässä ja saavat sen jälkeen kengän kuvan hahteriinsa, niin ensin mainitut on niitä positiivisia, sosiaalisia ja oikeasti normaalit sosiaaliset tavat omaavia ihmisiä. Jälkimmäiset saapuvat taas työpaikalle starailemaan ja olemaan vähän muita parempia mukanaan suuret luulot itsestään. Kaikesta huokuu MINÄMINÄ MINÄ. Ja sitten on iso itku, kun ei homma mennytkään kuten äiti opetti. Olen siis töissä paikassa, joka on todella monen nuoren unelmamesta.
NÄin myös tässä päivänä eräänä yhdessä Mäkkärissä, kun joukko nuoria tuli syömään (kesken koulupäivän) Joillain oli rahaa, toisilla ei. kolme osti ruokaa, pari jäi ilman. Kaksi ostaneista tarjosi näille kahdelle muullekin, yksi ei. Kävivät siinä sitten keskustelua siitä, kuuluuko tarjota vai ei. Tuo tyttl joka ei muille tarjonnut ranskiksistaan oli sitä mieltä, että hän ei tosiaan tarjoa omistaan, vituttaisi jos tarjoaisi. Ja että ei hänellekään tarvitse mitään tarjota. SIinä sitten pari poikaa totesi, että he ainakin tarjoavat aina, ja että on paljon mukavampaa kun voi jakaa kaverin kanssa. No hetken kuluttua siinä olikin käyny niin, että nämä neljä, jotka yhdessä jakoivat kahden sapuskan, olivat aika tehokkaasti kääntäneet selkänsä tälle yhdelle, joka sitten lähtikin siitä ihan itsekseen kulkemaan takaisin, kun muut eivät enää seuraansa kaivanneet.
Mutta eipähän tule tytöstä lähihoitajaa.
PS: Meidän lapsille on ihan selvää, että toisten nenän edessä ei omia herkkuja mässätä. Joko tarjotaan, tai sitten syödään omalla ajalla. Mikä pakko sinne pihalle on mennä mässyttämään?
Ja nämä aikuisten vertaukset " tarjoatko sinäkin anaapureille sun muut idioottimaisuudet"- totta kai tarjoan, JOS VIETÄN NAAPURIN KANSSA AIKAA JUURI SILLOIN. Ei kysymys ole siitä, että jokaiselle satunnaiselle ohikulkijalle pitäisi jotain tarjota. Mutta jos leikkii porukasas/kaverin kanssa, niin ei sen kaverin nenän edessä mässätä.
PS. En tiedä millaisessa maailmassa te olette eläneet, mutta kyllä nykyään SUHTEET on entistä tärkeämpiä. Ja niitä syntyy oikeasti niillä sosiaalisilla taidoilla. Ei itsekeskeisyydellä.
jonka lapset sai aina ottaa "eväät" mukaan, kun tulivat ulos. Lähes joka päivä lapset tulivat ulos karkkipussien tai jäätelön, pullan, keksien tms. kanssa. Kantoivat näitä eväitään myös muiden pihoille. Minä komensin nämä lapset pois meidän omalta pihalta aina kun tulivat eväiden kanssa. Todella ajattelematonta käytöstä vanhemmilta! Mutta eipä se perhe ollut siinä yhtiössä muutenkaan muiden "suosiossa".
Serkku puolen kilon irtaripussin kanssa, ja kun lapseni pyysivät myös, tämä sankari olisi antanut HAISTAA SITÄ PUSSIA... Tein pennulle selväksi, että niin kauan kuin on meillä, joko tarjoaa kaikille, tai sitten kiikuttaa karkkinsa huitsin helvettiin ja pysyy siellä mielellään myös itse.
JA tuo jamppa oli jo reilusti kouluikäinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Jos poikani istuu pihassa jätskiä syöden (omakotitalomme oma piha)ja paikalle porhaltaa pari kaveria, niin toki tarjoan heillekin jäätelöt (jos tiedän että niitä on pakasteessa).
2. Jos poikani istuu pihassa jätskiä syöden (omakotitalomme oma piha)ja paikalle porhaltaa koko lauma esim. kahdeksan kaveria, niin enpä välttämättä tarjoakaan.
3. Jos meillä syödään ja paikalla on muutama kaveri, kysyn onko heillä nälkä.
4.Jos meillä syödään ja paikalla on koko lauma esim 8 poikaa, en kyllä tarjoa ruokaa koko porukalle.
5. Jos poika on ostanut itselleen karkkipussin ja viuhtoo sen kanssa kylällä, en tosiaan jaksa kytätä tarjoaako hän siitä kaikille.
6. Jos joku kaveri ei tarjoa minun lapsilleni niin so what. Ei täällä nälkään tai herkkujen puutteeseen kuole. Elämä nyt vaan on sellaista, että joskus jollakin on ja muilla ei. Siihen täytyy jokaisen oppia, muuten tulee elämässä hankaluuksia.
Hyviin tapoihin kuuluu tarjota muille silloin kun se on tilanteen mukaan luontaisaa. Koko kylälle tai kakaralaumalle ei kuitenkaan tarvitse tarjota, ja kyllä oman jäätelönsä tai limupullonsa saa hyvällä omatunnolla nauttia, vaikka ympärillä muita lapsia olisikin.
Jos ei lastaan opeta siihen, että joskus tympii kun muilla on mutta itsellä ei, tekee kyllä aikamoisen karhunpalveluksen lapselleen.
Curling......
syödä jäätelöä tai karkkia tms jakamatta toisille. siinähän ois muuten kaikki talon lapset käsi ojossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ETKÖ TAJUA SUOMEN KIELTÄ? ÄLÄ PÄÄSTÄ KAKAROITASI NAAPURIIN MÄTTÄMÄÄN KARKKIA JOS EIVÄT OSAA TARJOTA MUILLE. SIITÄ OLI KYSE. GOT IT???
Joskus ihan grillataan eikä kutsuta naapureita syömään, joskus saatetaan vain laittaa nurtsille liina ja leikkiä olevamme piknikillä eikä välitetä yhtään, näkevätkö naapurit. Tylyksi menee elämä jos näin kauniina kesänä ei saa syödä jäätelöä ulkona.
ja naapurin kersat tulee kutsumatta meidän pihalle ja alkaa ruinaa herkkuja. ÄLÄ SINÄ PÄÄSTÄ KAKAROITASI MEIDÄN PIHALLE me syödään siellä niin paljon karkkia kun halutaan ja jos lapsesi vielä tulee niin syödään entistä enemmän eikä tarjota kutsumattomille tunkeilijoille.
kyllä saa syödä ja siinä mistään käytöstavoista ole kiinni.
Yhdet äidit keskenään sopivat ettei saa, mutta en olisi siihen sopimukseen mennyt, koska ei ole todellakaan kiellettyä.
Lapsi voi tarjota joskus toisille, mutta yleensä kiellän, koska ei saa mitään keneltäkään toiselta.
Ap on vaan viittuuntunut omien lasten vonkauksesta ja kuule voin sanoa, että lapset tottuu siihen, että aina ei saa herkkuja, vaikka muut niitä syökin.
koska tiedän, että niillä naapurin kakaroillakin on pakkasessa jäätelöä.
Tässä hyvä esimerkki. Poikani 36 kaktus jäätelöä meni yhdessä päivässä.
Naapureilla sama paketti, josta poikani ei saanut yhtään.
Oltiin samaan aikaan jäätelöautolla.
Poikani kyllä pisti itkuksi ja oppi tästä kyllä jotain ja ikää pojalla 7v.
Ei muuten ole koskaan saanut jäätelöä keneltäkään naapurilta.
T. Edellinen.
Täällä taitaa olla jo kahta sukupolvea äitejä. Kyllä minun lapsuudessani oli vielä jonkinlaiset tavat olemassa. Seurassa ei kuiskailla, ei puhuta kielillä jota kaikki eivät osaa, ei syödä karkkia, jos ei tarjota kaikille, omilla asioilla ei leiveillä, omasta ja muiden omaisuudesta pidetään huolta jne. Itsekkyys on jotenkin niin itsestään selvää nykyään. Mutta toisaalta kävin yhden itseäni puolta nuoremman neitokaisen kotona. Hän keitti itselleen kahvit ja söi jotakin herkkua siinä. Ei tarjonnut minulle mitään eikä kysynyt haluisinko. Että en sinänsä ihmettele näitä vastauksia.
ja sitten ne, joilla on vielä käytöstavat.
Eri tilanteita:
1)lapsi syö jätskiä pihalla eikä kavereita ole paikalla, ok
2)kaverit odottavat ulkona ja lapsi tulee jätskin kanssa ulos, ok jos tarjoaa, ei ok jos mässyttää yksinään
3)lapsi syö jätskiä ja paikalle tulee kavereita, joko tarjotaan, jos on tarjottavaa tai sitten sanotaan kohteliaasti että nyt ei ole tarjoilua.
4)lapsi syö karkkipusista pihalla eikä kavereita ole paikalla, ok
5)kaverit odottavat ulkona ja lapsi tulee karkkipussin kanssa ulos, ok jos tarjoaa, ei ok jos mässyttää yksinään
6)lapsi syö karkkipussia ja paikalle tulee kavereita, joko tarjotaan tai kiikutetaan karkkipussi sisälle/laitetaan taskuun.
Tuntemattomat ovat asia erikseen samoin ohikulkijat ja omalla pihalla oman väen kanssa syöminen. Jos joku sattuu olemaan niin tyhmä ja vähä-älyinen, että mässyttää kavereiden seurassa itsekseen, niin pitäköön karkkinsa eikä niitä pidä vingua kenenkään, mutta ei varmasti muutakaan sitten tarjoa kun rooli onkin päinvastoin.
Ei vaadi paljoa muiden huomioiminen, mutta MINÄ-VIIS-MUISTA-sukupolvelle täysin käsitämätön tapa.
koska tiedän, että niillä naapurin kakaroillakin on pakkasessa jäätelöä. Tässä hyvä esimerkki. Poikani 36 kaktus jäätelöä meni yhdessä päivässä. Naapureilla sama paketti, josta poikani ei saanut yhtään. Oltiin samaan aikaan jäätelöautolla. Poikani kyllä pisti itkuksi ja oppi tästä kyllä jotain ja ikää pojalla 7v. Ei muuten ole koskaan saanut jäätelöä keneltäkään naapurilta. T. Edellinen.
MINÄ syön OMAT jätskit ja MINÄ syön KAVERIN jätskit. Miksihän kaveri ei enää tarjoa MULLE jätskiä?
Lapsi ei saa syödä karkkia toisen lapsen edessä...
Jo on aikoihin eletty.
eikä tarvitse mennä sisään jos naapurin lapsi tulee ulos. Mutta jos se on jotain mitä on mahdollista tarjota myös naapurin lapselle (esim. jätskiä meillä usein on pakastimessa enemmänkin) niin kysyn hänen vanhemmiltaan saanko tarjota.
Meidän lapset ovat vielä sen verran pieniä etteivät ole pihalla ilman aikuisten valvontaa.