Tunnetteko "kadonneita" poikia?
Eli sellaisia, jotka peruskoulun jälkeen eivät jatka opiskelemaan, eivät saa töitä, eivät löydy intistäkään - jäävät ikään kuin yhteiskunnan ulkopuolelle. Pekka Myrskylä on ainakin tutkinut tällaisia tapauksia, joita esimerkiksi nykyisistä parikymppisistä on noin 1250, eli melko suuri osa (juttua mm. Hesarin Kuukausiliitteessä). Muistatko esim. omalta yläasteeltasi tapauksia, jotka sittemmin olisivat vain "pudonneet kelkasta"? Aihe kiinnostaa minua suuresti!
Kommentit (29)
Ehei, kyllä siitä merkinnät jossain kuule olisi :D Ihan Suomessa ovat. Mitä ylipäätänsä tapahtuu niille jotka eivät yläasteen jälkeen saa opiskelupaikkaa??
surullisia tapauksia, joissa vanhemmat tosi välinpitämättömästi ohjanneet lapsiaan. Nyt yli 30-vuotiaita. Ei koulutusta, ei töitä, ei armeijaa edes, ei mitään. Ei mitään parisuhdetta, perheestä puhumattakaan. Todella surullista =(
ei näiden tuntemieni elämä nyt niin karua ole. Isän tai äidin helmoissa/lahkeissa elellään, vanhemmat maksavat siis asumisen ja yleensä ruuankin, löytyy kaveriporukkaa ja kaikenlaista puolilaitonta tekemistä.
Varmaan nelikymppiseksi aika vaikea jatkaa tuollaista elämää. Meneeköhän ryyppämiseksi ja rötöstelyksi jos ei yläasteen jälkeen mitään "tarvitse" tehdä?
Lisäksi varmasti myös ongelmaperheiden pojista löytyy väliinputoajia. Olisi vaan mielenkiintoista tietää mitä nämä tekevät, kun kotoakaan ei löydy tarpeeksi turvaa.
Laitapuolenkulkijoiksi nämä taitavat päätyä.
surullisia tapauksia, joissa vanhemmat tosi välinpitämättömästi ohjanneet lapsiaan. Nyt yli 30-vuotiaita. Ei koulutusta, ei töitä, ei armeijaa edes, ei mitään. Ei mitään parisuhdetta, perheestä puhumattakaan. Todella surullista =(
Eleleekö sossulla, auttaako suku?
Hurjaa että vielä nykyäänkin näin voi oikeasti käydä jollekin. Pojille luulisi että intti voisi vielä tulla pienenä pelastuksena (joillekin), mutta jos ei sinnekään mene niin mitäs sitten...
Ovat vielä "pinnalla" eli on kavereita (tavallisia, ei juoppoja) ja hengaavat muiden nuorten kanssa. Ikää 22 ja 24. Kumpikaan ei löydä paikkaansa maailmassa ja pahalta näyttää. Ei kuulemma huvita mikään ja ei kannata edes töihin mennä, kun ulosottomies veisi osan... Sossu elättää.
surullisia tapauksia, joissa vanhemmat tosi välinpitämättömästi ohjanneet lapsiaan. Nyt yli 30-vuotiaita. Ei koulutusta, ei töitä, ei armeijaa edes, ei mitään. Ei mitään parisuhdetta, perheestä puhumattakaan. Todella surullista =(
Eleleekö sossulla, auttaako suku?
Hurjaa että vielä nykyäänkin näin voi oikeasti käydä jollekin. Pojille luulisi että intti voisi vielä tulla pienenä pelastuksena (joillekin), mutta jos ei sinnekään mene niin mitäs sitten...
ei vanhempien siivellä. Sen mitä tiedän vanhemmista, niin ei pahemmin taideta puuttua ja välittää, sen takiahan tuo kohtalo onkin...nuoret tarvitsevat ohjausta ja tukea, varsinkin pojat. Tytöt jotenkin paljon päärjäävämpiä jo nuorena.
ammattikoulu jäi kesken armeijan takia, sit töissä sattui joku pieni onnettomuus kolmisen vuotta sitten, siitä asti asunnut vanhempiensa helmoissa.. He maksavat kaiken ja tämä vaan syö, istuu tietokoneella yöt ja nukkuu iltapäivään ja taas kaikki uusiksi..
On saanut kaikenlaisia kurssiehsotuksia muttei halua/viitsi tehdä enää mitään..
Joskus oli ainakin joku ihmissuhde viritys netissä mut en tiedä enempää..
Perheen neljä muuta, vanhempaa ja nuorempaa kuitenkin ovat koulunsa käyneitä, työssäkäyviä perheellisiä. :)
Nuoret pojat joilla koko elämä edessä putoavat tyystin kartalta kun eivät vaan osaa päättää, ties missä hormonihumalassa, mitä tekisivät elämällään....
entä tyttöjä?
tämä poika on tippunut kärryiltä, niin siskot on pärjänneet hyvin. Tytöt kestää vastoinkäymisiä ja on sinnikkäämpiä kuin pojat. Pojilla pitää mennä aika moni asia putkeen ja saada sitä vanhempien tukea paljon enemmän, jotta pärjäävät elämässä. Vain fyysisesti ovat vahvempia. En tunne yhtään tyttöä, joka olisi tippunut täysin yhteiskunnan ulkopuolelle
hyvä ystäväni. Nyt kohta 30v ja ainakin 10v ollut samassa työpaikassa, jossa ei tarvitse koulutusta. Tätä ennenkin oli töissä. Koulu ei vaan häneltä koskaan onnistunut, muuten on kyllä ahkera ja tunnollinen. Onneksi on tällaisia työpaikkoja, muuten en tiedä missä olisi!
hyvä ystäväni. Nyt kohta 30v ja ainakin 10v ollut samassa työpaikassa, jossa ei tarvitse koulutusta. Tätä ennenkin oli töissä. Koulu ei vaan häneltä koskaan onnistunut, muuten on kyllä ahkera ja tunnollinen. Onneksi on tällaisia työpaikkoja, muuten en tiedä missä olisi!
ihmeessä voit luokitella "tippuneeksi", haloo
hyvä ystäväni. Nyt kohta 30v ja ainakin 10v ollut samassa työpaikassa, jossa ei tarvitse koulutusta. Tätä ennenkin oli töissä. Koulu ei vaan häneltä koskaan onnistunut, muuten on kyllä ahkera ja tunnollinen. Onneksi on tällaisia työpaikkoja, muuten en tiedä missä olisi!
ihmeessä voit luokitella "tippuneeksi", haloo
Sillähän on ihan hyvin pullat uunissa verrattuna moniin. En nyt luokittelisi kaupan kassoja ja ärrän myyjiä todellakaan miksikään yhteiskunnasta tipahtaneiksi :DD
hyvä ystäväni. Nyt kohta 30v ja ainakin 10v ollut samassa työpaikassa, jossa ei tarvitse koulutusta. Tätä ennenkin oli töissä. Koulu ei vaan häneltä koskaan onnistunut, muuten on kyllä ahkera ja tunnollinen. Onneksi on tällaisia työpaikkoja, muuten en tiedä missä olisi!
ihmeessä voit luokitella "tippuneeksi", haloo
En ole lukenut juttua, niin luulin että on kyse niistä, jotka eivät mene kouluun peruskoulun jälkeen. Ystäväni kerkesi kuitenkin olla useamman vuoden tyhjänpanttina, ennen töihinmenoa. Pyydän anteeksi ja poistun keskustelusta...
Mies ja nainen, mutta eivät täytä määritelmää täysin. Molemmat ovat yliopppilaita ja yliopistopaikan saaneita, nyt opinto-oikeus on vanhentunut. Nainen tuli jo ensimmäisenä opiskeluvuonna maitojunalla kotiin, mies myöhemmin. Kumpikaan ei ole tehnyt päivääkään töitä. Ovat olleet fiksuja eikä päälle näkyviä ongelmia ole ollut. Iältään ovat 35-vuotiaita.
Eräs on mieheni ex-kaveri, joka kärsii ainakin kahdesta eri mielisairaudesta. Nämä eivät yksinään estäisi työntekoa tai opiskelua, mutta kun tuohon päälle lisätään lähes narsistinen, samalla antisosiaalinen luonne, ymmärtää miksei tämmöinen ihminen löydä töitä tai opiskelupaikkaa. Hänen mielestään vika on aina muissa. On valehdellut törkeästi ja käyttänyt lähipiiriään hyväksikin.
Ikä siinä päälle 20 vuotta.
Amk jäi kesken, armeija on kyllä käyty, mutta nyt on jo muutama vuosi mennyt aika eristyksissä. Hoitamaton masennus mielestäni, mutta en osaa oikein auttaa.
ei näiden tuntemieni elämä nyt niin karua ole. Isän tai äidin helmoissa/lahkeissa elellään, vanhemmat maksavat siis asumisen ja yleensä ruuankin, löytyy kaveriporukkaa ja kaikenlaista puolilaitonta tekemistä.