Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsi ei saisi nähdä aikuisia "kännissä"?
07.06.2011 |
En oikein ymmärrä, yhdellä nettifoorumilla jos toisellakin vaahdotaan tasaisin väliajoin, että mitäs nyt kun lapsi näki naapurin Jarmon / mummin / ukin / isän / äidin juovuksissa pihajuhlissa / häissä / aikuisten syntymäpäivillä, miten selitän tämän lapsille?
Siis mitä ihmettä?
Itse näin lapsena, kun vanhempani ottivat kohtuudella alkoholia, sekä myös kun olivat joskus juhlissa humalassa, samoin olen nähnyt sekä naapurit,isovanhemmat että tuttavaperheet ns. fiksusti alkoholin kanssa että myös tuhdissa humalassa.
Mistään ei traumoja jäänyt, päinvastoin itselle kuva siitä, että alkoholia voi käyttää fiksusti tai vähemmän fiksusti.
En ymmärrä, mistä tässä vaahdotaan, mikä on lapsen kehitykselle haitallista, jos hän näkee jonkun tutun humalassa?
Itse en juuri käytä alkoholia, koska en pidä siitä, mutta en aio lastani "varjella" viemällä juhlista pois kuuden aikaan illalla, ettei vain näe ketään sukulaista humalassa. Osaanhan minä aikuisena selittää, mistä humala johtuu ja mitä se on.
Selvennyksenä: sitä en hyväksy toki, että aikuiset kaikki kännäävät eikä lapsesta huolehdita, se on anteeksiantamatonta ja lastensuojeluasia, tai että alkoholinkäyttö on jokapäiväistä ja holtitonta.
ap, joka on vieläpä ammattikasvattaja
Kommentit (41)
Kohta varmaan narkkivanhemmankin näkeminen on ihan ok silloin tällöin.
Siis miten niin? Tämähän on aivan eri asia.
Ihmettelen näitä ihmisiä, jotka eivät voi asiallisesti keskustella / pohtia asioita, vaan täytyy heti vetää lekkeriksi.
Tiedoksi; teidän kanssa on aivan helvetin rasittavaa keskustella esim. siellä hiekkiksen reunalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on hyvää tietoa asiasta _lapsen kannalta_
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2007…
Ajattelen myös itse näin, että jos vanhemmat tahtovat juhlia, silloin lapsille tulee järjestää turvallinen hoitopaikka muualla. Alkoholi muuttaa ihmistä, se on fakta, muutenhan alkoholia ei käytettäsikään. Kyse on myös turvallisuustekijoistä. Alkoholin alaisena aikuiset eivät myöskään kykene esim. arvioimaan vaikkapa itsensä satuttaneen lapsen terveydentilaa, koska alkoholi sumentaa arviointikykyä.
En usko, että moni aikuinenkaan viihtyy selvinpäin runsaasti juopuneiden ihmisten seurassa.
Mielestäni perussääntö on, että alkoholi on aikuisten juoma.
terveisin diakoni Meiju
Tikkurilan seurakunta
Vantaan seurakunnat
Ruoan kanssa juodaan viiniä, voidaan juoda saunajuomat jne vaikka lapset on kotona. Jos halutaan sitten kunnolla juhlia, on lapset vaikka mummolassa. Ja jos sattuvat jonkun oudon känniläisen näkemään, niin onpahan hyvä hetki selittää, että setä/täti on juonut liikaa alkoholia ja sitten tulee noin höpsöksi; eli ei kannata.
tai saunaolutta niin se on minusta täysin eri asia kuin kännissä, oli se heittomerkeissä eli ei. Meillä ei otettu alkoholia siis kotona, mutta näin monen muun juovan viiniä ruuan kanssa tai vaikkapa jouluna humaltumatta. En minä heitä pelännyt. Siksi siis narkki rinnastus..jos kännääminen on ok niin pian pienessä pöllyssä oleminenkin on ok.
Kohta varmaan narkkivanhemmankin näkeminen on ihan ok silloin tällöin.
Siis miten niin? Tämähän on aivan eri asia.
Ihmettelen näitä ihmisiä, jotka eivät voi asiallisesti keskustella / pohtia asioita, vaan täytyy heti vetää lekkeriksi.
Tiedoksi; teidän kanssa on aivan helvetin rasittavaa keskustella esim. siellä hiekkiksen reunalla...
ja isäni tai jotkut sukulaiseni olivat kännissä niin mua pelotti tosi paljon. Ahdistuin niin että menin huoneeseeni itkemään, enkä saanut nukuttua. Ja isäni eikä sukulaiseni koskaan olleet humalassa väkivaltaisia tai mitenkään agressiivisia, päinvastoin olivat iloisia ja hilpeitä. Silti mua pelotti koska käytös oli kuitenkin erilaista kuin normaalisti, puhe erilaista jne. Siksi en halua itsekään olla "huppelissa" jos lapseni on paikalla. Anoppi taas on ihan eri mieltä, hänen mielestään lapset ei mitään huomaa vaikka olisi kuinka kännissä... Ehkä jotkut lapset eivät vanhempiensa tai muiden tuttujen humalatilasta ahdistu, mutta ainakin vähän herkemmät lapset kuten minä, voivat ahdistua kovastikin. Enkä minäkään sitä koskaan päälle päin näyttänyt miten kamalalta tuntui kun vanhempi oli humalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kännisten ihmisten näkeminen trautatisoi JOS
-lapsella on tuttu ja turvallinen aikuinen läsnä (etenkin jos pystyy rauhallisesti selittämään mistä on kyse)
-lapsi ei koe känniläisen kohdalta mitään uhkaavaa (esim. väkivaltaa)
Myönnän siis että lapsi voi kokea humalaisen epämiellyttävänä, outona jne. mutta se onko siitä varsinaisesti haittaa saati traumoja lapsen kehitykselle ja psyykelle on ainakin minusta eri asia etenkin kun on puhe niistä satunnaisista humalaisista (vs. vanhemmat kännissä joka vkl lapsen läsnäollessa).
Sanottakoon vielä että itse juon vain vähän, koska saan helposti päänsärkyä alkoholijuomista.
käytös aiheuttaa lapsessa turvattomuuden ja pelon tunteita. Mulla ei ainakaan ole mitään tarvetta olla humalassa lasteni silmien alla. Olen itse sitä lapsuuteni katsellut ja muistan kyllä sen häpeän ja turvattomuuden tunteen. Yököttää muistella sitä häpeääkin kun vielä teininä jouduin kulkemaan vanhempien mukana lomareissuilla ja isukki oli humalassa aamusta iltaan. Teki itsensä naurunalaiseksi ja meidät samalla...no thanks!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kännisten ihmisten näkeminen trautatisoi JOS
-lapsella on tuttu ja turvallinen aikuinen läsnä (etenkin jos pystyy rauhallisesti selittämään mistä on kyse)
-lapsi ei koe känniläisen kohdalta mitään uhkaavaa (esim. väkivaltaa)Myönnän siis että lapsi voi kokea humalaisen epämiellyttävänä, outona jne. mutta se onko siitä varsinaisesti haittaa saati traumoja lapsen kehitykselle ja psyykelle on ainakin minusta eri asia etenkin kun on puhe niistä satunnaisista humalaisista (vs. vanhemmat kännissä joka vkl lapsen läsnäollessa).
Satunnainen humalaisen tutun ihmisen näkeminen ei traumatisoi ketään.
Satunnaisen tutun pöllyssä näkeminenkään ei varmasti traumatisoi ketään.
Erona noissa on se, että alkoholi on Suomessa laillinen aine. Narkkikamat ei. Siksi alkon käyttö on ok (tolkun rajoissa), mutta huumeiden ei.
käytös aiheuttaa lapsessa turvattomuuden ja pelon tunteita. Mulla ei ainakaan ole mitään tarvetta olla humalassa lasteni silmien alla. Olen itse sitä lapsuuteni katsellut ja muistan kyllä sen häpeän ja turvattomuuden tunteen. Yököttää muistella sitä häpeääkin kun vielä teininä jouduin kulkemaan vanhempien mukana lomareissuilla ja isukki oli humalassa aamusta iltaan. Teki itsensä naurunalaiseksi ja meidät samalla...no thanks!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen käyttänyt kohtuudella, vähän, alkoholia, mutta lapsen isovanhempi on alkoholisti, jonka juomista lapsi on nähnyt lähinnä juhlissa. Eikä sielläkään ole mitään räyhäämistä ollut. Olen yrittänyt elää normaalisti, mutta ei vaan onnistu. Lapsi pelkää aina, jos juon yhdenkään hörpyn siideriä tai viiniä. Siksipä en enää viitsi juoda ollenkaan lapsen nähden.
mutta vaan harvoin, esim. isäni 2 kertaa. Joskus ei häirinnyt, joskus humalaiset olivat minusta tyhmiä mutta en koskaan hävennyt tai kokenut oloani turvattomaksi. Koska kyse oli tosiaan satunnaisista kerroista ja aina oli läsnä joku turvallinen, humalaton aikuinen.
Minä en tykkää olla humalassa, joten eipä lapsikaan minun humalaani ole päässyt näkemään.
käytös aiheuttaa lapsessa turvattomuuden ja pelon tunteita. Mulla ei ainakaan ole mitään tarvetta olla humalassa lasteni silmien alla. Olen itse sitä lapsuuteni katsellut ja muistan kyllä sen häpeän ja turvattomuuden tunteen. Yököttää muistella sitä häpeääkin kun vielä teininä jouduin kulkemaan vanhempien mukana lomareissuilla ja isukki oli humalassa aamusta iltaan. Teki itsensä naurunalaiseksi ja meidät samalla...no thanks!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
turvallinen, hän on arvaamaton eikä pysty vastaamaan omasta käytöksestään. Humalassa ihminen muuttuu irvikuvaksi; humalassa nauretaan ja huudetaan ja tehdään typeriä juttuja.
Lapsen ei tarvitse aikuisen humalatilaa sietää, vaikka aikuinen kuinka hokee itselleen, että humalassa hän on rento ja rakastava.
Humalainen aikuinen muistaa kosteasta illastaan sen hauskuuden ja keveyden, lapsi muistaa sen kauhun ja pelon. Oma turvallinen äiti onkin joku pelle!
vaikka esim. oma isäni ei koskaan ollut humalassa tippaakaan vihainen, aggressiivinen tms. Silti pelotti. Sittemmin olen ollut muutamassa tilaisuudessa se ainoa selvä aikuinen ja voin kyllä sanoa, että lapset vauvasta yli 15-vuotiaaseen kyllä reagoivat aikuisen humalatilaan: jos heitä ei pelota, niin harmittaa, kiukuttaa, ärsyttää.
Minusta aikuisen tehtävä on kaikissa olosuhteissa olla lapselle se turvallinen, järkevä, luotettava ihminen ja tätä ei kukaan pysty olemaan humalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ihmiset muuttuvat todella ärsyttäviksi ja lapsen kannalta ehkä pelottaviksikin, kun promilleraja saavuttaa tietyn tason.
Omassa asuinmaassani on vähän väliä kaikenlaisia kissanristiäisiä ja pippaloita, joissa kyllä koko perhe on mukana. Olut virtaa, orkesteri soittaa, laulu raikaa ja tanssitaankin. Mutta ero Suomeen on kyllä merkittävä - ihmisillä on aidosti hauskaa ja osataan käyttäytyä. Tietenkin poikkeuksia on täällä kuten Suomessakin, mutta yleisesti se on vaan näin, valitettavasti.
Meillä lapset on olleet ihan pienistä asti mukana niissä kemuissa, joihin itsekin olemme menneet (jos perheille tarkoitettu). Oli siellä sitten alkoholia tai ei.
terv. 12 vuotta Keski-Euroopassa
oman vanhemman humalassa. On se kuitenkin eri asia nähdä miten se luottoihminen muuttu omituiseksi kuin joku vieraampi.
Minulla on vain hyviä muistoja vanhempieni alkoholinkäytöstä lapsuusaikana. Muistan, että varsinkin isäni muuttui aina paljon mukavammaksi kuin normaalisti, ja se oli ihanaa! Saattoipa jopa antaa karkkirahaa, että me lapset päästiin kiskalle irtokarkkeja ostamaan. :)
Jos aikuinen käyttäytyy positiivisesti humalassa, ei tämän humalatilan näkeminen voi olla lapselle haitaksi. Eri asia sitten on rähinä- tai itkukänniset ihmiset.
aikuiset ja lapset eivät kuulu mielestäni yhteen. Eri asia on, jos otetaan esim. lasi viiniä, mutta itse en vain usko, että lapset nauttivat humalaisten seurasta. Itse inhosin lapsena todella paljon tilanteita, missä oli humalaisia ihmisiä.
Minulla on vain hyviä muistoja vanhempieni alkoholinkäytöstä lapsuusaikana. Muistan, että varsinkin isäni muuttui aina paljon mukavammaksi kuin normaalisti, ja se oli ihanaa! Saattoipa jopa antaa karkkirahaa, että me lapset päästiin kiskalle irtokarkkeja ostamaan. :)
Ei ole koskaan pahalla päällä pikkupäissään, ainoastaan minä ärsyynnyn siitä (eli siis käytännössä se olen minä joka ne mahdolliset traumat aiheuttaa ;))
Miehellä etenkin kesälomalla tuo tavaroiden ostamisen kynnys laskee parin kaljan jälkeen. Meillä on vaikka kuinka monta pientä härpäkettä tai pehmolelua jotka mies on ostanut puolen sekunnin miettimisajalla hymyssä suin ja enhän itse ole voinut ottaa niitä lapselta pois kun "isi jo lupas".
Että ap pidät täysin normaalina sitä, että lapset näkisivät aikuisia humalassa. Noin vuosi sitten oli Hesarissa kysytty lapsilta ja nuorilta itseltään mitä he ajattelivat humalaisista aikuisista: Heistä se oli pelottavaa, nuoret eivät tykänneet halailevista vanhemmista, jotka samalla lässyttää ja normaalisti eivät näin käyttäydy, osa lapsista tuli vihaisiksi, surullisiksi, jne.
Nuorista paras esimerkki omaan juomattomuuteen lähtee vanhempien esimerkistä. Jos vanhempi ei juo, ei juo nuorikaan.
En ymmärrä Suomen juomakulttuuria muutenkaan! Miksi selvin päin ei voi olla hauskaa?
T. Sosiaalialan ammattilainen, myös päihdetyössä työtänsä tehnyt, joka itse nuorena aika paljon joi, eikä siitä seurannut mitään hyvää!!
ja minä pelkäsin kännisiä ihmisiä jos heitä näin. Kai siihenkin lapsi tottuu jos niitä ihan normaalisti kotona näkee. Tulee varmaan kuva että se on normaalia ihan kaikille ihmisille.
Kohta varmaan narkkivanhemmankin näkeminen on ihan ok silloin tällöin. Kaikille kun ei se alkoholikaan sovi. Tiedän monia jotka juovat väkeviä ja käytös muuttuu kovasti ja tietävät sen itsekin, mutta silti on väkeviä juotava.