Kaupan myyjä kysyi tänään tuleeko meille vauva...
Ei tule, emme saa vauvaa, mutta minulla oli tunika päällä, joten näytin ehkä raskaanaolevalta. Olin niin loukkaantunut!!!! Sanoin hänelle, että meille tulee vitoset, silti tämä vain jatkoi. En puhunut enää mitään ja lopulta tajusi pyytää anteeksi. Jonossa oli muitakin asiakkaita.
Ei minun mielestä kovin ammattimaista käytöstä asiakaspalvelijalta.
t. 45-vuotias
Kommentit (43)
ja illan ilkeimmän tittelin saa nr 13.
myyjä ei sanonut, että "hei läski" vaan vilpittömästi luuli ap:n olevan raskaana, mikä ei ole mahdotonta vaikkei olisikaan hirveän ylipainoinen jos on sellainen tunika päällä. Miksi tästä pitää niin kauheasti loukkaantua?
Jos lihavuus on sinulle noin arka paikka niin tee hyvä ihminen jotain sen eteen!
ja syyllistynyt kerran samaan mokaan:/ Ampukaa mut! En kysynyt suoraan "tuleeko teille vauva?" vaan se, että luulin asiakkaan olevan raskaana kävi ilmi muusta asiayhteydestä, joku järkyttävä lehtijuttu, josta sanoin jotakin, että sellaista on varmaan ahistavaa lukea tuossa tilassa. Kaduin heti möläytystäni, asiakas korjasi luuloni ja loukkantuneelta vaikutti. Minua todella nolotti ja pyysin anteeksi ja sopersin jotain. Kyseessä ei ollut mikään citymarketin tyyppinen kauppa vaan pieni lähikauppa, jossa vakioasiakkaat tulivat vähän tutummiksi. En silti puolustele yhtään mokaani.
tai siitä vedetyistä vääristä johtopäätöksistä, vaan ap on puhtaasti turhautunut omaan lapsettomuuteensa.
ap:n painoindeksi on vain 25 niin eihän hän ole lihava, mutta jotkut vaatteet päällä voi hyvinkin näyttää raskaanaolevalta. Sitä vain joskus sanoo tyhmiä asioita tarkoittamatta pahaa, varmaan sitä myyjääkin nolotti tapaus kamalasti jälkeenpäin.
kommentoida asiakkaan raskaanaoloa.. Mistä noita hulluja oikein tulee!
ja kyllä se minua ainakin loukkaa. Se, mikä siinä loukkaa, on se, että se miltä näytän ei kuulu kenellekään toiselle. Tällaisen perättömän raskausutelun tulkitsen niin, että olen siis lihava ja minusta vartaloni, oli sitten ohut tai paksu, kommentointi ei kuulu kenellekään toiselle. Itse olen ap:n kanssa samanikäinen, enkä todellakaan ole lihava, vaan paremminkin hoikka. Minulla on pieni pömpöttävä kumpu vatsani kohdalla. Minulla on lapsia, enkä aio enempää hankkia, joten en osaa edes kuvitella, miten kommentointi sattuu lapsettomiin henkilöihin.
Ja ei ollut sellaista kyllä tulossa. Ikävintä minun tapauksessani oli, että työkaverit oivat yhdessä supattaneet asiasta ja tulivat sitten itse kukin vuoronperään ihmettelemään asia kuinka en siis ollutkaan raskaana. Yritys oli kyllä päällä jo 8. kuukautta siinä vaiheessa, että vitutti kyllä.
Olen keksinyt kyllä hyvän vastauksen jos vielä sellaiseen tilanteeseen joskus joudun ja kysyjä on nainen: "Ei meille ole tulossa vauvaa, läskiä tämä vaan on, mutta milloin se sulla olikaan laskettu aika?" (Aion sanoa noin, näytti kysyjä raskaanaolevalta tai ei).
Minusta kaupantädin tehtävä on periä maksu tavaroista, eikä arvuutella, onko asiakas paksuna tai ei.
Vähän loksahti minultakin leuka kun aikoinaan muutaman viikon päästä synnytyksestä lähikaupan kassa kysyi, että koska sinä synnytät. En tuntenut tätiä henk.koht, mutta oli kai seurannut mahani kokoa kuukausien varrella.
Nolostui kyllä kun sanoin, että vauva on syntynyt kuukausi sitten. Että on kai sitten jäänyt rutkasti läskiä, joten pannaanpa tuo keksipaketti pois. Ja sen sanoin yhtä kovaan ääneen kuin kaupan kassa oli ihmetellyt laskettua aikaani.
Myöhemmin annoin kauppiaalle palautetta, että en halua hänen kassojensa kailottavan henkilökohtaisia asioita vaan tekevän asialliseasti työnsä. Kauppias lupasi sanoa asiasta työntekijälleen. Minä nyt olin vaihtanut toiseen kauppaan asiakkaaksi, joten asialla ei sinänsä enää ollut väliä.
Minusta kaupantädin tehtävä on periä maksu tavaroista, eikä arvuutella, onko asiakas paksuna tai ei. Vähän loksahti minultakin leuka kun aikoinaan muutaman viikon päästä synnytyksestä lähikaupan kassa kysyi, että koska sinä synnytät. En tuntenut tätiä henk.koht, mutta oli kai seurannut mahani kokoa kuukausien varrella. Nolostui kyllä kun sanoin, että vauva on syntynyt kuukausi sitten. Että on kai sitten jäänyt rutkasti läskiä, joten pannaanpa tuo keksipaketti pois. Ja sen sanoin yhtä kovaan ääneen kuin kaupan kassa oli ihmetellyt laskettua aikaani. Myöhemmin annoin kauppiaalle palautetta, että en halua hänen kassojensa kailottavan henkilökohtaisia asioita vaan tekevän asialliseasti työnsä. Kauppias lupasi sanoa asiasta työntekijälleen. Minä nyt olin vaihtanut toiseen kauppaan asiakkaaksi, joten asialla ei sinänsä enää ollut väliä.
Miksi tuosta piti noin hermostua!? Itse olin mammaliikkeessä ostamassa imetysliivejä, kun myyjä kysyi, että koska mulla on laskettu, vastasin nauraen että sain lapseni jo 5vkoa sitten.. Myyjä totesi, että "luulin sinun olevan vaan ajoissa liikkeellä". Harvanpa maha on muutamssa viikossa ihan littanaksi palannut, joten tuskin se sinunkaan kaupantätisi pahaa tarkoitti!
Ap:n tapauksessa saatan närkästyksen ymmärtää, vaikka tuskin sekään myyjä pahaa tarkoitti.
Käyn aika pienellä paikkakunnalla aina samassa ruokakaupassa, ja perheeseemme odotetaan kaksosia. Jonakin iltana noin puolivälissä raskautta, kun minulla oli selvästi turvotusta, kävin kaupassa ja kassalla kysyi tuota samaa. Minusta se oli vain hauskaa, kun monesti kuvittelee ettei sieltä pöydän takaa "mitään näe". Olen hoikka myös raskausaikana, "vain" vatsa kasvaa, joten olisin kyllä odottanut jo vähän aiemmin tuota kommenttia.
Ap sai kyllä muutaman asiattoman vastauksen, käsittämätöntä.
Ei tule, emme saa vauvaa, mutta minulla oli tunika päällä, joten näytin ehkä raskaanaolevalta. Olin niin loukkaantunut!!!! Sanoin hänelle, että meille tulee vitoset, silti tämä vain jatkoi. En puhunut enää mitään ja lopulta tajusi pyytää anteeksi. Jonossa oli muitakin asiakkaita. Ei minun mielestä kovin ammattimaista käytöstä asiakaspalvelijalta. t. 45-vuotias
Nolostui kyllä kun sanoin, että vauva on syntynyt kuukausi sitten. Että on kai sitten jäänyt rutkasti läskiä, joten pannaanpa tuo keksipaketti pois. .
Ei se ole kaupantädin vika jos sinulla on iso maha vielä 1 kk synnytyksen jälkeen. Tuo on niin suomalaista junttiutta "et jumalauta se kysy multa jotain henkilökohtaista."
Keski-Euroopassa jutellaan kaikki asiat kaupantädin kanssa, samoin näin tehtiin esimerkiksi Helsingissä lähikaupassani. Olisi typerämpää, jos tuttu ihminen ei kyselisi mitään vauvasta. Olet kyllä ihmeellisen nihkeä ihminen.
en edes uskalla kysyä ihmisiltä ovatko raskaana, kun ei koskaan voi tietää vetääkö tämä herneet nenään kun ei olekaan raskaana.
Mun työpaikassani ruvettiin juoruilemaan, että olen raskaana, vaikka tosiasiassa olin jonossa kohdunpoistoleikkaukseen myomien takia. Kiva, kun pomokin rupesi katsomaan sillä silmällä mahanseutua. Luuli varmaan, etten kehtaa tunnustaa.
Olin itse silloin 30 ja tuntui, että se perheenäiti oli ainakin 40. Näin nyt sen naisen kaupassa ja näytti ihan sille, että oli viimmesillään raskaana. Muuten hoikka, mutta jumalaton maha.
Ajattelin,että ei voi olla. Joko olin arvioinut iän ihan päin prinkkalaa silloin 10 vuotta sitten. Tai jos tosiaan on nyt 50 v, niin voiko ihminen lihota mahastaan, kuin olisi 9 kk raskaana?
Suoraan sanoen en olisi edes kehdannut kysyä ja vältinkin, etten joutunut tämän naisen kanssa nenäkkäin :D
Kävin tutussa kaupassa ostamassa vauvalleni vaatetta, vauva odotteli kotona isän kanssa. Kassalla myyjä hymyili iloisesti sanoen "vielä on maha tallella". Olin vähän ihmeissäni mutta sanoin hymyillen takaisin "Ei oo, kaks viikkoa sitten jo syntyi". Myyjä meni noloksi mutta sitten vaan molemmat nauroimme. Olihan se maha varmasti vielä turvoksissa eli iso.
Käyn samassa kaupassa vieläkin ja myyjä aina moikkaa iloisesti. Ei siis traumoja hänellekään tullut.
kerran odotanko vauvaa, ikää minulla oli tuolloin 21 ja olin hoikka, lämpimänä kesäpäivänä oli päälläni joku tiukahko toppi ja hame. Tuosta jäi sellaiset traumat, että pitkään aikaan katsoin todella tarkkaan peilistä minne tahansa lähtiessäni, etten vaan näytä raskaana olevalta. :( Enkä ikinä kysy keneltäkään "oletko raskaana" vaikka se olisi ilmiselvää, tyyliin laskettuun aikaan viikko.
ap näyttää jatkossakin raskaana olevalta, vaikka kukaan ei sanoisikaan sitä ääneen. Se kai tässä se oikea ongelma on eikä joku tahditon myyjä. Jos myyjä olisi sanonut, että onpa sulla kivat siniset kengät, vaikka ne oikeasti olisivat vihreät, niin tuskin ap olisi loukkaantunut.