Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tuleeko ainoista lapsista epäsosiaalisia ym?

Vierailija
19.06.2011 |

Kommentit (26)

Vierailija
21/26 |
17.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 11:52"]

Ainoita lapsia on perinteisesti ajateltu itsekkäiksi tms. Englannissa tutkittiin asiaa (en nyt valitettavasti etsi linkkiä mutta googlettakaa) ja asia olikin päinvastoin; ainoat lapset ovat keskimäärin empaattisempia ja toiset huomioon ottavampia ja herkempiä kuin sisarusten kanssa kasvaneet.

[/quote]

Aiheesta on tehty paljon tutkimuksia ja kaikissa on ollut sama tulos. Ainoat lapset ovat empaattisempia, epäitsekkäämpiä ja älykkäämpiä kuin suurperheissä kasvaneet.

Tutkimusten mukaan suurperheissä (vähintään 3 lasta) kasvaneet ovat aikuisinakin itsekkäitä, omahyväisiä ja vähä-älyisiä. Tämä koskee nimenomaan kolmantena lapsena ja sen jälkeen syntyneitä. Kahdesta vanhimmasta lapsesta tulee yleensä kunnollisia ihmisiä, suurperheessäkin.

Vierailija
22/26 |
17.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Kuka+min%C3%A4+olen/1135264138452

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ps/ps5/2.0_maarittely_selittaminen/2.9_big_five?C:D=gjth.fQAp&m:selres=gjth.fQAp

Big Five on yleisimmin tällä hetkellä käytetty piirreteoria, mutta lyhyesti voidaan sanoa, että temperamentti on synnynnäistä ja persoonallisuus kehittyy iän myötä. Ympäristöllä on paljon tekemistä asian kanssa, joten voidaan varmaan jollain teoreettisellä tasolla yleistää, että joku tietty ryhmä (esim ainoat lapset) ovat jonkinlaisia. 

Silloin kaikkien ainoiden lapsien olisi kuitenkin pitänyt kasvaa tasan samanlaisessa ympäristössä (mikä ei ole mahdollista jo siitä syystä, että kaikki kokevat ympäristönsä eri tavalla, kuten kaksoistutkimuksissa todella hyvin on saatu selvitettyä).

Itse olen ainoa lapsi: sosiaalinen, iloinen, empaattinen, vahva ja pärjään yksin paljon paremmin kuin monet tuntemani suurperheen kasvatit ja toisaalta myös paremmin kuin monet tuntemani ainoat lapset. Osaan myös tuoda itseni esille, mutta tiedän, milloin on aika antaa muiden olla huomion keskipisteessä. Jos minulla lapsena oli tylsää leikin itsekseni tai lampsin lähimmän n samanikäisen luokse kysymään, voitaisiinko leikkiä yhdessä. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/26 |
17.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näissä ketjuissa on aina yksi sama piirre, kun keskustellaan ainokaisista tai iltatähdistä.

Ainokaiset ja iltatähdet kertovat kokemuksistaan. Ja jos ne eivät olekaan imartelevia, heti on ainokaisten äidit ja iltatähtien äidit tuomassa jos mitä tutkimusta esille tai kumoamassa, että ei se nyt näin ole. Et sinä ole voinut kokea sitä noin, kun MINUN ainokaiseni tai iltatähteni on iloinen ja sosiaalinen ja onnellinen ja kaikkea mahdollista.

Tulee niin mieleeni oma äitini. Hän vähätteli kaikki tunteeni. Jos koin, että olen yksinäinen, hän huusi heti, että et voi olla. Ainokaisen elämä on ihanaa, kun saa kaiken ja hänelle voidaan antaa huomiota ja minun pitää olla kiitollinen, kun minulle on rahaa.

Älkää latistako lastenne tunteita. Uskaltakaa kohdata ne, vaikka ne ei aina niin imartelisikaan. Ei niitä sisaruksia tarvitse silti tehdä, jos tuntuu, että ette jaksa lisää lapsia. Mutta ottakaa tosissanne lapsenne, kun hän sanoo, että kokee olevansa yksinäinen ja kadehtii naapurin sisarusparia. Ei se ole hyökkäys teitä vastaan, vaan lapsen aito tunne elämästään.

Ja tuo on taas niin rimanalitus, että kehdataan tulla sanomaan, että joku tutkimus väittää kolmen lapsen nuorinta vähä-älyiseksi. Mietin aina, mikä motiivi ihmisellä on noin hyökätä muita vastaan. Oletko sittenkin epävarma päätöksistäsi, kun pitää tuolla tavalla kirjoittaa.

Vierailija
24/26 |
17.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainoa piirre, jonka olen huomannut olevan tuollaisissa leikki-, eskari- ja alakouluikäisissä ainoissa lapsissa on se, että he eivät ole tottuneet leikkimään pienempien kanssa. Meillä on kaksi lasta 4v ja 6v. Ne vanhemman lapseni kaverit, joilla on pienempiä sisaruksia, leikkivät vaivattomasti porukalla niin että 4-vuotiaskin sopii joukkoon mukaan. Mutta ainoana lapsena kasvaneiden kavereiden kanssa tulee yleensä aina 4-vuotiaan sulkemista pois leikeistä ja se pikkusisaruksen läsnäolo ihan selvästi häiritsee ko. lapsia. Tuohan on ihan luonnollista että isosisaruksen rooliin tottuneet osaavat ottaa paremmin pienemmät lapsetkin mukaan leikkiin, kun on pakon kautta sen oppinut.

Mutta muuta eroa en ole huomannut. Pilalle hemmoteltuja, epäsosiaalisia, temperamenttisia, ujoja jne. lapsia on aivan samalla tavalla niin yksi- kuin useampilapsisten perheiden vesoissa.

 

Vierailija
25/26 |
17.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

En myönnä. Olen ainokainen mutta minulla on ollut lapsena serkkuja ympärilläni, samassa pihassa meitä oli monta kakaraa enkä koulussakaan pärjännyt kovin huonosti kavereiden kanssa.

 

Päinvastoin olen ollut liian kiltti ja kuuliainen aikuisena vaikka lapsena olin villi ja äänekäs. Olen pätevä ja pidetty työssäni mutta vasta nyt 40+ olen alkanut puolustamaan itseäni ja oikeuksiani työelämässä enkä ota vastaan mitä tahansa sontaa. Olen  hyvä kuuntelemaan ja kouluttamaan, olen myös helposti porukassa se joka ottaa "johdon" jos kukaan muu ei sitä uskalla/halua tehdä. Olen utelias joten myös tiedän asioista paljon ja ystävät usein tukeutuvat tähän, en tyrkytä tietojani kovin helposti.

Vierailija
26/26 |
17.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 14:29"]

Näissä ketjuissa on aina yksi sama piirre, kun keskustellaan ainokaisista tai iltatähdistä.

Ainokaiset ja iltatähdet kertovat kokemuksistaan. Ja jos ne eivät olekaan imartelevia, heti on ainokaisten äidit ja iltatähtien äidit tuomassa jos mitä tutkimusta esille tai kumoamassa, että ei se nyt näin ole. Et sinä ole voinut kokea sitä noin, kun MINUN ainokaiseni tai iltatähteni on iloinen ja sosiaalinen ja onnellinen ja kaikkea mahdollista.

Tulee niin mieleeni oma äitini. Hän vähätteli kaikki tunteeni. Jos koin, että olen yksinäinen, hän huusi heti, että et voi olla. Ainokaisen elämä on ihanaa, kun saa kaiken ja hänelle voidaan antaa huomiota ja minun pitää olla kiitollinen, kun minulle on rahaa.

Älkää latistako lastenne tunteita. Uskaltakaa kohdata ne, vaikka ne ei aina niin imartelisikaan. Ei niitä sisaruksia tarvitse silti tehdä, jos tuntuu, että ette jaksa lisää lapsia. Mutta ottakaa tosissanne lapsenne, kun hän sanoo, että kokee olevansa yksinäinen ja kadehtii naapurin sisarusparia. Ei se ole hyökkäys teitä vastaan, vaan lapsen aito tunne elämästään.

Ja tuo on taas niin rimanalitus, että kehdataan tulla sanomaan, että joku tutkimus väittää kolmen lapsen nuorinta vähä-älyiseksi. Mietin aina, mikä motiivi ihmisellä on noin hyökätä muita vastaan. Oletko sittenkin epävarma päätöksistäsi, kun pitää tuolla tavalla kirjoittaa.

[/quote]

Lue ketju uudestaan. Tässä ketjussa kukaan ainokaisen äiti ei ole mitään toisten kokemuksia vähätellyt. Minä olen maininnut tässä ketjussa tutkimuksesta. En ole ainokaisen äiti, enkä ole itsekään ainokainen. Mainitsemaasi piirrettä paljon yleisempi piirre on se, että jokaisessa ainoita lapsia tai sisaruksia käsittelevässä ketjussa itsekkäät suurperheiden mammat haukkuvat ainokaisia. Kun suurperheiden roskasakista sanotaan muutama kielteinen sana, ovat nämä suurperheiden mammat heti itkemässä ja valittamassa.

Vai että on se mielestäsi rimanalitus, että kerrotaan totuus suurperheiden itsekkäistä ja omahyväisistä lapsista. Opetelkaa suurperheiden vanhemmat ja suurperheissä kasvaneet hyväksymään muitakin kuin se oma mielipide. Tällä palstalla on aina haukuttu ainokaisia ilman mitään faktaa. Kuitenkaan näiden ainokaisten haukkujien mielestä suurperheistä ei saisi sanoa mitään negatiivista, vaikka tutkimuksetkin osoittavat suurperheet roskasakiksi.

Miettikää suurperheet, mikä motiivi teillä on haukkua ainokaisia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kahdeksan kuusi