Lue keskustelun säännöt.
Mä väitän, että monet äidit antavat uskotella itselleen,
17.06.2011 |
että lapsi viihtyy/pärjää hoidossa hyvin, koska heille itselleen ei ole mahdollista kestää lapsen vaativuutta ja kaikkea sitä, mitä pienen lapsen rinnalle 24/7 vaatii. He vakuuttelevat toinen toisilleen hymy naamalla, että lapsi viihtyy niin hyvin, kun se on saanut kavereita ja kyselee vapaapäivinäkin hoidon perään, eikä malttaisi lähteä hoidosta jne. Kaikki tämä otetaan perusteeksi sille, että lapselle nyt paras paikka onkin päivähoito.
No, tosiasiassa pienelle lapselle se ei ole koskaan näin. Ei ole olemassa sellaista ihmisen lasta, jonka aivot olisivat alle 3-vuotiaana kehittyneet sille tasolle, että he nauttisivat jostain syystä enemmän lapsiryhmässä ja vieraiden aikuisten kanssa olemisesta kuin oman äitinsä tai isänsä kanssa olemisesta.
Lapsi kysyy, mennäänkö tänään hoitoon, koska hän ei vielä hahmota aikaa ja haluaa tietää mitä tapahtuu. Hän saattaa ikävöidä joitain ryhmässä olevia ihmisiä hetkellisesti, mutta se ei tarkoita että hän viettäisi mielellään pitkän päivän heidän kanssaan vuoden ympäri. Pieni lapsi elää egosentristä elämää aivojen kehityksen takia, eikä alle 3-vuotias muodosta syviä ystävyyksiä, se ei ole mahdollista. Lapsi ei "malta lähteä" hoidosta, koska hänella voi olla siirtymän ongelmaa tai hän haluaa näyttää hakevalle vanhemmalleen, mitä hän oli tekemässä.
Takaisin aloitukseeni. Monet äidit uskottelevat itselleen esim yllämainituilla perusteilla, että lapsen on parasta olla hoidossa. On ehkä liian tuskallista hyväksyä se, että asia ei oikeasti ole niin, ei edes niillä kaikkein kehittyneimmillä lapsilla.
Kommentit (98)
sitten on niitä, jotka pitävät lapsensa kotona kouluikään saakka. Ja valitettavasti eivät anna lapselle tarpeeksi virikkeitä kotona (Luultavasti äiti istuu tietokoneen äärellä liikaa). Lapsihan kehittyy mallista.
Eskariin mennessä lapsi ei osaa kunnolla puhua, ei tajua yhteisiä sääntöjä ja on todella epäsosiaalinen. Lapsesta syntyy heti koulukiusattu. Ja äiti päivittelee että miksi näin on voinut käydä!!??
Tällöin tekisi mieli sanoa, että TYHMÄ mikä TYHMÄ! Mut vikahan ei ole lapsen. Annetaan meidän kaikkien taplata tyylillämme, eikä kanneta murhetta toisten valinnoista, EIHÄN? Jokainen tietää mikä on parasta omalleen lapselleen.
T: Kolmen lapsen äiti (ollut kotona sekä töissä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, tässä näkee kun eräät kotihoitajat arvostelee muita!
Itse olen kotona lapsien kanssa mutta en siitä mitään kiksejä saa kun olen toisia parempi ja vahvempi.
Oletko käynyt töissä? Se on perheelliselle rankkaa.
kiitos vain kysymästä. Ja lapseni hoidin kotona 3v asti. Eipä ole mitään lainoja mitä maksella, vaan eletään vuokralla, ei autoa tai mitään yltäkylläistä elämää. Ihan normaalia lapsiperheen elämää. Tämä oli se valinta jonka tein, joka oli minulle tärkeää, lapsi tulee ennen hulppeaa omakotitaloa ja kultaista noutajaa. Mutta toki voitte itseänne huijata vaikka millä. "Päiväkoti on vain hyväksi" "Ei ole varaa olla kotona"
eläissäsi elättää itseäsi päivääkään, jos sinulla on palkkatuloista noin ruusuiset kuvitelmat, että heti kun mennään töihin, päästään muuttamaan hulppeaan omakotitaloon:D
en kyllä usko kyllä lapsista pitää tykätä ja niitä haluta. Ei se kotiäitys mitään herkkua ole töistä sekin käy.
Ajatteleppa joss kaikki suomalaiset äidit näin ajattelisivat? Mistä saadaan toimeentulotuelle maksajia. Jokaisen täytyisi kuitenkin pyrkiä itsensä elättämään varsinkin jos lapsia vielä hankkii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen äiti ei todellakaan tiedä mikä on parasta lapselleen.
Sinä päivänä kun lapsi täyttää 3 vuotta hän on sitten valmis päivähoitoon, mutta jos hänet on erehdytty viemään sinne muutama kuukausi aikaisemmin, hän on kärsinyt suunnattomasti kaikenmaailman traumoista.
Ei ihme, että kasvatustiede ja psykologia ei nauti suurta arvostusta kenenkään muiden kuin saman alan ihmisten silmissä.
Lisäksi minua ihmetyttää tämä, että samaiset psykologit jankkaavat joka välissä sitä miten kaikki lapset ovat yksilöllisiä ja kehittyvät niiiin eri tahtiin, mutta kumma kyllä yksikään ei ole valmis päivähoitoon ennen kolmen vuoden ikää, mutta kun kolme vuotta on täynnä, johan sopii päivähoito kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päiväkodissa, verrattuna siihen että lapsi hoidetaan kotona? Ei se päiväkotiin laittaminen mitään säästöä kunnalle ole, päinvastoin. Itse olen tehnyt nuoresta asti töitä opiskelun ohella, joten siitä on jäänyt säästöön hieman rahaa. Asumme vuokralla rivitalossa, ihan tavallista elämää eletään. Toimeentulotukeen emme ole oikeutettuja. Mistään ei ole ollut puutetta, toki rahaa voisi aina olla enemmän, mutta näinkin ollaan pärjätty. Vaihtoehtoja on muitakin kuin olla sossun elätti, tai mennä töihin heti äitiysloman päätyttyä. Elämä on valintoja täynnä.
Sinulle, 28 v ja lapsen ollessa 3 v vielä vähemmän, se on ollut valinta. Meillä on ikää enemmän, emmekä halua olla yhteiskunnan elättejä, emme koe sitä minään vaihtoehtona tai ratkaisuna.
Jäisin kotiin jos voisin. Mutta kun tämä pienikin raha on jostain saatava eikä suomessa kotona makaavaa elätetä, ellei sitten ole kuten sinä, luuseri, joka sanoo, että yhteiskunnan elättinä oleminen on oikein oma valinta.
.. sinun ei olisi kuulunut saada lasta ollenkaan. Harmittaa, että sitten sellaiset rakastavat ihmiset eivät saa lapsia ollenkaan ja sinun kaltaisesi saavat :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oo tyhmempää tekstiä koskaan lukenut.
että jokainen kuukausi jonka alle 2v saa olla kotihoidossa, on hänen kehitykselleen tärkeää. Missään en ole törmännyt siihen että joku asiantuntija sinun mainitsemallasi tavalla olisi tehnyt ehdottomia rajoja. Mistä olet tuon lukenut??
Sinä päivänä kun lapsi täyttää 3 vuotta hän on sitten valmis päivähoitoon, mutta jos hänet on erehdytty viemään sinne muutama kuukausi aikaisemmin, hän on kärsinyt suunnattomasti kaikenmaailman traumoista.
Ei ihme, että kasvatustiede ja psykologia ei nauti suurta arvostusta kenenkään muiden kuin saman alan ihmisten silmissä.
Lisäksi minua ihmetyttää tämä, että samaiset psykologit jankkaavat joka välissä sitä miten kaikki lapset ovat yksilöllisiä ja kehittyvät niiiin eri tahtiin, mutta kumma kyllä yksikään ei ole valmis päivähoitoon ennen kolmen vuoden ikää, mutta kun kolme vuotta on täynnä, johan sopii päivähoito kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jokaikisen tasan alle kolmevuotiaan pitäisi olla hoidossa kotona äidin kanssa. Jos viitsii lukea hänen kirjojaan ajatuksella, huomaa tämän kyllä. Se, mihin hän on kärkevämmin puuttunut, on päivähoidon heikko laatu päiväkodeissa: liikaa lapsia, melua, vaihtuvat hoitajat jne. Nämä voivat todellakin olla vahingollisia pienelle lapselle. Mutta esim. kotiin palkattu pysyvä hoitaja onkin jo aivan eri juttu.
Sinä päivänä kun lapsi täyttää 3 vuotta hän on sitten valmis päivähoitoon, mutta jos hänet on erehdytty viemään sinne muutama kuukausi aikaisemmin, hän on kärsinyt suunnattomasti kaikenmaailman traumoista.
Ei ihme, että kasvatustiede ja psykologia ei nauti suurta arvostusta kenenkään muiden kuin saman alan ihmisten silmissä.
Lisäksi minua ihmetyttää tämä, että samaiset psykologit jankkaavat joka välissä sitä miten kaikki lapset ovat yksilöllisiä ja kehittyvät niiiin eri tahtiin, mutta kumma kyllä yksikään ei ole valmis päivähoitoon ennen kolmen vuoden ikää, mutta kun kolme vuotta on täynnä, johan sopii päivähoito kaikille.
ensisijaisesti elättää itse itsensä, myös alle kolmivuotiaiden lasten äitien... Ei pidä tehdä niitä lapsia, jos ei ole niihin varaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se oli ihan fakta, että en pystynytkään tarjoamaan toiselle lapsellemme kaikkea mm. hoitoa koko päiväksi, koska, kuten jo toisessa ketjussa mainistin, oli oltava päivät sairaalassa esikoisen kanssa. Ja ihan varma olen siitä että se päiväkoti oli noista kahdesta se parempi vaihtoehto. Ja toiseni oli tuolloin n.1,-vuotias, vaan ei auttanut itku markkinoilla.
Elämä ei ole mustavalkoista.
Se, että hoitaa lapsensa kotona 3v saakka, ei tarkoita sitä että äiti on joku luuseri sossun luukulla, tai että mies on huipputuloinen.
Ja toinen:
Se, että hoitaa lapsensa kotona 3v saakka, ei tarkoita sitä että oltaisiin kotona neljän seinän sisällä 24/7. Kotihoidossa oleva lapsi voi yhtä lailla touhuta muiden lasten kanssa kerhoissa ja muskareissa ja puistoissa, voidaan askarrella ja käydä retkillä. Kotihoito-sanaa ei tarvitse ottaa niin kirjaimellisesti ;)!
Olin kotona kunnes lapsi 3 v. Kotihoidontuella. Mutta koska meillä oli se ok-talo, emme olleet oikeutettuja asumistukeen emmekä toimeentulotukeen, vaikka miehen tulot olivat aika mitättömät ja perheessämme 3 lasta, joista vain yksi tuolloin koulussa.
Auto oli, jotta mies siellä töissään pystyi käymään, kun ei julkiset kulkeneet niillä vuoroilla.
Mutta teki tiukkaa, ja nyt kun olen osa.aikatyössä, jottei 3 vuotiaan päivät olisi niin pitkiä, on talous vielä vaan tiukemmalla. Haemme seurakunnasta ruokaa.
Ei tämä ole mikään valinta. Olla köyhä ja laskea suupaloja!
Sinulle, 28 v ja lapsen ollessa 3 v vielä vähemmän, se on ollut valinta. Meillä on ikää enemmän, emmekä halua olla yhteiskunnan elättejä, emme koe sitä minään vaihtoehtona tai ratkaisuna.
Jäisin kotiin jos voisin. Mutta kun tämä pienikin raha on jostain saatava eikä suomessa kotona makaavaa elätetä, ellei sitten ole kuten sinä, luuseri, joka sanoo, että yhteiskunnan elättinä oleminen on oikein oma valinta.