Viittomakieliset uutiset - Ehkä tyhmä kysymys, mutta kysyn kuitenkin...?

tekstitetään jo nyt (ainakin YLE:n 20.30. uutisiin saa tekstityksen), mutta tekstitys on tiivistetty versio puhutusta. Ihan sama juttu kuin vaikka elokuvia tekstitettäessä.

Siksi koska viittomakieli on kuurojen äidinkieli.

on täekeä pointti. Viittomakieli on todellakin aivan eri kieli kuin suomi. Viittomakieli on suurelle osalle kuuroja ensimmäinen opittu kieli, suomi taas suomalaisille kuuroille toinen, eli ensimmäinen vieras kieli.

Onhan sinunkin työläämpi seurata vaikka BBC:n uutisia - vaikka niissä olisikin tekstitys suomeksi. Noin niinkuin teoriassa. Lisäksi viittomakielisissä uutisissa myös sisältö on osittain valikoitunut vastaanottajia varten - kuurojen yhteisöön liittyviä uutisia on suhteessa enemmän kuin valtaväestön uutisissa.

Siksi koska viittomakieli on kuurojen äidinkieli.

on täekeä pointti. Viittomakieli on todellakin aivan eri kieli kuin suomi. Viittomakieli on suurelle osalle kuuroja ensimmäinen opittu kieli, suomi taas suomalaisille kuuroille toinen, eli ensimmäinen vieras kieli.

Miksi ei vaan tekstitetä uutisia?

Voit miettiä itse, miten vaikea olisi opetella lukemaan, jos ei olisi mitään käsitystä siitä, miltä mikin sana kuulostaa. Jokainen sana on vain jono merkityksettömiä kirjaimia, jotka pitää opetella ulkoa. Kuurolle esimerkiksi sana kirja ei ole "kirja", vaan ulkoa opeteltu jono "koo - ii - är - jii - aa". Lisäksi on vielä erilaisten verbi- ja sijamuotojen opiskelun vaikeus.



Vanhempana kuuroutuneelle henkilölle tämä on ihan eri asia (vaikka hän olisikin kuuroutunut ennen kuin on oppinut lukemaan), koska hän voi käyttää apunaan mielikuvaa siitä, miltä sanat kuulostavat.

on kolmenlaista:



- varsinainen viittomakieli, joka ei seuraa puhuttua suomea sana sanalta tai samassa lausejärjestyksessä.



- Viitottu suomi, jota käytetään esim. puhevammaisen, mutta kuulevan ihmisen kanssa kommunikoidessa. Siinä jokainen sana viitotaan. Merkit ovat erilaisia kuin viittomakielessä.



- tukiviittomat, joita käytetään selventämään puhetta esim. kehitysviiveisen tai dysfaattisen ihmisen kommunikaatiossa. Silloin viitotaan yksittäisiä avainsanoja, jotka edelleen poikkeavat edellisistä viittomisen muodoista. Ne ovat yksinkertaistettuja apuviittomia.



Viittomakieli ei ole kansainvälistä. Suomeksi viitotaan eri tavalla kuin esim. ruotsiksi tai englanniksi.

Miksi uutiset pitää välittää kuvan ja äänen kera, kun kaiken voisi lukea?

Kun tarkoitus on tarjota uutiset kuulovammaisille, miksi ne pitää viittoa? Miksi ei vaan tekstitetä uutisia?

voisivathan he lukea toki uutiset, mutta samalla tavalla kuulevatkin voisivat lukea uutiset. Eihän sitten tarvittaisi myöskään luettuja uutisia, vai?

Miksi uutiset pitää välittää kuvan ja äänen kera, kun kaiken voisi lukea?

Uutiset tarjotaan niillä aistella vastaanotettavaksi, mitkä on käytössä. Jos ns. normaaleille tarjottaisiin vain lukuversio, informaatiota menetettäisiin.

lähetetäänhän Suomessa jopa englannin kielisiä uutsia miksei suomenkilisissä voi olla tekstitystä englannin kielellä.

kuulovammainen saa käyttää aistejaan, kun näkee uutisankkurin viittovan uutiset. Samalla tavalla viittojan ilmeet ja eleiden sävyt antavat lisää vakuuttavuutta ja painotuksia tai inhimillisyyttä, kuin kuuleville ääneen puhuva uutistenlukijakin.