Ensimmäinen? joulukuinen syntynyt...
En ole käynyt täällä palstalla puoleentoista viikkoon, joten siitä kysymysmerkki.
Meille syntyi sektiolla ihana pieni tyttövauva 24.10 klo 12.13, 1349 g ja 40,5 cm, rv 33+4
Aloitetaan kuitenkin siis alusta...Viikko sitten tiistaina eli 18.10 kävin normaalilla neuvolakäynnillä. Silloin todettiin ensimmäiset toksemiaoireet, verenpaine koholla ja valkuaista virtsassa. Samana päivänä vielä soitettiin äitiyspolilta ja sain ajan sinne keskiviikoksi. Keskiviikkona menimme siis miehen kanssa yhdessä poliklinikalle. Edellinen ilta lepäiltiin kotona. Äitiyspolilla veranpaine vielä vähän kohonnut, edelleen valkuaista virtsassa, vauvan sydänäänet kunnossa:), ultrassa todettiin että vauva on todella pieni, mutta napanuorassa riittävää virtausta. Lääkäri päätti ottaa minut osastoseurantaan. Osastolla ehdin sitten viettää muutaman päivän, jolloin vauvaa kovasti seurailtiin. Perjantaina ultrassa oli napanuoran virtauksissa jotain katkosta, joten seuranta tehostui entisestään. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä tilanne yhtäkkiä huonontui, itse kärsin kovista oireista ja aloin täristellä. Yön vietin synnärillä magnesium-hoitoa saamassa. Seuraavana aamuna lääkärit päätti, että on aika tehdä sektio, koska tilanne huonontunut. Alkuun oli tarkoitus yrittää venyttää raskautta torstaille asti, jolloin 34 rv olisi tullut täyteen.
Edellisenä perjantaina ja lauantaina sain jo kortisonipiikit kypsyttämään vauvan keuhkoja.
Maanantaina puolenpäivän aikaan pieni tyttömme syntyi sektiolla. Leikkaus tehtiin spinaalipuudutuksessa. Mieheni olisi saanut tulla mukaan leikkaukseen, mutta päädyimme että hänen on parempi olla tulematta, koska vauva viedään kuitenkin välittömästi keskolaan. Sektion ajan voin pahoin, mutta tunne oli aivan mahtava kun kuulin pikku prinsessamme ensimmäisen itkun. Kätilö toi vauvan vielä sekunniksi poskeani vasten ennen kuin lähtivät viemään keskolaan.
Sektiosta ja rajusta toksemiasta toipuminen kesti sen verran kauan, että pääsin vasta keskiviikkona katsomaan tyttöäni. Siihen asti olin vuodepotilaana, mies kävi näyttämässä minulle kuvia vauvasta, ne vähän helpotti odottamista.
Keskiviikkona pääsin vihdoin vauvaa katsomaan ja kyyneleet silmissä katselin pitkään pientä tyttöämme, joka katseli myös minua.
Torstaina pääsinkin jo pienen taistelun jälkeen kotiin. Mieheni sai tytön ensimmäistä kertaa syliinsä keskiviikkona ja minä vihdoin perjantaina.
Taisi tulla aika sekava tarina, kun on itse vielä niin pyörryksissä tapahtuneesta...
Onnellista odotusta muille joulukuisille!
Minea ja pieni tyttömme " Ensilumi"
Kommentit (40)
Oikein paljon ONNEA koko perheelle!!!
Ja paljon voimia teidän pienelle tytölle ja toivottavasti hän kasvaa hyvin, jotta saatte pian kotiin:)
Rölli-peikko ja tylpykät 31+1
Olen teitä joulukuisia seuraillut sivusilmällä, kun tuntuu että oma vauva vaihtaa vielä ryhmää marrasmasuista joulukuisiin..
ONNEA PIENESTÄ PRINSESSASTA!! Maasta se pienikin ponnistaa. ONNEA MYÖS TUOREELLE ÄIDILLE& ISILLE! Nyt vaan toivutte rankasta kokemuksesta.
[color=red][b]Onnea koko perheelle ja erityisesti pienelle tyttöselle![/b]
toivottaa Sumunen rv31+
Lampoiset onnittelut koko perheelle! Toivottavasti saatte pian prinsessanne kotiin!
Tumble & Wriggler rv 35+3
Koko perheelle ja etenkin sille pienelle tytölle:) Näin ne vaan jouluisetkin alkavat maailmaan tulla.
lilla79 & vimpulat 34+....muistinmenetys vaivaa.
Paljon onnitteluja prinsessan syntymästä! Onneksi kaikki on kuitenkin hyvin sekä sinulla,että pienellä. Toivottavasti saatte hänet pian jo kotiin!
Minny ja masu 35+3
[color=fuchsia]Paljon paljon onnea pienestä rinsessasta[/color]
Tikru täällä vedet silmissä luki tarinasi!!!Tästä se alkaa,joulukuisten jakaantuminen ;))
Toivottavasti typy kasvaa hyvin ja pääsee pian kotiin!
Sinulle myös voimia toipumiseen!!!! *hali*
-Tiggr&Nasu
Minä myös tippa silmassä luin kertomustanne. Ihanaa, että kaikki on hyvin.
Pienelle prinsessalle kovasti kasvuvoimia ja teille vanhemmille myös.
t: samo ja pikkuneiti, rv 35+2
Onneksi kaikki meni hyvin ja toivottavasti prinsessanne vahvistuu nopeasti ja pääsee omaan kotiin [color=red][size=4]♥[/color]
Me viimeiset lokakuisetkin vielä täällä kärvistellään ja odotellaan omia nyyttejämme.. :/
Kielo ja iilimato 40+0
Ja voimia pikkuprinsessalle kasvamiseen ja vahvistumiseen! Toivon mukaan sairaala-ajasta ei tule kovin pitkä!
Kölli rv 28
Tuhottoman paljon onnea pienestä tytöstä, Minea!! :' ) Ensimmäinen joulukuinen maailmassa ja toivottavasti vahvistuu ja voimistuu nopeasti, että pääsee omaan kotiin. On se pikkanen ollut se teidän tytteli.
Quarra ja tirriäinen rv34+3
Vedet silmissä luin kertomuksesi.. Hyvä että kaikki meni lopulta hyvin ja olit jo ajoissa sairaala-seurannassa !
Onnea pienen nyytin johdosta !
n.1979 rv20+2
Onneksi kaikki meni hyvin! Ja toivotaan että vauvasi kasvaa hyvin ja pääsee pian kotiin.
Eikös yleensä vauvat ole jo isompia näillä viikoilla, että oliko tuo toksemia syynä lapsen pienikokoisuuteen, vai oliko sille syytä? Ihan uteliaisuuttani kyselen kun itse olen juuri niillä viikoilla...
Mutta siis onnea ja voimia sinne paljon!
Oksaska rv 33+5
ja Äidille ja Isille myös! =)
Vauhdikas ja aikainen oli alku, mutta jatkossa sitten rauhallisemmin. Suurin osa meistä marraskuisistakin on vasta tulossa perästä =D
Kitty rv 37+3
koko perheelle! Hurjalta tuntuu että jouluvauvoja alkaa jo syntyä...
m.tt rv 31+6
Niin me joulukuisetkin aletaan pikkuhiljaa jakaantua :)
Liikuttunena luin kertomustasi... Oikein paljon onnea koko perheelle!
violet ja masu-Aarre rv 35+2
Nyt se on sitten tapahtunut,.Ensimmäinen JOULUvauva maailmas)))
Onnea koko perheelle ja toivotaan että saatte pienokaisenne Jouluksi kotiin)))))))))))))
T:Amanda 33rv!!!
Täälläkin kyyneleet voittivat kun luin juttuasi. Uskomatonta ensimmäinen joulukuinen tullut nytten maailmaan! :)
Itsellekin on onneksi tullut sellainen olo että ei tässä enää kamalan pitkä aika ole kun vauva syntyy vaikka la siis vasta jouluna.
Onnea oikein paljon pienen tyttövauvan perheelle!
Ja voimia tytön kasvattamiseen...
Rvko32